Kaupunkiluonto

Porvoon kaupungin virkistys- ja muiden viheralueiden hoidosta ja käytöstä ei saa kootusti tietoa mistään. Porvoo ei laadi viheralueilleen hoito- ja käyttösuunnitelmia, joista kävisi ilmi eri viheralueiden hoitoluokituksia ja suunniteltuja toimenpiteitä. Käytännössä toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus näyttäisivät olevan yksittäisten kenttätyöntekijöiden varassa. Kaupungilla käytössä oleva sähköinen palautejärjestelmä ilmoittaa usein olevansa ruuhkautunut, joten tieto menee perille viiveellä, eikä palautteenantaja saa kuittausta, onko palaute tai kysymys mennyt perille. Sähköinen palautejärjestelmä – sisäisen puhelinluettelon puuttuessa, eikä ulkoistettu puhelinvaihde osaa ohjata - on kuitenkin nykyisellään ainut keino antaa palautetta tai esittää kysymyksiä liittyen viheralueiden hoitoon ja käyttöön, ja suunnitelmien puuttuessa tämä palautejärjestelmä, jossa kaikkea täytyy kysyä erikseen, kuormittaa kaupungin viranhaltijoita. Kaupungin alueella on toteutettu hakkuita, joita kuka

Helsingin yleiskaava (2016) tähtää siihen, että kaupungin rajojen sisäpuolelle sijoitetaan vielä lähes Tampereen väestömäärä uusia asukkaita. Riistavuoren alue on yleiskaavassa merkitty pääosin tummanruskeaksi tarkoittaen rakennusoikeutta, jolla ei ole ylärajaa. Yleiskaava ei kuitenkaan ole ainoa ratkaiseva tekijä asiassa. Laki (MRL 54 §) määrää, että uudistetunkin asemakaavan tulee täyttää tietyt vaatimukset. Yksi tärkeimmistä on se, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.  Mitä Riistavuoren kohdalla tarkoittaa ”lähiympäristössä”? KHO:n linjauksen mukaan tällöin ei voida ottaa huomioon alueita, jotka sijaitsevat suuren liikenneväylän toisella puolella. Tällaisia ovat rautatie ja Vihdintie. Idässä lähiympäristön voitaneen katsoa ulottuvan Kauppalantiehen. Keskuspuistohan on siitä melko kaukana, kun välissä on vielä Kivihaan asuntoalue. Etelä-Haagassa on tilastojen mukaan 12 555 asukasta. Siit

Riistavuori Haagan länsipuolella on alueen ainoa metsä. Kaavoissa sitä hämäävästi yritetään uudelleennimetä Länsi-Haagaksi, ehkä siksi, että joku harhautuisi unohtamaan, että kyse on monimuotoisesta metsästä. Riistavuoren ulkoiluväylän kaakkoinen alkupiste. Tämä näkymä on Eliel Saarisentieltä luoteeseen, Vihdintien ja Pitäjänmäen teollisuusalueen suuntaan. Kaupunki aikoo kuitenkin kaventaa Vihdintien kaupunkibulevardisaatioon liittyen tämän metsän niin olemattomiin, että sen monimuotoisuus kärsii ja vihersormi katkeaa. Haagan liito-oraville se on tärkein dispersaali, Riistavuoren palvelukodin asukkaille elintärkeä ulkoilualue ja 5 koulun ja 7 päiväkodin ilmiöoppimisen perusta. Asukkaat ovat teettäneet vaihtoehtokaavan, jossa talot eivät työntyisi niin syvälle metsään. Vaihtoehtokaavan rajaa osoittavat puihin kiinnitetyt punaiset merkit ja kaupungin kaavaehdotusta joissain näissä kuvissa erottuvat, vaaleat puihin kiinnitetyt merkit. Lisäksi Vihdintien toisella puolella on vain 24% täytt