Kaupunkiluonto

Olen vuosia 2007 ja 2009 lukuunottamatta vuodesta 2005 alkaen viettänyt Metsän joulurahaa Keskuspuistossa, Laakson kallioilla. Varsinaisen joukkoperinteen hiivuttua pois muistaakseni 2013 olen sen jälkeen jatkanut perinnettä yhden miehen kynttilähiljentymisenä. Joinakin vuosina olen vienyt hautakynttilän muihinkin paikkoihin, kuten Pirkkolaan tai Pajamäkeen. Laakson kalliot ovat ikuiset, ne ovat edelleenkin pystyssä, eikä niitä voisikaan kompensoida, eihän sellaisia kallioita enää kasva missään, kuten Mai Kivelä sai vastauksekseen kysellessään Patterinmäen räjäytettävän kallion kompensoimisesta. Tänä vuonna vien kynttilän lauantaina 20.12. päiväsaikaan Laakson kallioiden lisäksi Riistavuoreen, jota uhkaa tuho. Taistelu ei ole ohi niin kauan kuin metsä on pystyssä, mutta pahimmassa tapauksessa tämä on Riistavuorenpuiston viimeinen joulu.

Mielipide Metsäläntien varren lumenkaatopaikasta                      Keskuspuistoryhmä/Kaupunkiluontoliike ry/ Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys Vastustamme Metsäläntien varteen suunniteltua lumenkaatopaikkaa. Tämä paikka kuuluu Helsingin Keskuspuistoon, ja on nykyisessä kaavassa - joka on vuodelta 2014 - virkistysaluetta (VR) , ja sen käyttötarkoituksena on ollut toimia esimerkiksi lasten harrastuspaikkana. Alueella on nyt toiminut useamman vuoden epävirallinen lumenkaatopaikka ilman tarvittavia ympäristölupia. Aiemmin kentällä ovat harjoitelleet mm. koiraharrastajat ja rugby-pelaajat. Nykyään alueella on voimassa merkintä MTK, jonka mukaan alue tulisi valtaosaltaan olla esimerkiksi pallopeleihin soveltuvana niittynä, vastaten alueen aiempia em. käyttötapoja. Helsingin Keskuspuistoa on vähitellen reunoiltaan nakerrettu milloin milläkin verukkeella. Pirkkolaan alettiin v...

Tämän ikiaikaisen kalliometsän tilalle rakennutti Lattiaa liikkujille ry puheenjohtajansa Kirsi Eräkankaan johdolla urheiluhallin, koska alueella oli olemassa vanha urheiluhallikaava, eikä Kaupunkiympäristölautakunnan lupajaoston enemmistö suostunut edistämään vaihtoehtoista sijaintia esimerkiksi käyttämättömälle asfalttikentälle Pirkkolantien varrella. Erityisen pontevan ponnettomasti asiassa esiintyi silloinen vapaa-ajan ja kulttuurin apulaispormestari Nasima Razmyar (SDP), joka katsoi, että on tärkeämpää, että kaupunki on luotettava kumppani yksityisen rahan hankkeille, jotka on tarkoitettu etupäässä espoolaisille koripallon harrastajille kuin että se olisi luotettava kumppani helsinkiläisille ulkoilijoille, kaikelle kansalle. Minä en unohda koskaan. Seuraavat kuvat esittävät tuhottua kalliometsää. Uudesta hallinhirvityksestä en ole kärsinyt ottaa kuvia, enkä ole syksyn 2020 tuhon jälkeen juurikaan liikkunut Pirkkolassa. Olen halunnut välttää paikkaa, jossa Keskuspuistoa tuhottiin y...

Menen perjantaina alkuillasta Laakson kallioille, Urheilukadulta pohjoiseen johtavan polun varrelle viettämään metsän jouluhiljentymistä. Vuosina 2005-2013, yhdeksänä jouluna peräkkäin paikalla lähistön taloyhtiöt ja Meilahden seurakunta järjestivät Metsän jouluhiljentymisen, jossa joulupukkikin joskus käväisi, nautittiin pipareita ja glögiä ja Kannel-kuoro lauloi perinteisiä joululauluja. Oma jouluni ei ole voinut alkaa ilman käyntiä Laaksossa pitkään aikaan. Vain kaksi kertaa (2007 ja 2009) minulta on jäänyt perinne väliin. Vuoden 2013 Metsän jouluhiljentyminen on ainakin toistaiseksi jäänyt viimeiseksi kerraksi kun Laakson kallioiden eteen on kokoonnuttu joukolla. Olen jatkanut perinnettä yksin vuodesta 2014, ja nyt on siis yhdeksäs kerta. Olen miettinyt nyt parina viimeisenä vuotena, että pitäisikö kynttilästä luopua, koska tuleehan siitä roskaa. Tosin jos tuo on oma syntini, niin aika vähiin jäävät. Tällä kertaa taidan tyytyä käymään alkuperäisellä paikalla eli Laaksossa, kun 202...

Miten puustoiset yhteydet voivat kehittyä, jos aikaisemmin kaupungin itsensä vihersormien elimellisiksi osiksi katsoneita metsiä - kuten Riistavuori - kaadetaan lähes kokonaan rakentamisen tieltä ja viheryhteys korvataan viherkatoilla ja liito-oravanpöntöillä, jotka nekin on väärin asetettu? Kaupunki tekee itse tämän tavoitteen saavuttamisen kovin vaikeaksi sanomalla yhtä ja tekemällä toista, mikä panee vahvasti epäilemään kehittämisen olevan uuskieltä, jonka käyttämisellä on tarkoitus hämätä uskomaan, että metsien suhteen olisi hyvä tahto. Metsä ei ole teemapuisto, jossa pitää jokaisella liikkumismuodolla olla oma väylänsä. Otetaan vertailukohdaksi Oslon kaupunkimetsä Oslomarka, jossa on monikäyttösuunnitelma, jonka periaatteena on, että siellä on sijansa kaikilla jokamiehenoikeudella harrastettavilla ulkoilumuodoilla. Silloin kun Pirkkolasta hehtaarin rouhaissut halli valmistui, Anni Sinnemäki lupasi, että tämän jälkeen Keskuspuistoa ei enää nakerreta. Jos sitä ei ehkä nakerrettakaan...

Miksi Helsingin kaupunki kutsuu Riistavuorta Länsi-Haagaksi, Kartanonmetsää Keski-Malminkartanoksi tai Kruunuvuorta ja Stansvikiä Länsi-Laajasaloksi? Jotta joltakin jäisi huomaamatta, että alueet ovat oikeasti metsää.   Usein kun puhutaan tiivistämisestä, tarkoitetaan oikeasti levittämistä. Aina kun rakennetaan viheralueille, silloin levitetään yhdyskuntarakennetta alueille, joilla ei ennen ole ollut yhdyskuntarakennetta, eikä tiivistetä.  Pikaratikka kuulostaa hyvältä, tavoittelemisen arvoiselta, kertakaikkisen ilmastoviisaalta kapineelta. Sen keskituntinopeus on 25 km/h, hipsterin keskituntinopeus Pelagolla, teoreettisessa maailmassa, jossa ei ole Wolt-kuskeja tai muita paarioita tai heidän ongelmajätteiksi levinneitä kulkuvälineitään, joita kutsutaan nimellä "Mobility as service" levinneinä tiellä.  Mitä sitten tarkoittaa ilmastoviisaus? Se tarkoittaa lähiluonnon tuhoamista ja sen ulkoistamista kehyskuntiin. Aktivistin käsitteistöön pitää sen sijaan kuulua Troijan...

  Menen tänään seitsemän jälkeen Laakson kallioille, Urheilukadulta pohjoiseen johtavan polun varrelle viettämään metsän jouluhiljentymistä. Vuosina 2005-2013, yhdeksänä jouluna peräkkäin paikalla lähistön taloyhtiöt ja Meilahden seurakunta järjestivät Metsän jouluhiljentymisen, jossa joulupukkikin joskus käväisi, nautittiin pipareita ja glögiä ja Kannel-kuoro lauloi perinteisiä joululauluja. Oma jouluni ei ole voinut alkaa ilman käyntiä Laaksossa pitkään aikaan. Vain kaksi kertaa (2007 ja 2009) minulta on jäänyt perinne väliin. Vuoden 2013 Metsän jouluhiljentyminen on ainakin toistaiseksi jäänyt viimeiseksi kerraksi kun Laakson kallioiden eteen on kokoonnuttu joukolla. Olen jatkanut perinnettä yksin vuodesta 2014, ja nyt on kahdeksas kerta. Mietin viime joulun jälkeen, että pitäisikö kynttilästä luopua, koska tuleehan siitä roskaa. Tosin jos tuo on oma syntini, niin aika vähiin jäävät. Viime vuonna vein kynttilän myös Pirkkolaan ja Patterinmäelle. Tällä kertaa taidan tyytyä käymä...

Viime aikoina on alettu puhumaan paljon kaupunkiluonnon kompensaatiosta. Tällä tarkoitetaan kaavoitushankkeiden takia menetetyn luonnon "korvaamisesta", jos nyt luontoa voi korvata sen paremmin ekosysteemipalveluna kuin missään muussakaan mielessä. Ekologisen kompensaation suurin ongelma lienee siinä, että yksittäisten puiden lisäksi pitäisi korvata kokonaisia elinympäristöjä, joita ei välttämättä löydy; ne elinympäristöt ovat vieläpä kytkeytyneitä toisiinsa. Joitakin ympäristöjä ei myöskään voi korvata; jos puut voivatkin kasvaa ja metsäekosysteemit palautua, jos kompensaatiolle hyväksytään ajallinen viive, niin esimerkiksi kalliot eivät kasva takaisin. Pirkkolan, Kumpulan, Savonkadun tai Matokallion kalliot eivät kasva takaisin, ja kuten Vasemmistoliiton Mai Kivelän aloite Patterinmäen Raide-Jokerin läntisen suuaukon tieltä räjäytetyn kallionjyrkänteen kompensaatiosta sai vastauksekseen: vastaavia kallionjyrkänteitä ei ole.  Luonnon kompensoinnista puhutaan kahdessa merkity...

Tämän listan tarkoitus on auttaa äänestyspäätöksessä Helsingissä. Helsingissä, koska Helsingin kaupunkisuunnittelua ja kaupunkiluontoa tunnen 70-luvulta saakka. Aivan erityisellä intohimolla olen tarkkaillut kaupunkipoliitikkojen suhdetta Keskuspuistoon. Tässä oma muistini on 4 vaalikautta, mutta kotiarkistoni jatkaa muistiani 60-70 -luvun vaihteeseen.  Jotkut ovat pinnistelleet suorastaan elämäntyönsä päästäkseen tälle listalle, mutta joillakin listallepääsyyn on riittänyt yksi huono äänestyspäätös tai laiminlyönti olla kannattamatta, edistämättä tai selvittämättä luonnolle parempia vaihtoehtoja kaupunkisuunnittelussa. Laiskuus, leväperäisyys ja välinpitämättömyys ovat yhtä suuria syntejä kuin ehdoin tahdoin puiden kaataminen. Luonnonystävät valittelevat usein sitä, miten monilla päättäjillä luonto ei ole riittävän tärkeällä sijalla päätöksenteossa. Itse asiassa moni toimii siten kuin se olisi viimeisellä sijalla. Edustuksellisessa demokratiassa katseen on kohdistuttava ensi ja vi...

 Liito-oravalla menee huonosti Helsingissä. Ylläoleva kartta esittää liito-oravahavaintoja Haagan Riistavuoresta. Tämä kartta taas esittää Haagan Riistavuoren kaava-aluetta. Yhdennäköisyydet ovat huomattavat, eivätkö olekin? Kun Riistavuoren palvelutalon yhteyteen tuleva palveluasuntola ja Englantilainen koulu jo tuhoavat kaksi eteläisempää ydinaluetta, tämä kaavasuunnitelmaa viimeistelee Riistavuoren liito-oravakannan tuhon, sillä mitään muita ydinalueita ei Riistavuoreen enää tule jäämään. Helsingin kaupunki on oletettavasti tästä täysin tietoinen, sillä on vaikea kuvitella, ettei heillä kukaan olisi verrannut kahta karttaa keskenään. Helsingin kaupunki siis ilmeisesti pyrkii tuhoamaan luontodirektiivin tähdentämät luontoarvot niin, ettei niihin voisi enää vedota mahdollisissa valituksissa.  Miten liito-oravalla sitten menee muualla? Jo vuoden 2016 liito-oravakartoituksessa liito-oravia oli löytynyt Malmin lentokentän ympäristöstä, ja tarkoitus oli teettää liito-oravakartoit...

HS.fi:ssä 7. joulukuuta ja Helsingin Sanomissa 9. joulukuuta julkaistussa kirjoituksessa väitettiin, että liito-oravan elinympäristöksi riittää pienikin metsälaikku. Jutussa esitettyyn johtopäätökseen tultiin Suur-Tapiolan alueella tehdyssä kartoituksessa, jossa seurattiin vuoden ajan kymmenen liito-oravan liikkeitä radiopantojen avulla. On totta, että liito-oravan (siis naaraan) reviiri on suhteellisen pieni. Liito-oravatuntija Ilpo K. Hanskin mukaan naaraiden elinpiiri on yleensä alle 10 hehtaaria. Uroksilla se on keskimäärin noin 60 hehtaaria.  Jutussa sentään mainittiin, että alueen koon sijasta sen laadukkuus on tärkeintä. HS:n olisikin suonut valinneen toisenlaisen verkko-otsikoinnin kuin "liito-oravat elelevät hyvin pienillä metsälaikuilla", sillä laiska lukija voi tulkita tämän suoranaiseksi luvaksi katkaista artikkelissakin mainitut liito-oraville elintärkeät levittäytymisreitit eli dispersaalit ja pirstoa laajemmat metsät. Liito-orava on paitsi riippuvainen elinympä...

Toteutan jälleen perjantaina 18.12. jo perinteeksi muodostuneen yhden miehen kynttilähiljentymiseni Helsingin Keskuspuiston portilla, Laakson kallioilla. On enemmän kuin toivottavaa, että muitakin liittyy tilaisuuteen mukaan, rauhoittumaan jouluun, mutta nyt korona-aikana tilaisuus järjestetään pop up -tyyppisesti.  Tarkoitukseni on ensin aamusta tuoda kynttilä Laakson kallioille, sen perinteen jatkona, jossa suuremmalla joukolla hiljennyttiin viettämään Metsän joulurauhaa (2005-2013). Päivän aikana aion viedä kynttilän myös Pirkkolaan, jossa Lattiaa liikkujille ry kaadatti hehtaarin kalliometsää.  Laaksossa, jossa taistelu on ollut voitokas, hiljennyn kiitollisuudella muistelemaan Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! -liikkeen poismenneitä veteraaneja: Jussi Vapaasaloa ja Vilho Ikkalaa, kun taas Pirkkolassa pysähdyn suremaan metsää, itsekkäitä ja lyhytnäköisiä ihmisiä. 

Tänään aamuyöstä ja aikaisin aamulla ohikulkija oli huomannut Pirkkolan hallitontilla työkoneita. Muutaman tunnin aikana vanha kalliometsä on suureksi osaksi kadonnut. Poliisi oli paikalla estämässä kansalaisia pääsemästä työmaalle, joka oli niin huonosti rajattu, että se oli turvallisuusriski ohikulkijoille, työmaa-aidoista huolimatta.  Halliyrittäjä Kirsi Eräkangas oli komentanut työkoneet luihusti aamuyöstä 9.-10.11., paikalle, vaikka Pro Luonto oli 7.11. jättänyt jatkovalituksen KHO:hon ja toimenpidekieltohakemuksen ELY-keskukseen. Työt ovat käsittääkseni tällä hetkellä seisahtuneet, mutta vahinko on peruuttamaton.  Rakennuttaja tulee saada tihutyöstä edesvastuuseen ja vahinko on kompensoitava metsittämällä sitten Pirkkolasta jokin muu alue; edesvastuuseen saattaminen jo pelotteeksi tuleville yrittäjille, jotka yrittävät näin etukenoisesti ryhtyä laittomasti toimiin voimassaolevan toimenpidekiellon aikana (ja koska kaupungin päätöksentekokoneisto oli ylipäätään mahdol...

Keskuspuistoryhmän esitys kaupunkiympäristölautakunnalle Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet, Monitoimihallin ja sen pysäköintialueen rakentaminen Pirkkolan metsään on hanke, joka olisi alun perin pitänyt käsitellä kaupunkiympäristölautakunnassa. Nyt kun asia tulee lautakuntaan pysäköintipaikkoja koskevaan aloitteeseen pyydetyn lausunnon kautta, on mielestämme välttämätöntä arvioida asiaa muutenkin kuin pysäköinnin osalta. Hallin koko ja sijainti vaikuttavat ratkaisevalla tavalla pysäköintipaikkojen tarpeisiin. Monitoimihallin rakentaminen Pirkkolan metsään perustuu poikkeamispäätökseen, jolla asemakaavassa uimahallin viereen merkitty yksikerroksinen rakennus muutettiin suureksi 2,5-kerroksen monitoimihalliksi. Päätöksessä edellytettiin lisäksi 130 henkilöautopaikan ja 4 linja-autopaikan rakentamista, josta suurin osa metsään uuden hallin pohjoispuolelle. Keskuspuistoryhmä esitti jo keväällä 2018 – hyvissä ajoin ennen rakennusluvan myöntämistä 12.4.2019 ja ...

 Hei, tänään lautakunnan listalla on läntisten alueiden ratikkasuunnitelma sekä Jussi Chydeniuksen aloite Pirkkolan urheilupuiston parkkipaikkojen uudelleenarvioinnista. Kaupunkiluonto ry yhtyy raitiotiesuunnitelman osalta Helka ry:n kannanottoon https://kaupunginosat.fi/helka/helkan-kannanotto-lansi-helsingin-raitioteiden-yleissuunnitelmasta/?fbclid=IwAR3LpkScjftjArOzRaRqHqIV6uuy-eut8qTjkN9C1rh-xwrSG-5mQWgiLdw sekä kannattaa Jussi Chydeniuksen aloitetta sillä tarkennuksella, että yhdistys toivoo kaupungin ottavan aktiivisen roolin neuvottelussa halliyrittäjän kanssa uuden paikan osoittamiseksi hallille MRL:n osoittamalla tavalla poikkeusluvalla, jolloin kaavamuutosta ei tarvita. Parhain terveisin Michael Perukangas Kaupunkiluonto ry  Puheenjohtaja

Suomen luonnon päivänä Helsingin Keskuspuistossa pidettiin kaupunkimetsäliikkeen perustamiskokous, jossa oli läsnä 14 henkeä. Kokouksessa perustettiin keskustelun jälkeen yhdistys, joka saa nimekseen Kaupunkiluonto ry - Stadsnatur rf. Tämä siksi, että yhdistyksen on mahdollista puolustaa muutakin kaupunkiluontoa kuin metsiä. Yhdistys tulee saamaan sisäiseksi keskustelu- ja tiedotuskanavaksi googlegroup-ryhmän. Sen lisäksi se tulee tiedottamaan ja ottamaan kantaa Kaupunkimetsäliikkeen Facebook-ryhmän kautta sekä mahdollisesti muuallakin sosiaalisissa medioissa mahdollisuuksien mukaan Instagramin, Twitterin ja blogien kautta. Yhdistys valitsi ensimmäiseksi puheenjohtajakseen VTM, luonto- ja ympäristöneuvoja Michael Perukankaan. Hallituksen muodostavat hänen lisäkseen Susanna Laura Pitkänen , Tuomo Pilvijärvi , Ulla Montin ja Toni Amnell. Tässä "käräjäkalliolla" Pirkkolaan suunnitellun uuden urheiluhallin kohdalla perustamiskokous pidettiin