Kaupunkiluonto

  Yhdistyksen huomiot ovat tavallisella tekstityypillä, kaupungin vastineet kursiivilla. Kaupunkiluontoliike ry katsoo, että kaupungin tulee varoa ratkaisuja, joissa  ilmastoviisauden nimissä tehdyt ratkaisut ovat haitallisia paikalliselle biodiversiteetille. Esimerkkeinä yhdistys mainitsee yhdyskuntarakenteen  tiivistämisen viheralueille tai puiden kaatamisen pyöräilyn laatuväylien tieltä.  Ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon  monimuotoisuus tulee ottaa huomioon kaikissa suunnitelmissa ja hankkeissa.  Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa selvitetään jo nykyisellään luontoarvot ja arvioidaan maankäytön ratkaisujen vaikutuksia monesta eri näkökulmasta, mukaan lukien ilmasto- ja luontovaikutukset. Kaupunki on mukana myös Hiilikartta-hankkeessa, jossa tuotetaan paikkatietopohjainen työkalu kaavan aiheuttamien hiilivarasto- ja hiilinieluvaikutusten arviointiin. Hiilikartta-työkalu valmistunee vielä vuoden...

  Lausunto Porvoon Ilmasto- ja ympäristöohjelman luonnokseen 14.9.2023 Työryhmä: Outi Lankia, Petteri Saario, Sari Orkomies, Manki Perukangas, Mikko Nieminen ja Jere Riikonen Vesien Porvoo Luonnos kaupungin uudeksi ilmasto- ja ympäristöohjelmaksi sisältää paljon hyviä ja kannatettavia teemoja. Porvoolla on hyvä ilmasto-ohjelma, mutta ympäristöohjelma on keskeneräinen. Tämä lausunto syntyi havainnosta, että yksi suuri merkittävä teema puuttuu ohjelmasta eli erilaiset vesistöt. Ympäristön tila -luvussa kirjoitetaan, että Porvoon edustan merialueen tila luokitellaan välttäväksi ja samoin Porvoon kolmen joen tila arvioidaan välttäväksi, mutta ohjelmassa ei esitetä riittävästi toimenpiteitä, mitä tilanteen parantamiseksi tehdään. Vesistöt ovat luonnoksessa esillä vähänlaisesti ottaen huomioon, kuinka merkittävässä roolissa nykypäivänä ja Porvoon historiassa ovat olleet meri, kolme jokea sekä lukuiset Porvoon järvet ja pohjavesialueet. Porvoo on rakennettu meren ja jokien rannoille, liik...

Kaupunkiluontoliike ry Huomioita Porvoon ilmasto- ja ympäristöohjelman luonnoksesta YLEISTÄ: Pidän sinänsä kiitettävänä, että tällainen ohjelma laaditaan. Ohjelmassa luonto- ja ympäristötavoitteet on alistettu ilmastotavoitteille, vaikka tulisi pyrkiä systeemitarkasteluun, jossa ymmärretään, että ilmastonmuutos aiheuttaa luonnon muuttumista. Tulee varoa yksisilmäisiä ratkaisuja, osaoptimointia, jossa ns. ”ilmastoviisauden” nimissä tehdä sentyyppisiä ratkaisua, jotka lyövät paikallista biodiversiteettiä korville esimerkiksi ”tiivistettäessä” yhdyskuntarakennetta viheralueille (mikä on todellisuudessa yhdyskuntarakenteen levittämistä, ei tiivistämistä) tai kaataen puita pyöräilyn laatuväylien tieltä, joiden käyttöaste on kuitenkin niin vähäinen, että hankkeet kompensoivat niiden alta pienennetyn hiilinielun vasta niin pitkällä aikavälillä, että näiden toimenpiteiden mahdollisten hyötyjen tarkastelu ei ole tällaisissa ohjelmissa edes mahdollista, ei pitkälläkään aikavälillä saati se...

  Viite: UUDELY/6277/2023 Kiitämme mahdollisuudesta lausua mielipiteen Espoon datakeskuksen YVA:sta (ympäristövaikutuksen arviointi). Siinä huomiotamme kiinnittävät seuraavat seikat: Yleisenä huomiona toteamme, että toki on sinänsä positiivista pienentää riippuvuutta saastuttavista ja uusiutumattomista energianlähteistä, mutta tässäkin hankkeessa ilmasto ja luonto on ajettu nollasummapeliin, vastakkain, ja tällöin hankkeen negatiiviset paikalliset luontovaikutukset hyväksytään hankkeen hinnaksi. Kun ilmasto ja luonto ajetaan vastakkain, luonto häviää aina. Lahokaviosammalen siirtämistä (mistä mainitaan YVA:n sivulla 63) pidämme huonona ideana, sillä tällaisen operaation onnistumisesta ei ole takeita. KHO:n vuosikirjapäätöksessä KHO: 2021: 68 mainittiin, että koska tällaisesta operaatiosta ei ole onnistuneita kokemuksia, onnistumista on seurattava 10 vuoden ajan. Lahokaviosammalen siirrossa sivutetaan myös se, että elinympäristöä – jonka indikaattorilaji lahokaviosammal on – e...

Kommentteja ja vastakysymyksiä Vallilanlaakson kaavaan (Kalasatamasta Pasilaan -raitiotie ja baana ja näihin kytkeytyvät puistosuunnitelmat): Miksi kaupunki väistää sisällöllisiin kysymyksiin vastaamisen perustelemalla, että ”ratkaisut ovat hyväksytyn asemakaavan mukaisia”? Tämä vastaus ei perustele, miksi kyseisiin ratkaisuihin on päädytty. Oleellisin esimerkki tällaisesta kysymyksestä on se, miksi ollaan päädytty käyttämään raitiotielle ja baanalle linjausta, joka pirstoo viheralueen, vaikka vaihtoehtona olisi ollut hyödyntää Sturenkatua tai toissijaisesti vanhaa tavararadan linjausta. Tähän liittyviin kysymyksiin ei edes yritetä vastata. Tyydytään vastaukseen ”koska ratkaisu on pyöräteiden tavoiteratkaisun mukainen” tai ”koska linjaus on hyväksytyn asemakaavan mukainen”, ottamatta kantaa siihen, edistääkö kyseinen ratkaisu muiden tavoitteiden toteutumista saati ovatko nämä ratkaisut Maankäyttö- ja rakennuslain suositusten mukaisia (mihin palataan myöhemmin). Miksi ei Vallilanl...