Kaupunkiluonto

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...

  4.3.2024/luonto- ja ympäristöneuvoja Manki Perukangas Tässä raportissa Lavangon metsäksi viitatulla metsällä tarkoitan noin parinkymmenen hehtaarin laajuista metsäaluetta, joka sijaitsee Luoteis-Vantaan Kiilan alueella, lähellä Tuusulan rajaa. Karttapaikka.comissa kyseinen alue on merkitty nimellä Lavanko. Se rajautuu etelässä Myllykyläntiehen, idässä Aurinkotiehen ja lännessä pikku hiljaa metsittymässä olevaan peltoaukeaan. Pohjoisessa metsä loppuu Tuusulanjoen jatkouomaan, niinsanottuun Vähäjokeen, joka laskee Vantaanjokeen. Kiilan aluetta ei liene ennen erikseen liito-oravakartoitettu; Vantaan kaupungin 2016 Myyrmäen-Ylästön-Kivistön liito-oravaselvityksessä Lavangon metsällä mainittiin olevan merkitystä Tuusulan ja Vantaan välisenä metsäyhteytenä, jollaiset ovat muuten varsin hajanaisia ja katkonaisia. Tosin itse asiassa Kiilan alueen metsäyhteydet Tuusulan suuntaan ovat yhtenäisemmät ja suoremmat kuin muualle Vantaalle; Espoon suunnasta ja Vantaan tunnetummilta ja kattav...

  Kaupunkiluontoliike ry Kannanotto Käpylän Louhenpuistosta Käpylässä, Tuusulantien ja pääradan väliin jäävä Louhenpuisto on hieno, mutta yllättävän vähän tunnettu metsä. Se työntää kiilan etelään, Koskelantielle. Louhenpuiston luontoarvot ovat maininnan arvoiset, mutta niitä tulisi selvittää vielä lisää. Jotain kuitenkin on jo nytkin tiedossa. Louhenpuisto muodostaa viherkäytävän Käpylän ja Itä-Pasilan jäävän velodromin ja Kumpulan viheralueiden suunnasta Käpylän Taivaskalliolle, josta viherkäytävä jatkuu Veräjämäen suuntaan ja Vantaanjokivarteen. Sellaisena se on myös potentiaalinen liito-oravien dispersaali. Se ei kuitenkaan ole ainoastaan dispersaali, vaan alueelta on myös niin runsaasti liito-oravan papanahavaintoja, esimerkiksi kevättalvelta 2021, että alueen päivänkohtainen liito-oravastatus on syytä tutkia. Vähintäänkin siellä on lisääntymis- ja/tai levähdyspaikkoja. Mahdollisesti ydinalueitakin. Näin järeitä kuusia löytyy Helsingistä hyvin harvoista paikoista. Takana vanha...

HS.fi:ssä 7. joulukuuta ja Helsingin Sanomissa 9. joulukuuta julkaistussa kirjoituksessa väitettiin, että liito-oravan elinympäristöksi riittää pienikin metsälaikku. Jutussa esitettyyn johtopäätökseen tultiin Suur-Tapiolan alueella tehdyssä kartoituksessa, jossa seurattiin vuoden ajan kymmenen liito-oravan liikkeitä radiopantojen avulla. On totta, että liito-oravan (siis naaraan) reviiri on suhteellisen pieni. Liito-oravatuntija Ilpo K. Hanskin mukaan naaraiden elinpiiri on yleensä alle 10 hehtaaria. Uroksilla se on keskimäärin noin 60 hehtaaria.  Jutussa sentään mainittiin, että alueen koon sijasta sen laadukkuus on tärkeintä. HS:n olisikin suonut valinneen toisenlaisen verkko-otsikoinnin kuin "liito-oravat elelevät hyvin pienillä metsälaikuilla", sillä laiska lukija voi tulkita tämän suoranaiseksi luvaksi katkaista artikkelissakin mainitut liito-oraville elintärkeät levittäytymisreitit eli dispersaalit ja pirstoa laajemmat metsät. Liito-orava on paitsi riippuvainen elinympä...