Kaupunkiluonto

Miksi Helsingin kaupunki kutsuu Riistavuorta Länsi-Haagaksi, Kartanonmetsää Keski-Malminkartanoksi tai Kruunuvuorta ja Stansvikiä Länsi-Laajasaloksi? Jotta joltakin jäisi huomaamatta, että alueet ovat oikeasti metsää.   Usein kun puhutaan tiivistämisestä, tarkoitetaan oikeasti levittämistä. Aina kun rakennetaan viheralueille, silloin levitetään yhdyskuntarakennetta alueille, joilla ei ennen ole ollut yhdyskuntarakennetta, eikä tiivistetä.  Pikaratikka kuulostaa hyvältä, tavoittelemisen arvoiselta, kertakaikkisen ilmastoviisaalta kapineelta. Sen keskituntinopeus on 25 km/h, hipsterin keskituntinopeus Pelagolla, teoreettisessa maailmassa, jossa ei ole Wolt-kuskeja tai muita paarioita tai heidän ongelmajätteiksi levinneitä kulkuvälineitään, joita kutsutaan nimellä "Mobility as service" levinneinä tiellä.  Mitä sitten tarkoittaa ilmastoviisaus? Se tarkoittaa lähiluonnon tuhoamista ja sen ulkoistamista kehyskuntiin. Aktivistin käsitteistöön pitää sen sijaan kuulua Troijan puuhevon

Kommentteja ja vastakysymyksiä Vallilanlaakson kaavaan (Kalasatamasta Pasilaan -raitiotie ja baana ja näihin kytkeytyvät puistosuunnitelmat): Miksi kaupunki väistää sisällöllisiin kysymyksiin vastaamisen perustelemalla, että ”ratkaisut ovat hyväksytyn asemakaavan mukaisia”? Tämä vastaus ei perustele, miksi kyseisiin ratkaisuihin on päädytty. Oleellisin esimerkki tällaisesta kysymyksestä on se, miksi ollaan päädytty käyttämään raitiotielle ja baanalle linjausta, joka pirstoo viheralueen, vaikka vaihtoehtona olisi ollut hyödyntää Sturenkatua tai toissijaisesti vanhaa tavararadan linjausta. Tähän liittyviin kysymyksiin ei edes yritetä vastata. Tyydytään vastaukseen ”koska ratkaisu on pyöräteiden tavoiteratkaisun mukainen” tai ”koska linjaus on hyväksytyn asemakaavan mukainen”, ottamatta kantaa siihen, edistääkö kyseinen ratkaisu muiden tavoitteiden toteutumista saati ovatko nämä ratkaisut Maankäyttö- ja rakennuslain suositusten mukaisia (mihin palataan myöhemmin). Miksi ei Vallilanl

Meidän kirjanjulkistajaisemme olivat suurmenestys. Tupa (Oodin Maijansali) oli seisomapaikkoja myöten täynnä eri-ikäisiä kaupunkiluonnosta kiinnostuneita ihmisiä. Vain viranhaltijat loistivat poissaolollaan, ja toimialan apulaispormestariakin kaivattiin. Kiitos #tuomasrantanen #miahaglund #opkoljonen #ottomeri siitä, että tulitte paikalle. Mieleenpainuvin yleisökysymys oli Päivi Istalalta, joka kysyi, että täytyykö Helsingin kasvaa. Riistavuorelaisten esittämä dialogi paljasti absurdeja yksityiskohtia siitä, miten kaupungilla kukaan ei tiedä mitään eikä vastaa mistään. Organisaatiouudistuksesta todettiin, että toisaalta on hyvä, että kaavoitus, ympäristö ja luonto liittyvät nyt yhteen; toisaalta päättäjien puheenvuorot osoittivat, että nyt asialistat ovat toivottoman pitkiä.  Illassa kuultiin myös liito-oravalaulun maailmanensi-ilta, laulatettiin yleisöäkin, keskusteltiin monimuotoisuudesta (Helsingin metsät ovat niin monimuotoisia, että niistä kannattaisi olla ylpeä. Luonto ei ole sie

Lähetin oheisen kannanoton Porvoon kaupunkikehityslautakunnalle, aluetta suunnittelevalle arkkitehdille ja kaupunkisuunnittelupäällikölle. T arkemmin sanoen pitäisi puhua Kevätlaaksonniityn ja Skaftkärrin kaavasta, sillä ei koko kaava-alue suinkaan ole niittyä. Minulla on eräitä huomioita kaava-alueeseen ja suunnitelmiin. Kaavan vireilläoloaika on ollut huomattavan pitkä. Edellisen kerran siihen on liittynyt kuulemiskierros keväällä 2013, mistä on jo melkein 10 vuotta. Sinä aikana Kevätkummun asukasrakenne, palvelurakenne ja tietoisuus ekosysteemipalveluista on kehittynyt paljon. Kaava mahdollistaa siis jopa noin 250 asunnon rakentamisen. Ottaen huomioon rakennustyypin ja huomioiden sen, että viimeisen 10 vuoden aikana lähialueelle toteutettujen uudisalueiden asukkaat ovat pääasiassa lapsiperheitä - mikä sinänsä on hyvinkin toivottava kehitys väestöpyramidin ja tulevaisuuden huoltosuhteen kannalta - on hyvin luultavaa, että lapsiperheitä muuttaisi myös näihin Kevätlaaksonniityn  proje