Kaupunkiluonto

Posts

Pirkkolan kalliometsä ennen ja nyttemmin

Tämän ikiaikaisen kalliometsän tilalle rakennutti Lattiaa liikkujille ry puheenjohtajansa Kirsi Eräkankaan johdolla urheiluhallin, koska alueella oli olemassa vanha urheiluhallikaava, eikä Kaupunkiympäristölautakunnan lupajaoston enemmistö suostunut edistämään vaihtoehtoista sijaintia esimerkiksi käyttämättömälle asfalttikentälle Pirkkolantien varrella. Erityisen pontevan ponnettomasti asiassa esiintyi silloinen vapaa-ajan ja kulttuurin apulaispormestari Nasima Razmyar (SDP), joka katsoi, että on tärkeämpää, että kaupunki on luotettava kumppani yksityisen rahan hankkeille, jotka on tarkoitettu etupäässä espoolaisille koripallon harrastajille kuin että se olisi luotettava kumppani helsinkiläisille ulkoilijoille, kaikelle kansalle. Minä en unohda koskaan. Seuraavat kuvat esittävät tuhottua kalliometsää. Uudesta hallinhirvityksestä en ole kärsinyt ottaa kuvia, enkä ole syksyn 2020 tuhon jälkeen juurikaan liikkunut Pirkkolassa. Olen halunnut välttää paikkaa, jossa Keskuspuistoa tuhottiin y

Riistavuoren norosto

Norot ovat vesilain mukaan suojeltavia, pienehköjä virtoja. Viime keväänä kävin tutkimassa Riistavuoren näköalakallion pohjoispuolista, Riistavuorenpolkua seurailevaa uomaa, ja sen on Uudenmaan ELY lausunut ojaksi. Eivät Riistavuoren noroehdokkaat kuitenkaan tähän uomaan (josta ELY on kuitenkin tarkemmin todennut, että heidän mielestään kyseisen uoman keskiosa vaikuttaa luonnonvaraiselta, ja rakentaminen ei heidän käsityksensä mukaan vaikuttaisi siihen) tyhjene. Kyseinen uoma ottaa vesiään Riistavuorenkuja 4:n viereisestä kosteikosta, mutta myös Riistavuoren alueen pohjoisilta kallioilta valuvista lumien sulamisvesistä ja Riistavuorenpolun ja kallioiden välisestä soistumassa olevasta kosteikosta. Kuitenkin Riistavuoren alueella on muitakin virtauksia. Sanotun näköalakallion eteläpuolella avautuu suoranainen norojen verkosto. Yksi näistä noroista on kausiluontoinen - millaiset myös kvalifoituvat noroiksi - ja se ilmenee etupäässä lumien sulamisen ja suojakelien aikaan, valuttaen lumien

Kannanotto ns. Länsi-Haagan kaavaan

Nk. Länsi-Haagan eli Riistavuoren kaava käväisi taas kaupunkiympäristölautakunnassa. Ohessa kannanotto kaavasta. Se meni lautakuntalaisille, niin varsinaisille kuin varajäsenillekin. Kannanotto ns. Länsi-Haagan kaavaan Suosittelen kaavan hylkäämistä seuraavista syistä: 1. Otso Kivekkään aloite laatia Vihdintien toisella puolella olevalle Valimon/Pitäjänmäen teollisuusalueelle oma osayleiskaava menee eteenpäin, ja ainakin suurin osa alueelle kaavaillusta asuinrakentamisesta mahtuu Vihdintien toiselle puolelle. Vihdintien toiselle puolelle tulevan rakentamisen tulee olla Riistavuoreen rakentamiseen sijasta, ei sen lisäksi. 2. Kaikkein pahin kipupiste kaavasuunnitelmassa ovat nykyisen ulkoiluväylän itäpuolelle sijoitetut pistetalot Riistavuoren kaikkein kapeimpaan kohtaan, jotka kutistavat puiston kapeimmillaan 30-40 metriä kapeaksi soiroksi. Muun muassa dosentti Kati Vierikon tutkimuksien mukaan metsän on oltava vähintään 200 metriä leveä, jotta se olisi monimuotoinen. Ul

Liitiäisen tuomitsemat II: puut

Viime marraskuussa Humlan reitiltä lähtivät melkein kaikki reittiä reunustavat puut, parisensataa kappaletta. Tuolloin kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäisen mukaan syynä oli se, että puista karisee neulasia, risuja ja käpyjä laduille. Nämä puut kaadettiin siksi, että Humlan ulkoilumajan parkkipaikkaa laajennettiin. Puiden kaatamiseen keksitään aina jotain tekosyitä. Epäilen, että on ihmisiä, jotka kaatavat puita mielellään. Viime syksynä puhuessani Liitiäisen kanssa ei ollut mitään puhetta siitä, että luonnon tuhoaminen ei jäisi tähän. Kivistä ei silloin hän sanonut mitään. Eikö hiihtäjille mikään riitä? Vihaavatko hiihtäjät luontoa?

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan. Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat. Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä.

Vaarallinen luonto Porvoossa

Porvoossa pidetään luontoa vaarallisena. Puut pitää poistaa ulkoilureittien varsilta, vaikka kantoja tarkastelemalla niiden arvioiminen lahovikaisiksi on ollut monasti hätävarjelun liioittelua. Nyt Humlan reitiltä ja Kevätkummusta aiotaan poistaa joitakin siirtolohkareita, jotka ovat olleet paikallaan kymmenisen tuhatta vuotta, eivätkä ne ole aiheuttaneet vaaraa kenellekään. Nyt Porvoossa yksi virkamies on ryhtynyt pelkäämään luontoa: puita ja kiviä. Tosiasiallisesti nämä halutaan poistaa luisteluhiihtäjien ja tilannenopeudeltaan liian vauhdikkaiden pyöräilijöiden takia. Kuitenkin veikkaisin, että hiihtäjät ja pyöräilijätkin menevät luontoon liikkumaan ollakseen luonnossa. Täällä on yhdellä viranhaltijalla liikaa (mieli)valtaa; mielestäni yhteistä ympäristöä koskevat suunnitelmat pitäisi käsitellä lupa- ja valvontalautakunnassa, jollaiseksi entinen ympäristö- ja rakennuslautakunta on uudelleennimetty, ehkä siksi, että heikkopäisemmät eivät osaisi kääntyä oikean tahon puoleen? Näin p