Skip to main content

Posts

Showing posts from 2020

Mielipide Kuninkaantammen eritasoliittymästä

Kaupunkiluonto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa Kuninkaantammen eritasoliittymään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta jo alun alkaen asuinalueen suunnittelu Keskuspuistoon on ollut ongelmallista. Sen suunnittelussa monin paikoin on neuvoteltu uusiksi Keskuspuiston rajoja; Kuninkaantammi monessa kohdassa ulottuu tosiasialliseen Keskuspuistoon, eli metsiin, jotka ovat elimellisesti yhteydessä Keskuspuistoon, vaikka ne onkin kaavateknisistä syistä jätetty kaavalla vahvistamattoman Keskuspuiston ulkopuolelle. Alue on kaavoitettu metsään, aivan Helsingin ja Vantaan rajalle mutta Helsingin puolelle hyvin tietoisena siitä, että ainoa katuyhteys alueelta pois on käytännössä ollut Vantaanlaaksontie Vantaan puolelle, ja ainoa ajoyhteys Helsinkiin on ollut Keskuspuistoon rakennettu Perhekunnantien jatke, joka sekin on vain joukkoliikennekatuna. Yhdistys ei kuitenkaan toivo Perhekunnantien avaamista yksityisautoilulle, vaan toivoo, että edelleenkin alueen liikenne hoidetaan Vantaanlaaks

Liito-oraville ei riitä pieni metsälaikku

HS.fi:ssä 7. joulukuuta ja Helsingin Sanomissa 9. joulukuuta julkaistussa kirjoituksessa väitettiin, että liito-oravan elinympäristöksi riittää pienikin metsälaikku. Jutussa esitettyyn johtopäätökseen tultiin Suur-Tapiolan alueella tehdyssä kartoituksessa, jossa seurattiin vuoden ajan kymmenen liito-oravan liikkeitä radiopantojen avulla. On totta, että liito-oravan (siis naaraan) reviiri on suhteellisen pieni. Liito-oravatuntija Ilpo K. Hanskin mukaan naaraiden elinpiiri on yleensä alle 10 hehtaaria. Uroksilla se on keskimäärin noin 60 hehtaaria.  Jutussa sentään mainittiin, että alueen koon sijasta sen laadukkuus on tärkeintä. HS:n olisikin suonut valinneen toisenlaisen verkko-otsikoinnin kuin "liito-oravat elelevät hyvin pienillä metsälaikuilla", sillä laiska lukija voi tulkita tämän suoranaiseksi luvaksi katkaista artikkelissakin mainitut liito-oraville elintärkeät levittäytymisreitit eli dispersaalit ja pirstoa laajemmat metsät. Liito-orava on paitsi riippuvainen elinympä

HHO sallii Patterinmäeltä 4 liito-oravareviirin hävittämisen

Päätöksessään Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Pajamäki-seura ry:n ja Pro luonto ry:n valituksen, joka koski ELY-keskuksen Helsingin kaupungille myöntämää lupaa poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan suojelusta.   Lupa sallii liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen Patterimäen lännenpuoleisessa metsässä Raide-Jokerin raitiolinjan rakentamiseksi. Liito-orava on uhanalainen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulailla ja EU:n luontodirektiivillä kielletty. Liito-oravan suojelusta voidaan poiketa yksittäistapauksissa, mutta poikkeamisen ehdot ovat tiukat ja niiden tulee täyttyä samanaikaisesti: 1) ratkaisuun ei ole muuta tyydyttävää vaihtoehtoa, 2) lajin suotuisan suojelun tason tulee säilyä, ja 3) hanke toteutetaan erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavien syiden vuoksi. Pajamäki-seura ry ja Pro Luonto ry katsovat, että Patterimäen tapauksessa mikään nä

Perjantaina 18.12. pop up-kynttilähiljentymisiä Keskuspuistossa

Toteutan jälleen perjantaina 18.12. jo perinteeksi muodostuneen yhden miehen kynttilähiljentymiseni Helsingin Keskuspuiston portilla, Laakson kallioilla. On enemmän kuin toivottavaa, että muitakin liittyy tilaisuuteen mukaan, rauhoittumaan jouluun, mutta nyt korona-aikana tilaisuus järjestetään pop up -tyyppisesti.  Tarkoitukseni on ensin aamusta tuoda kynttilä Laakson kallioille, sen perinteen jatkona, jossa suuremmalla joukolla hiljennyttiin viettämään Metsän joulurauhaa (2005-2013). Päivän aikana aion viedä kynttilän myös Pirkkolaan, jossa Lattiaa liikkujille ry kaadatti hehtaarin kalliometsää.  Laaksossa, jossa taistelu on ollut voitokas, hiljennyn kiitollisuudella muistelemaan Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! -liikkeen poismenneitä veteraaneja: Jussi Vapaasaloa ja Vilho Ikkalaa, kun taas Pirkkolassa pysähdyn suremaan metsää, itsekkäitä ja lyhytnäköisiä ihmisiä. 

Laurin teesit tulevaisuuden Helsinkiin

Lauri Nordbergin e hdotus manifestiksi kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen suunnan muuttamiseksi Helsinkiä, rakasta kotikaupunkiamme, on suunniteltava ja rakennettava helsinkiläisten, täällä asuvien ihmisten ehdoilla. Kaavoituksen suuntaa on siksi muutettava. Se edellyttää tavoitteiden asettamista uudelleen. Vuoden 2016 yleiskaava on johtanut moniin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Sitä on olennaisesti muutettava. Seuraavan valtuustokauden strategia on laadittava alla hahmotellulta pohjalta. Me emme halua ”lisää kaupunkia Helsinkiin” ja sen tuomaa pöhinää, jos se merkitsee jatkuvaa uhkaa luonnolle ja kulttuurihistoriallisille ympäristöille Me emme halua tänne 200 000 ihmistä lisää vuoteen 2030 mennessä, koska koko Suomelle on parempi, että näille järjestetään työtä ja hyvä elämä kotiseudullaan Me emme halua kilpailla Tukholman, Kööpenhaminan ja Pietarin kanssa, koska metropolikehitys aiheuttaa lisääntyviä kustannuksia ja haittoja helsinkiläisille ja muun Suomen näivettymistä Me emme hal

Forsbackantien linjaus uhkaa Kartanonmetsän idylliä

Kartanonmetsän alueen kartta. Rajaus ja kartta on Faunatican tekemästä vuoden 2015 luontoselvityksestä. Punaisella rajattu alue oli Faunatican selvitysalue, ja sen eteläosan korkeuskäyrät osoittavat Hirvikallion karukkokankaan. Heti sen pohjoispuolella kulkee Forsbackantie.  Vantaan Kivistö, jonne jo 80-luvulta asti on suunniteltu uutta, uljasta kaupunginosaa Martinlaakson radan jatkeeksi (ennen puhuttiin Marja-radasta), on radan jatkumista odotellessa alkanut jo varautumaan tulevaan kasvuun. Jo vuosituhannen vaihteessa tämä vuosikymmeniä vakiintunut omakotitaloalue alkoi laajenemaan etenkin itäpuolelle Kanniston kylään, vakiintuneen asutuksen pohjoispuoleiselle pellolle sekä entisen Vanhan Nurmijärventien (nykyisen Keimolantien), Riipiläntien ja Kannistontien väliseen kolmioon. Ensin rakennettiin Kenraalintie yhdistämään Kanniston kaksi poikittaista valtatietä Miekkatie ja Kannistontie Riipiläntiehen, sitten tuli uusi päiväkoti ja pellolle Miekkatien pohjoispuolelle kaavoitettiin talo

Hyvästi Pirkkolan metsä - espoolainen yrittäjä tuhosi laittomasti hehtaarin Keskuspuistoa

Tänään aamuyöstä ja aikaisin aamulla ohikulkija oli huomannut Pirkkolan hallitontilla työkoneita. Muutaman tunnin aikana vanha kalliometsä on suureksi osaksi kadonnut. Poliisi oli paikalla estämässä kansalaisia pääsemästä työmaalle, joka oli niin huonosti rajattu, että se oli turvallisuusriski ohikulkijoille, työmaa-aidoista huolimatta.  Halliyrittäjä Kirsi Eräkangas oli komentanut työkoneet luihusti aamuyöstä 9.-10.11., paikalle, vaikka Pro Luonto oli 7.11. jättänyt jatkovalituksen KHO:hon ja toimenpidekieltohakemuksen ELY-keskukseen. Työt ovat käsittääkseni tällä hetkellä seisahtuneet, mutta vahinko on peruuttamaton.  Rakennuttaja tulee saada tihutyöstä edesvastuuseen ja vahinko on kompensoitava metsittämällä sitten Pirkkolasta jokin muu alue; edesvastuuseen saattaminen jo pelotteeksi tuleville yrittäjille, jotka yrittävät näin etukenoisesti ryhtyä laittomasti toimiin voimassaolevan toimenpidekiellon aikana (ja koska kaupungin päätöksentekokoneisto oli ylipäätään mahdollistanut työt

Liity jäseneksi Kaupunkiluontoliikkeeseen!

Elokuun lopussa perustetun Kaupunkiluonto ry:n - Stadsnatur rf:n perustamisasiakirjat ovat vielä käsiteltävinä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Tästä huolimatta yhdistys toimii jo: ottaa kantaa ja valmistautuu luontokartoituksiin. Tämän lisäksi sillä on valmiuksia yhdessä esimerkiksi muiden luonto- ja ulkoilujärjestöjen kanssa järjestää tapahtumia ja kouluttaa asukasaktiiveja ja esimerkiksi suojeltavien lajien kartoituksista kiinnostuneita.  Yhdistys toimii vapaaehtoisperiaatteella, eikä sillä ainakaan toistaiseksi ole tarkoitus eikä valmiuksia maksaa palkkioita. Jäsenistöä yhdistää rakkaus kaupunkiluontoon ja huoli sen puolesta. Perustamiskokouksessa sovittiin jäsenmaksuksi mahdollisimman nimellinen 10 euroa vuodessa, jotta jäsenmaksun suuruus ei muodostaisi estettä mukaan liittymiseen. Mitä enemmän yhdistyksellä on jäseniä, sitä vakavammin meidät otetaan, ja sitä kattavampi on verkostomme eri kaupunginosissa ja kaupungeissa.  Valitettavasti pankkitoiminta ei meitä ota vakavasti.

Kaupunkiluonto ry:n mielipide Herttoniemen aluesuunnitelmasta

Tämä yhdistyksen mielipide lähetettiin Kaupunkiympäristön toimiala/Maankäyttö ja kaupunkirakenne/Aluesuunnitelmat ja kaupunkiympäristölautakunta  Toivomme, että Herttoniemen aluesuunnitelmassa noudatetaan vastaavanlaista linjaa kuin tehtiin Keskuspuistosta, eli hallittu hoitamattomuus olisi keskeisenä periaatteena metsien, erityisesti Herttoniemen ja Roihuvuoren metsäselänteiden sekä Kivinokan osalta. Vaikka aluesuunnitelman selostus vaikuttaa suhteellisen ”pehmeältä” metsänhoitotoimenpiteiden osalta, siihen on kuitenkin ilmeisen tarkoituksellisesti jätetty liikaa tulkinnanvaraisuutta. Aluesuunnitelmassa olisi tullut määritellä tarkemmin esimerkiksi se, mitä tarkoittaa metsän puustoisena säilyminen. Siellä olisi pitänyt myös esittää tarkat kuviokohtaiset suunnitelmat siitä, missä kohdissa aiotaan hakata metsää ja kuinka paljon.  Myös toimenpiteiden perustelut ovat liian yleisluontoisia. Aluesuunnitelmassa ei esitetä toimenpiteitä riittävän avoimesti. Siinä on myös karttakuvissa esite

Voittoja kaupunkimetsille Helsingissä

Helsingissä kaupunkiluonto on saanut viimeisen parin viikon aikana ainakin kaksi merkittävää voittoa. Toinen aivan kaupungin läntisemmässä nurkassa, Pajamäessä ja toinen taas idässä, Vuosaaressa. Helsingin hallinto-oikeus pysäytti Pajamäen metsään, asuinalueen ja Pitäjänmäentien väliin suunnitellun noin 15 kerrostalon kaavan, koska sen mielestä kaavasuunnitelma merkitsisi väistämättä viimeisen 3 vuoden aikana (2018-2020) alueelle levittäytyneen liito-oravakannan loppua ainakin tällä Pajamäen itäisellä ydinalueella. Päätös on toivottavasti siinä mielessä suuntaa-antava, että tämän jälkeen toivottavasti muuttuvat luonnonolosuhteet täytyy ottaa huomioon kaavoituksessa. Kaavantekovaiheesta toteutukseen kuluu useita vuosia, ja luonnonolot voivat muuttua tänä aikana hyvinkin voimakkaasti. Toki tämä päätös ei poistanut kaikkia mustia pilviä Pajamäen päältä, sillä edelleenkin Raide-Jokerin tunnelista tehdyt valitukset ovat käsiteltävinä. Nyt kaatunut kaavakin perusteltiin Raide-Jokerilla, sill

Ristiriitaisia argumentteja pääkaupungin rakentamisesta

Usein asuntojen lisärakentamista kuuluu perustellun paitsi kysynnän ja tarjonnan lailla, myös trickle down -efektillä, jossa tämä kysyntä ja tarjonta johtaa siihen, että kun joku ostaa (kalliin) uudisasunnon, tällöin vanha (vähän vähemmän kallis, ei kuitenkaan halpa) asunto vapautuu jollekin toiselle asunnontarvitsijalle. Kuitenkin esimerkiksi suurten liikenneinfrahankkeiden - kuten Raide-Jokerin - yhteydessä kaupungit (RJ:n tapauksessa Espoo ja Helsinki) perustelevat hanketta lähiviheralueista huolestuneille asukkaille, että paranevat liikenneyhteydet lisäävät "vanhojen asukkaiden" omaisuuden arvoa. Hetkinen, eikös uudisrakentamisen - jota sellaistakin juuri näiden infrahankkeiden, aivan erityisesti Raide-Jokerin yhteydessä perustellaan juuri liikenneyhteyksien varteen rakentamisella - pitänytkin laskea vanhan asuntokannan hintaa? Hups. Kumpaa siis tavoitellaankaan? Vai onko kyseessä vain viestinnällis-argumentatiivinen kaksoisstrategia? Rakennetaan asuntoja, joiden pi

Avoimen datan rajapintaan

Helsingin kaupunki ilmoitti eilen ilouutisen: kaupungin luontotietojärjestelmän avoimen datan rajapinta on nyt julkaistu. Siis mitä ihmettä? Uutislinkkiä klikatessa avautuu iso joukko aineistolinkkejä. Ne eivät vain avaudu, vaan ne pitää avata "useilla paikkatieto-ohjelmilla". "Rajapinnassa on useita tasoja", tiedotteessa hehkutetaan. Siis mitä ihmettä? Useita tasoja? Mikä on rajapinta? Mitä se tarkoittaa? Entä mitä on avoin data? Avoimen datan rajapinnassa siis on useita tasoja. Tämä kuulostaa sellaista rajatiedolta, joka on ilmeisesti tarkoitettu vain nörttien avattavaksi. Tosi avoimesta datasta siis on kyse. Ehkä tämä voi kuulostaa ihan normimeiningiltä, jos asiaa ajattelee kaupunkisuunnittelun valtavirrasta; Lisää kaupunkia Helsinkiin -porukalle tämä varmaankin on ihan peruskauraa. Mutta jos tarkoitus on osallistaa maailman toimivimmassa kaupungissa asukkaita ja amatöörejä tuottamaan ja tulkitsemaan tietoa, niin ei se kyllä ihan näin hoidu, jos ensin pitää

Mitä ja minne maaseudun rauhaan toivottelija oikein toivottaa?

  "Muuta maalle!" Näin jossain vaiheessa aina some-keskusteluissa joku osapuoli tiuskaisten toivottaa, jos ilmaisee tyytymättömyyttään siihen, kuinka luonnon määrä kaupungissa pienenee kaavoituspaineissa ja infrahankkeiden takia, tai jos erehtyy ilmaisemaan närkästystään mopoilun aiheuttamista vaaroista ja melusaastasta. Ilmaisen tähän vahvasti eriävän mielipiteeni, molempiin kohtiin. Nimittäin maaseudulla vasta luontoa kohdellaankin karttuisalla kädellä. Kartassa lukenut suo ei olekaan enää paikallaan mökkiläisen tullessa mökkilaitumilleen talven jälkeen, tai luontoarvoja etsivän luontokartoittajan saapuessa paikalle. Metsälle on voinut käydä samalla tavalla. Samaan törmää kyllä Porvoossakin, joka on samanaikaisesti kaupunkia ja maaseutua; lenkillä ennen metsäinen reitti onkin yhtäkkiä hakkuuaukean katkaisema, yksityisen maanomistajan pelkän metsänkäyttöilmoituksen nojalla katkaisten yleisen virkistysreitin. Pääkaupunkiseudulla taas luonnonhoito - onneksi - on maltillisempaa

Kaupunkiluonto ry:n kannanotto Helsingin AM-(asumisen ja siihen liittyvän maankäytön) ohjelmaan

Kaupunkiluonto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa nyt ensimmäisellä lausuntokierroksella olevaan Helsingin AM- (asumisen ja siihen liittyvän maankäytön) ohjelmaan. Kaupunkiluonto ry katsoo, että sen tehtävänä ei ole ottaa kantaa muuten ohjelman tavoitteisiin tässä vaiheessa kuin toivoa, että AM-ohjelman strateginen ohjailuvaikutus pohjautuu sellaisiin maankäyttötavoitteisiin, joiden viher- ja muihin virkistysalueisiin aiheutuva vaikutus on mahdollisimman vähäinen. Tämän minimoidun luontovaikutuksen eli luontoviisauden – kaupunkiluonnon itseisarvon - olisimme toivoneet myös ohjelman yhdeksi jatkotyöstöä ohjaavaksi teemaksi, mikä olisi helpottanut ohjelman jatkotyöstöä.   Kaupunkiluonto ry toivoo myös, että AM-ohjelmassa nostetaan esiin ilmastoviisauden lisäksi myös luontoviisaus, ja että tarkasteluyksikkönä olisi kunta ja kaupunginosa. Tämä olisi linjassa myös vallitsevan Maankäyttö- ja rakennuslain osallisuustulkinnan kanssa, jossa osallisuus tulkitaan ensisijaisesti maantieteell

Pirkkolan monitoimihalli ja sen pysäköintipaikat

Keskuspuistoryhmän esitys kaupunkiympäristölautakunnalle Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet, Monitoimihallin ja sen pysäköintialueen rakentaminen Pirkkolan metsään on hanke, joka olisi alun perin pitänyt käsitellä kaupunkiympäristölautakunnassa. Nyt kun asia tulee lautakuntaan pysäköintipaikkoja koskevaan aloitteeseen pyydetyn lausunnon kautta, on mielestämme välttämätöntä arvioida asiaa muutenkin kuin pysäköinnin osalta. Hallin koko ja sijainti vaikuttavat ratkaisevalla tavalla pysäköintipaikkojen tarpeisiin. Monitoimihallin rakentaminen Pirkkolan metsään perustuu poikkeamispäätökseen, jolla asemakaavassa uimahallin viereen merkitty yksikerroksinen rakennus muutettiin suureksi 2,5-kerroksen monitoimihalliksi. Päätöksessä edellytettiin lisäksi 130 henkilöautopaikan ja 4 linja-autopaikan rakentamista, josta suurin osa metsään uuden hallin pohjoispuolelle. Keskuspuistoryhmä esitti jo keväällä 2018 – hyvissä ajoin ennen rakennusluvan myöntämistä 12.4.2019 ja muit

Pro Haaga ry:n kirje Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta

  LÄNSI-HELSINGIN RAITIOTEIDEN YLEISSUUNNITELMA 7 .9. 20 20     Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen/varajäsen.     Yleissuunnitelman jaksossa ”6.2. Vertailuasetelma” todetaan, että laskelmien lähtökohtana on Huopalahdentien-Vihdintien  bulevardikaupungin  maankäyt tö ja siihen liittyvät liikennejärjestelyt.   Lisäksi todetaan:  ”Mikäli maankäyttö ei toteudu  y leiskaavan mukaisena, pikara tika n  rakentaminen   Vihdintielle  ei ole perusteltua” (6.2.1. V ertailuvaihtoehto  0+).    Maankäytön toteutuminen yleiskaavan ja sen pohjalta laaditun kaavarungon mukaisena on kuitenkin kaikkea muuta kuin varmaa. Riistavuoren puiston ja Haagan puiston asemakaavoja muutettaessa on noudatettava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n asemakaavan sisältövaatimuksia. Niiden mukaan  mm.  luonnonympäristöä tulee vaalia eikä  s iih e n liittyviä erityisiä arvoja  saa hävittää. Edelleen määrätään, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkis