Kaupunkiluonto

”Demokratian uudistaminen on mahdollista vain laajan yhteistyön kautta. Yhteistyötä tarvitaan niin horisontaalisesti, eli yli siilorajojen, kuin vertikaali- sesti instituutioiden, julkisten ja yksityisten organisaatioiden, mediatoimijoi- den, päättäjien, viranhaltijoiden, tutkijoiden ja kansalaisten välillä.” Lainaus on Sitran sivustolta https://www.sitra.fi/teemat/demokratia-ja-osalli- suus/#mista-on-kyse. Sitran mukaan demokratia on toimivaa vain silloin, jos ihmisillä on tunne siitä, että he voivat luottaa toisiinsa, päätöksentekijöi- hin sekä instituutioihin. Tätä demokratiaa ja Vuosaaren asukkaiden parem- paa kuulemista kaipaa myös Pro Uutela, edustamani poliittisesti sitoutuma- ton yhdistys. Toimintamme tarkoituksena on suojella Vuosaaressa Uutelan alueen luonnon monimuotoisuutta, varjella sen koskemattomuutta ja mah- dollisuuksien mukaan kehittää ekosysteemiä kokonaisuutena. Lyhyen olemassaolomme aikana olemme joutuneet todistamaan puiden kaatoa niin Uutelassa kuin muuallakin Vu

Mitä ilmastoviisasta on siinä, että läntisen raitiotien tieltä raivataan merkittävä osa alueen hiilinieluista? Lisäksi alueen keuhkot poistuvat, kun Riistavuoren metsä hakataan. Valitettavasti ilmastoviisaus on terminä sellainen, että sillä käännetään luontoa rakastavia ihmisiä kohtapuoliin ilmastoskeptikoiksi, jos sillä ilmastoviisaudella perustellaan näin laajamittainen lähiluonnon tuho. Näyttää, että ilmasto ja lähiluonto on kaupungin toimesta laitettu vastakkain. Mikä on laskettu näiden raidehankkeiden ja niihin liittyvän oheisrakentamisen puoliintumisajaksi (=aika, jolloin oletetaan niiden positiivisten ympäristövaikutusten ohittavan hankkeiden takia pienenevät hiilinielut)?"  Kaupungin sisäisten moottoriväylien muuttamisessa uusiksi kaupunginosiksi ilmastoviisaudella viitataan ennen kaikkea kaupunkirakenteelliseen muutokseen, jossa moottoritieympäristöä muutetaan erityisesti liikkumisen kannalta pienempiin ilmastopäästöihin ohjaavaan suuntaan. Moottoriväylien lähistöllä on u

  Viite: UUDELY/6277/2023 Kiitämme mahdollisuudesta lausua mielipiteen Espoon datakeskuksen YVA:sta (ympäristövaikutuksen arviointi). Siinä huomiotamme kiinnittävät seuraavat seikat: Yleisenä huomiona toteamme, että toki on sinänsä positiivista pienentää riippuvuutta saastuttavista ja uusiutumattomista energianlähteistä, mutta tässäkin hankkeessa ilmasto ja luonto on ajettu nollasummapeliin, vastakkain, ja tällöin hankkeen negatiiviset paikalliset luontovaikutukset hyväksytään hankkeen hinnaksi. Kun ilmasto ja luonto ajetaan vastakkain, luonto häviää aina. Lahokaviosammalen siirtämistä (mistä mainitaan YVA:n sivulla 63) pidämme huonona ideana, sillä tällaisen operaation onnistumisesta ei ole takeita. KHO:n vuosikirjapäätöksessä KHO: 2021: 68 mainittiin, että koska tällaisesta operaatiosta ei ole onnistuneita kokemuksia, onnistumista on seurattava 10 vuoden ajan. Lahokaviosammalen siirrossa sivutetaan myös se, että elinympäristöä – jonka indikaattorilaji lahokaviosammal on – ei vo

Konkreettisesti metsän tuntu heikkenee, jos metsän harvennus tai kaventaminen tuo metsän ulkopuolista maailmaa, kuten liikenneympäristöä, rakennuksia, kulkuneuvoja ja valoja näkyviin ja liikenteen tai rakentamisen ääniä kuuluviin sellaisiin osiin metsää, jossa ei näitä aikaisemmin kyetty havaitsemaan. Metsän kaventuminen mutta myös pirstoutuminen esimerkiksi tuomalla erilaisia väyliä ja rakennuksia metsään heikentää metsän tuntua. Tällöin reunavaikutukset ulottuvat syvemmälle metsään, heikentäen metsän monimuotoisuutta mutta myös virkistävyyttä ihmisille.  Professori Liisa Tyrväisen mukaan tärkeää on myös, ettei metsässä näy hakkuiden jälkiä eli se tuntuu luonnontilaiselta. Tämä siitä syystä, että luonnontilainen metsä virkistää ja elvyttää parhaiten, ja tämä johtuu luultavasti ainakin osittain edellämainitusta, eli illuusiosta ulkomaailman olemassaolottomuudesta. Siksi metsään mennään: saamaan illuusio ulkomaailman olemassaolottomuudesta. Ei muita ihmisiä, ei liikennettä, ei meteliä,