Kaupunkiluonto

Me allekirjoittaneet toivomme Porvoon Puistokallion (Pirunportaiden puiston) kaadettaviksi suunniteltujen puiden, kolmen vaahteran ja yhden tammen, säästämistä sekä Vanhankaupungin rakennustapaohjeen päivittämistä puustoystävällisemmäksi. Porvoon kaupunki itse esittelee Puistokallion puiston näin: ”Puistokallio on viehättävä, suojaisa ja hieman salaperäinen puistoalue”. Tässä lähialueen asukkaille rakkaassa puistossa em. puiden kaataminen merkitsisi puustosta peräti 80% kaatamista. Suojaisuus ja puistomaisuus häviäisivät, samoin puiston vetovoimaisuus myös idyllisenä matkailunähtävyytenä. Puiden kaataminen olisi paitsi Porvoon kaupungin oman ympäristöohjelman vastaista, niin myös maankäyttö- ja rakennuslain hengen vastaista, sillä asukkaat eivät ole tässä tapauksessa päässeet vaikuttamaan siihen, miten he haluavat lähiympäristöään hoidettavan. Jos jotkut puut on kuitenkin turvallisuussyistä välttämätöntä kaataa, vaadimme kuntotutkimusten esittämistä. Edellytämme myös uusien puiden istu...

Tänä aamuna Puistokallion piknikillä puut saivat nimet. Puut nimettiin tunnettujen porvoolaisten kulttuurihenkilöiden mukaan; kyseessä eivät siis ole mitkä tahansa puut. Louis on saanut nimensä kreivi Louis Sparrelta (1863-1964), joka oli ruotsalainen taidemaalari, kirjailija, huonekalusuunnittelija ja graafikko, joka perusti Porvooseen huonekalu- ja keramiikkatehtaan ja osallistui myös Vanhan Porvoon rauhoittamiseen ja entisöimiseen. Fredrika sai nimensä Fredrika Runebergin (1807-1879), kirjailijan mukaan, joka tunnetaan myös runebergintortun äitinä. Natalia Linsen (1844-1919) oli porvoolainen valokuvaaja, yksi ensimmäisiä tunnettuja naisvalokuvaajia Suomessa.  Johan Ludwig Runeberg (1804-1877) ei esittelyjä kaivanne. Tämä Suomen kansallisrunoilija tunnetaan parhaiten Vänrikki Stoolin tarinoista ja myös siitä, että hän oli Fredrikan mies. Fredrikan takana lymyilee Albert (Edelfelt; 1854-1905), kuuluisa taidemaalari, joka on ikuistanut mm. vieläkin Porvoossa nähtävän Linnamäen...

Tämä yhdistyksen mielipide lähetettiin Kaupunkiympäristön toimiala/Maankäyttö ja kaupunkirakenne/Aluesuunnitelmat ja kaupunkiympäristölautakunta  Toivomme, että Herttoniemen aluesuunnitelmassa noudatetaan vastaavanlaista linjaa kuin tehtiin Keskuspuistosta, eli hallittu hoitamattomuus olisi keskeisenä periaatteena metsien, erityisesti Herttoniemen ja Roihuvuoren metsäselänteiden sekä Kivinokan osalta. Vaikka aluesuunnitelman selostus vaikuttaa suhteellisen ”pehmeältä” metsänhoitotoimenpiteiden osalta, siihen on kuitenkin ilmeisen tarkoituksellisesti jätetty liikaa tulkinnanvaraisuutta. Aluesuunnitelmassa olisi tullut määritellä tarkemmin esimerkiksi se, mitä tarkoittaa metsän puustoisena säilyminen. Siellä olisi pitänyt myös esittää tarkat kuviokohtaiset suunnitelmat siitä, missä kohdissa aiotaan hakata metsää ja kuinka paljon.  Myös toimenpiteiden perustelut ovat liian yleisluontoisia. Aluesuunnitelmassa ei esitetä toimenpiteitä riittävän avoimesti. Siinä on myös karttakuvi...