Kaupunkiluonto

Nk. Länsi-Haagan eli Riistavuoren kaava käväisi taas kaupunkiympäristölautakunnassa. Ohessa kannanotto kaavasta. Se meni lautakuntalaisille, niin varsinaisille kuin varajäsenillekin. Kannanotto ns. Länsi-Haagan kaavaan Suosittelen kaavan hylkäämistä seuraavista syistä: 1.      Otso Kivekkään aloite laatia Vihdintien toisella puolella olevalle Valimon/Pitäjänmäen teollisuusalueelle oma osayleiskaava menee eteenpäin, ja ainakin suurin osa alueelle kaavaillusta asuinrakentamisesta mahtuu Vihdintien toiselle puolelle. Vihdintien toiselle puolelle tulevan rakentamisen tulee olla Riistavuoreen rakentamiseen sijasta, ei sen lisäksi. 2.      Kaikkein pahin kipupiste kaavasuunnitelmassa ovat nykyisen ulkoiluväylän itäpuolelle sijoitetut pistetalot Riistavuoren kaikkein kapeimpaan kohtaan, jotka kutistavat puiston kapeimmillaan 30-40 metriä kapeaksi soiroksi. Muun muassa dosentti Kati Vierikon tutkimuksien mukaan metsän on oltava vähintään 200 metriä ...

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...

Riistavuoren metsä- ja kallioalue Etelä-Haagassa on palvellut kaupunginosan asukkaita asemakaavoitettuna puistona 70 vuotta. Alueella on edelleen voimassa puistokaava. Olemme tutustuneet kaupungin uuteen pohjaesitykseen Riistavuoren kaavasta (Länsi-Haagan asemakaavan muutosehdotus, nro 12883). Mielestämme kaavaa ei tule sellaisenaan vahvistaa. Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena muun muassa alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan alueella kolme ydinaluetta. Vuosien 2021-2022 kartoituksessa (Esa Lammi ja Pekka Routasuo) selvisi, että monet Helsingin vanhoista liito-oravareviireistä olivat tyhjillään eikä liito-oravien määrä ole enää kasvanut. Riistavuoren olemassa olevat liito-oravien ydinalueet ja koko metsä on siten entistäkin tärkeämpää säilyttää, jotta liito-oravan suotuisa suojelutaso voidaan turvata. Kalliot ovat merkittäviä geologisia muodostelmia ja...

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40...

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätet...

Konkreettisesti metsän tuntu heikkenee, jos metsän harvennus tai kaventaminen tuo metsän ulkopuolista maailmaa, kuten liikenneympäristöä, rakennuksia, kulkuneuvoja ja valoja näkyviin ja liikenteen tai rakentamisen ääniä kuuluviin sellaisiin osiin metsää, jossa ei näitä aikaisemmin kyetty havaitsemaan. Metsän kaventuminen mutta myös pirstoutuminen esimerkiksi tuomalla erilaisia väyliä ja rakennuksia metsään heikentää metsän tuntua. Tällöin reunavaikutukset ulottuvat syvemmälle metsään, heikentäen metsän monimuotoisuutta mutta myös virkistävyyttä ihmisille.  Professori Liisa Tyrväisen mukaan tärkeää on myös, ettei metsässä näy hakkuiden jälkiä eli se tuntuu luonnontilaiselta. Tämä siitä syystä, että luonnontilainen metsä virkistää ja elvyttää parhaiten, ja tämä johtuu luultavasti ainakin osittain edellämainitusta, eli illuusiosta ulkomaailman olemassaolottomuudesta. Siksi metsään mennään: saamaan illuusio ulkomaailman olemassaolottomuudesta. Ei muita ihmisiä, ei liikennettä, ei metel...

  Tätä metsää ei enää kohta ole     Kaava- alueen nimi on harhaanjohtava   Tarkemmin sanoen pitäisi puhua Kevätlaaksonniityn ja Skaftkärrin kaavasta , sillä ei koko kaava-alue suinkaan ole niittyä . Tässä on eräitä huomioita kaava-alueeseen ja suunnitelmiin .   Kaavan perusteet ovat vanhentuneet   Kaavan vireilläoloaika on ollut huomattavan pitkä . Edellisen kerran siihen on liittynyt kuulemiskierros keväällä 2013, mistä on jo melkein 10 vuotta . Sinä aikana Kevätkummun asukasrakenne , palvelurakenne ja tietoisuus ekosysteemipalveluista on kehittynyt paljon .   Kaavan vireilläoloaikana , eli noin kymmenen vuoden aikana Kevätkummun väestörakenne on muuttunut merkittävästi , etupäässä maahanmuuton myötä . Suunnittelun pohjana olevat   väestöennusteet ovat siis vanhentuneita . Yleensä alueiden täydennysrakentamista tai tässä tapauksessa , alueiden levittämistä viheralueille perustellaan...