Skip to main content

Posts

Mielipide Metsäläntien varren lumenkaatopaikasta

Mielipide Metsäläntien varren lumenkaatopaikasta                      Keskuspuistoryhmä/Kaupunkiluontoliike ry/ Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys Vastustamme Metsäläntien varteen suunniteltua lumenkaatopaikkaa. Tämä paikka kuuluu Helsingin Keskuspuistoon, ja on nykyisessä kaavassa - joka on vuodelta 2014 - virkistysaluetta (VR) , ja sen käyttötarkoituksena on ollut toimia esimerkiksi lasten harrastuspaikkana. Alueella on nyt toiminut useamman vuoden epävirallinen lumenkaatopaikka ilman tarvittavia ympäristölupia. Aiemmin kentällä ovat harjoitelleet mm. koiraharrastajat ja rugby-pelaajat. Nykyään alueella on voimassa merkintä MTK, jonka mukaan alue tulisi valtaosaltaan olla esimerkiksi pallopeleihin soveltuvana niittynä, vastaten alueen aiempia em. käyttötapoja. Helsingin Keskuspuistoa on vähitellen reunoiltaan nakerrettu milloin milläkin verukkeella. Pirkkolaan alettiin v. 2020 rakentamaan urheiluhallia,  jota vastustettiin laajasti mm. yli 14000 allekirjoitusta keränneellä
Recent posts

KUTSU SYYSKOKOUKSEEN lauantaina 23.11.

Kaupunkiluontoliike ry/Stadsnaturrörelse rf Syyskokous lauantaina 23.11. klo 15 Paikka: Kaupunkiluontokeskus Lapinlahden Lähde, kahvila   1.    Kokouksen avaus 2.    Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3.    Kokouksen esityslistan hyväksyminen 4.    Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien valinta 5.    Yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen 6.    Yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinta 7.    Muuta asiaa/tilannekatsaus: a.    Haagan Englantilaisen koulun tilanne/Riistavuori b.    Porvoonkorpi c.    Metsälän lumenkaatopaikka d.    Helsingin luonnonsuojeluohjelma e.    muuta, mitä? 8.    Kokouksen päättäminen

MIELIPIDE HELSINGIN LUONNONSUOJELUOHJELMASTA

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä. Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston vi

Pirkkolan kalliometsä ennen ja nyttemmin

Tämän ikiaikaisen kalliometsän tilalle rakennutti Lattiaa liikkujille ry puheenjohtajansa Kirsi Eräkankaan johdolla urheiluhallin, koska alueella oli olemassa vanha urheiluhallikaava, eikä Kaupunkiympäristölautakunnan lupajaoston enemmistö suostunut edistämään vaihtoehtoista sijaintia esimerkiksi käyttämättömälle asfalttikentälle Pirkkolantien varrella. Erityisen pontevan ponnettomasti asiassa esiintyi silloinen vapaa-ajan ja kulttuurin apulaispormestari Nasima Razmyar (SDP), joka katsoi, että on tärkeämpää, että kaupunki on luotettava kumppani yksityisen rahan hankkeille, jotka on tarkoitettu etupäässä espoolaisille koripallon harrastajille kuin että se olisi luotettava kumppani helsinkiläisille ulkoilijoille, kaikelle kansalle. Minä en unohda koskaan. Seuraavat kuvat esittävät tuhottua kalliometsää. Uudesta hallinhirvityksestä en ole kärsinyt ottaa kuvia, enkä ole syksyn 2020 tuhon jälkeen juurikaan liikkunut Pirkkolassa. Olen halunnut välttää paikkaa, jossa Keskuspuistoa tuhottiin y

Riistavuoren norosto

Norot ovat vesilain mukaan suojeltavia, pienehköjä virtoja. Viime keväänä kävin tutkimassa Riistavuoren näköalakallion pohjoispuolista, Riistavuorenpolkua seurailevaa uomaa, ja sen on Uudenmaan ELY lausunut ojaksi. Eivät Riistavuoren noroehdokkaat kuitenkaan tähän uomaan (josta ELY on kuitenkin tarkemmin todennut, että heidän mielestään kyseisen uoman keskiosa vaikuttaa luonnonvaraiselta, ja rakentaminen ei heidän käsityksensä mukaan vaikuttaisi siihen) tyhjene. Kyseinen uoma ottaa vesiään Riistavuorenkuja 4:n viereisestä kosteikosta, mutta myös Riistavuoren alueen pohjoisilta kallioilta valuvista lumien sulamisvesistä ja Riistavuorenpolun ja kallioiden välisestä soistumassa olevasta kosteikosta. Kuitenkin Riistavuoren alueella on muitakin virtauksia. Sanotun näköalakallion eteläpuolella avautuu suoranainen norojen verkosto. Yksi näistä noroista on kausiluontoinen - millaiset myös kvalifoituvat noroiksi - ja se ilmenee etupäässä lumien sulamisen ja suojakelien aikaan, valuttaen lumien

Kannanotto ns. Länsi-Haagan kaavaan

Nk. Länsi-Haagan eli Riistavuoren kaava käväisi taas kaupunkiympäristölautakunnassa. Ohessa kannanotto kaavasta. Se meni lautakuntalaisille, niin varsinaisille kuin varajäsenillekin. Kannanotto ns. Länsi-Haagan kaavaan Suosittelen kaavan hylkäämistä seuraavista syistä: 1.      Otso Kivekkään aloite laatia Vihdintien toisella puolella olevalle Valimon/Pitäjänmäen teollisuusalueelle oma osayleiskaava menee eteenpäin, ja ainakin suurin osa alueelle kaavaillusta asuinrakentamisesta mahtuu Vihdintien toiselle puolelle. Vihdintien toiselle puolelle tulevan rakentamisen tulee olla Riistavuoreen rakentamiseen sijasta, ei sen lisäksi. 2.      Kaikkein pahin kipupiste kaavasuunnitelmassa ovat nykyisen ulkoiluväylän itäpuolelle sijoitetut pistetalot Riistavuoren kaikkein kapeimpaan kohtaan, jotka kutistavat puiston kapeimmillaan 30-40 metriä kapeaksi soiroksi. Muun muassa dosentti Kati Vierikon tutkimuksien mukaan metsän on oltava vähintään 200 metriä leveä, jotta se olisi monimuotoinen. Ul

Liitiäisen tuomitsemat II: puut

Viime marraskuussa Humlan reitiltä lähtivät melkein kaikki reittiä reunustavat puut, parisensataa kappaletta. Tuolloin kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäisen mukaan syynä oli se, että puista karisee neulasia, risuja ja käpyjä laduille.                                Nämä puut kaadettiin siksi, että Humlan ulkoilumajan parkkipaikkaa laajennettiin.  Puiden kaatamiseen keksitään aina jotain tekosyitä. Epäilen, että on ihmisiä, jotka kaatavat puita mielellään. Viime syksynä puhuessani Liitiäisen kanssa ei ollut mitään puhetta siitä, että luonnon tuhoaminen ei jäisi tähän. Kivistä ei silloin hän sanonut mitään. Eikö hiihtäjille mikään riitä? Vihaavatko hiihtäjät luontoa?