Kaupunkiluonto

Kaupunkiluonto(liike) ry piti syyskokouksensa lauantaina 23.11. Lapinlahden lähteessä. Kokouksessa valittiin nykyiset toimihenkilöt jatkamaan; puheenjohtajana jatkaa Manki Perukangas, muina hallituksen jäseninä Riika Vilkko ja Ulla Montin, toiminnantarkastajana jatkaa Jussi Koponen. Päätimme jättää kaupungille mielipiteen Laajasalon Stansvikiin suunnitellusta uudesta kevyen liikenteen väylästä, joka kaventaisi metsäkaistaletta. Lisäksi keskustelimme muun muassa Riistavuoresta, Linnaisten noroista, Keskuspuiston lumenkaatopaikasta ja uusista luonnonsuojelualueista sekä Porvoonkorvesta. 

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä. Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston vi...

Norot ovat vesilain mukaan suojeltavia, pienehköjä virtoja. Viime keväänä kävin tutkimassa Riistavuoren näköalakallion pohjoispuolista, Riistavuorenpolkua seurailevaa uomaa, ja sen on Uudenmaan ELY lausunut ojaksi. Eivät Riistavuoren noroehdokkaat kuitenkaan tähän uomaan (josta ELY on kuitenkin tarkemmin todennut, että heidän mielestään kyseisen uoman keskiosa vaikuttaa luonnonvaraiselta, ja rakentaminen ei heidän käsityksensä mukaan vaikuttaisi siihen) tyhjene. Kyseinen uoma ottaa vesiään Riistavuorenkuja 4:n viereisestä kosteikosta, mutta myös Riistavuoren alueen pohjoisilta kallioilta valuvista lumien sulamisvesistä ja Riistavuorenpolun ja kallioiden välisestä soistumassa olevasta kosteikosta. Kuitenkin Riistavuoren alueella on muitakin virtauksia. Sanotun näköalakallion eteläpuolella avautuu suoranainen norojen verkosto. Yksi näistä noroista on kausiluontoinen - millaiset myös kvalifoituvat noroiksi - ja se ilmenee etupäässä lumien sulamisen ja suojakelien aikaan, valuttaen lumien ...

Toukokuussa 2019 opetellessani liito-oravakartoitusta kävin myös Riistavuoressa. Silloin tein paljolti vääriä johtopäätöksiä alueesta, sillä en tuolloin tuntenut aluetta niin hyvin, että olisin osannut sieltä etsiä merkkejä liitureista, mutta sen sijaan löysin itä-länsisuuntaisen noron.  Nyt kun alueen päälle on laskeutunut synkkä pilvi, muistakaamme, mitä tapahtui viime syksynä Laajasalossa, Stansvikissa. Siellä "löydetty" noro pysäytti jo hyväksytyn kaavan ja pakotti kaavan uudelleentarkasteluun. No, Stansvikissahan noroa ei löydetty, vaan se kyllä oli jo paikallisten asukkaiden, aktivistien ja kaupungin omassakin tiedossa. Tai ainakin olisi pitänyt olla, sillä noro havaittiin kaupungin jo vuonna 2005 tekemässä luontoselvityksessä. Kaupunki tunnetusti vain on luontotiedon hautausmaa; johtuu tämä sitten jatkuvista atk-muutoksista tai organisaatiomuutoksista vai siitä, että kaupungilla olisi erityisen löperökätisiä työntekijöitä, tiedä häntä.  Vesilaki määrittelee noron oleva...

Helsingin yliopiston Tiedekulma piti perjantaina 3.11. seminaarin otsikolla Lisää luontoa kaupunkiin. Otsikko kuulostaa provokatiiviseltakin reaktiolta Lisää kaupunkia Helsinkiin -ohjelmanjulistukseen ja on siinä mielessä onnistunut. Seminaarissa asiantuntijavieraina kuultiin Sirkku Juholaa, Susa Erärantaa ja Leena Järveä. Kerrankin all female -paneeli, virkistävää!  Sirkku Juhola toimii kaupunkiympäristöpolitiikan professorina Helsingin yliopistossa. Susa Eräranta taas on Aalto-yliopistossa maankäytön suunnittelun työelämäprofessorina ja Helsingin kaupungilla projektipäällikkönä, joka vastaa päästövähennys- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisesta. Leena Järvi taas on kaupunkimeteorologian professori. Kun kaupungin uutta organisaatiota on minun muutenkin hankala hahmottaa, niin tikulla joutui kyllä kaivamaan sitä, että mitä asiakokonaisuutta projektipäällikkö johtaa; oikeastaan tuntuu siltä, että projektipäälliköt ovat vain titteleitä ilman johdettavia projekteja ja alaisia (tämä ei...

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edel...

Miksi Helsingin kaupunki kutsuu Riistavuorta Länsi-Haagaksi, Kartanonmetsää Keski-Malminkartanoksi tai Kruunuvuorta ja Stansvikiä Länsi-Laajasaloksi? Jotta joltakin jäisi huomaamatta, että alueet ovat oikeasti metsää.   Usein kun puhutaan tiivistämisestä, tarkoitetaan oikeasti levittämistä. Aina kun rakennetaan viheralueille, silloin levitetään yhdyskuntarakennetta alueille, joilla ei ennen ole ollut yhdyskuntarakennetta, eikä tiivistetä.  Pikaratikka kuulostaa hyvältä, tavoittelemisen arvoiselta, kertakaikkisen ilmastoviisaalta kapineelta. Sen keskituntinopeus on 25 km/h, hipsterin keskituntinopeus Pelagolla, teoreettisessa maailmassa, jossa ei ole Wolt-kuskeja tai muita paarioita tai heidän ongelmajätteiksi levinneitä kulkuvälineitään, joita kutsutaan nimellä "Mobility as service" levinneinä tiellä.  Mitä sitten tarkoittaa ilmastoviisaus? Se tarkoittaa lähiluonnon tuhoamista ja sen ulkoistamista kehyskuntiin. Aktivistin käsitteistöön pitää sen sijaan kuulua Troijan...