Kaupunkiluonto

Helsingin kaupunki ilmoitti eilen ilouutisen: kaupungin luontotietojärjestelmän avoimen datan rajapinta on nyt julkaistu. Siis mitä ihmettä? Uutislinkkiä klikatessa avautuu iso joukko aineistolinkkejä. Ne eivät vain avaudu, vaan ne pitää avata "useilla paikkatieto-ohjelmilla". "Rajapinnassa on useita tasoja", tiedotteessa hehkutetaan. Siis mitä ihmettä? Useita tasoja? Mikä on rajapinta? Mitä se tarkoittaa? Entä mitä on avoin data? Avoimen datan rajapinnassa siis on useita tasoja. Tämä kuulostaa sellaista rajatiedolta, joka on ilmeisesti tarkoitettu vain nörttien avattavaksi. Tosi avoimesta datasta siis on kyse. Ehkä tämä voi kuulostaa ihan normimeiningiltä, jos asiaa ajattelee kaupunkisuunnittelun valtavirrasta; Lisää kaupunkia Helsinkiin -porukalle tämä varmaankin on ihan peruskauraa. Mutta jos tarkoitus on osallistaa maailman toimivimmassa kaupungissa asukkaita ja amatöörejä tuottamaan ja tulkitsemaan tietoa, niin ei se kyllä ihan näin hoidu, jos ensin pitää

  "Muuta maalle!" Näin jossain vaiheessa aina some-keskusteluissa joku osapuoli tiuskaisten toivottaa, jos ilmaisee tyytymättömyyttään siihen, kuinka luonnon määrä kaupungissa pienenee kaavoituspaineissa ja infrahankkeiden takia, tai jos erehtyy ilmaisemaan närkästystään mopoilun aiheuttamista vaaroista ja melusaastasta. Ilmaisen tähän vahvasti eriävän mielipiteeni, molempiin kohtiin. Nimittäin maaseudulla vasta luontoa kohdellaankin karttuisalla kädellä. Kartassa lukenut suo ei olekaan enää paikallaan mökkiläisen tullessa mökkilaitumilleen talven jälkeen, tai luontoarvoja etsivän luontokartoittajan saapuessa paikalle. Metsälle on voinut käydä samalla tavalla. Samaan törmää kyllä Porvoossakin, joka on samanaikaisesti kaupunkia ja maaseutua; lenkillä ennen metsäinen reitti onkin yhtäkkiä hakkuuaukean katkaisema, yksityisen maanomistajan pelkän metsänkäyttöilmoituksen nojalla katkaisten yleisen virkistysreitin. Pääkaupunkiseudulla taas luonnonhoito - onneksi - on maltillisempaa

Kaupunkiluonto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa nyt ensimmäisellä lausuntokierroksella olevaan Helsingin AM- (asumisen ja siihen liittyvän maankäytön) ohjelmaan. Kaupunkiluonto ry katsoo, että sen tehtävänä ei ole ottaa kantaa muuten ohjelman tavoitteisiin tässä vaiheessa kuin toivoa, että AM-ohjelman strateginen ohjailuvaikutus pohjautuu sellaisiin maankäyttötavoitteisiin, joiden viher- ja muihin virkistysalueisiin aiheutuva vaikutus on mahdollisimman vähäinen. Tämän minimoidun luontovaikutuksen eli luontoviisauden – kaupunkiluonnon itseisarvon - olisimme toivoneet myös ohjelman yhdeksi jatkotyöstöä ohjaavaksi teemaksi, mikä olisi helpottanut ohjelman jatkotyöstöä.   Kaupunkiluonto ry toivoo myös, että AM-ohjelmassa nostetaan esiin ilmastoviisauden lisäksi myös luontoviisaus, ja että tarkasteluyksikkönä olisi kunta ja kaupunginosa. Tämä olisi linjassa myös vallitsevan Maankäyttö- ja rakennuslain osallisuustulkinnan kanssa, jossa osallisuus tulkitaan ensisijaisesti maantieteell

Keskuspuistoryhmän esitys kaupunkiympäristölautakunnalle Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet, Monitoimihallin ja sen pysäköintialueen rakentaminen Pirkkolan metsään on hanke, joka olisi alun perin pitänyt käsitellä kaupunkiympäristölautakunnassa. Nyt kun asia tulee lautakuntaan pysäköintipaikkoja koskevaan aloitteeseen pyydetyn lausunnon kautta, on mielestämme välttämätöntä arvioida asiaa muutenkin kuin pysäköinnin osalta. Hallin koko ja sijainti vaikuttavat ratkaisevalla tavalla pysäköintipaikkojen tarpeisiin. Monitoimihallin rakentaminen Pirkkolan metsään perustuu poikkeamispäätökseen, jolla asemakaavassa uimahallin viereen merkitty yksikerroksinen rakennus muutettiin suureksi 2,5-kerroksen monitoimihalliksi. Päätöksessä edellytettiin lisäksi 130 henkilöautopaikan ja 4 linja-autopaikan rakentamista, josta suurin osa metsään uuden hallin pohjoispuolelle. Keskuspuistoryhmä esitti jo keväällä 2018 – hyvissä ajoin ennen rakennusluvan myöntämistä 12.4.2019 ja muit

  LÄNSI-HELSINGIN RAITIOTEIDEN YLEISSUUNNITELMA 7 .9. 20 20     Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen/varajäsen.     Yleissuunnitelman jaksossa ”6.2. Vertailuasetelma” todetaan, että laskelmien lähtökohtana on Huopalahdentien-Vihdintien  bulevardikaupungin  maankäyt tö ja siihen liittyvät liikennejärjestelyt.   Lisäksi todetaan:  ”Mikäli maankäyttö ei toteudu  y leiskaavan mukaisena, pikara tika n  rakentaminen   Vihdintielle  ei ole perusteltua” (6.2.1. V ertailuvaihtoehto  0+).    Maankäytön toteutuminen yleiskaavan ja sen pohjalta laaditun kaavarungon mukaisena on kuitenkin kaikkea muuta kuin varmaa. Riistavuoren puiston ja Haagan puiston asemakaavoja muutettaessa on noudatettava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n asemakaavan sisältövaatimuksia. Niiden mukaan  mm.  luonnonympäristöä tulee vaalia eikä  s iih e n liittyviä erityisiä arvoja  saa hävittää. Edelleen määrätään, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkis