Kaupunkiluonto

 Porvoossa pidetään luontoa vaarallisena. Puut pitää poistaa ulkoilureittien varsilta, vaikka kantoja tarkastelemalla niiden arvioiminen lahovikaisiksi on ollut monasti hätävarjelun liioittelua. Nyt Humlan reitiltä ja Kevätkummusta aiotaan poistaa joitakin siirtolohkareita, jotka ovat olleet paikallaan kymmenisen tuhatta vuotta, eivätkä ne ole aiheuttaneet vaaraa kenellekään. Nyt Porvoossa yksi virkamies on ryhtynyt pelkäämään luontoa: puita ja kiviä.  Tosiasiallisesti nämä halutaan poistaa luisteluhiihtäjien ja tilannenopeudeltaan liian vauhdikkaiden pyöräilijöiden takia. Kuitenkin veikkaisin, että hiihtäjät ja pyöräilijätkin menevät luontoon liikkumaan ollakseen luonnossa. Täällä on yhdellä viranhaltijalla liikaa (mieli)valtaa; mielestäni yhteistä ympäristöä koskevat suunnitelmat pitäisi käsitellä lupa- ja valvontalautakunnassa, jollaiseksi entinen ympäristö- ja rakennuslautakunta on uudelleennimetty, ehkä siksi, että heikkopäisemmät eivät osaisi kääntyä oikean tahon puoleen...

Nyt kun Haagan liikenneympyräksi nimetyn, Haagan, Talin ja Pitäjänmäen välissä olevan Suomen isoimman liikenneympyrän kaava on lausuntokierroksella, on aika tähdentää sen merkitystä liito-oraville. Liito-orava on levinnyt Espoosta Helsinkiin, ja Talin ja Munkkivuoren metsät ovat tässä levittäytymisessä elintärkeässä asemassa. Liito-oravan levittäytyessä myös Haagaan, niiden todennäköisin ja ylivoimaisesti paras uusiutumisreitti on Talin kautta. Keskuspuistostakin on mahdollista tulla Haagan ammattikoulun vieritse, mutta Keskuspuistosta taas ei ole yhteyttä Espoon runsaammille liito-oravamaille; lisäksi Hämeenlinnantien ylittäminen on erittäin riskialtis yritys nuorellekin koiraalle.  Yksi Helsingin tiheimpiä liito-oravakantoja lienee Pohjois-Haagassa; niin sanotun Pohjois-Haagan keskuspuiston alueella, alueella, joka rajautuu lännessä Vihdintiehen ja pohjoisessa Kaupintiehen. Kaupungin mielestä tämän alueen liito-oravakanta voisi uudistua myös liitämällä Vihdintien ylitse; tämä saa...

  Tätä metsää ei enää kohta ole     Kaava- alueen nimi on harhaanjohtava   Tarkemmin sanoen pitäisi puhua Kevätlaaksonniityn ja Skaftkärrin kaavasta , sillä ei koko kaava-alue suinkaan ole niittyä . Tässä on eräitä huomioita kaava-alueeseen ja suunnitelmiin .   Kaavan perusteet ovat vanhentuneet   Kaavan vireilläoloaika on ollut huomattavan pitkä . Edellisen kerran siihen on liittynyt kuulemiskierros keväällä 2013, mistä on jo melkein 10 vuotta . Sinä aikana Kevätkummun asukasrakenne , palvelurakenne ja tietoisuus ekosysteemipalveluista on kehittynyt paljon .   Kaavan vireilläoloaikana , eli noin kymmenen vuoden aikana Kevätkummun väestörakenne on muuttunut merkittävästi , etupäässä maahanmuuton myötä . Suunnittelun pohjana olevat   väestöennusteet ovat siis vanhentuneita . Yleensä alueiden täydennysrakentamista tai tässä tapauksessa , alueiden levittämistä viheralueille perustellaan...