Kaupunkiluonto

Toukokuussa 2019 opetellessani liito-oravakartoitusta kävin myös Riistavuoressa. Silloin tein paljolti vääriä johtopäätöksiä alueesta, sillä en tuolloin tuntenut aluetta niin hyvin, että olisin osannut sieltä etsiä merkkejä liitureista, mutta sen sijaan löysin itä-länsisuuntaisen noron.  Nyt kun alueen päälle on laskeutunut synkkä pilvi, muistakaamme, mitä tapahtui viime syksynä Laajasalossa, Stansvikissa. Siellä "löydetty" noro pysäytti jo hyväksytyn kaavan ja pakotti kaavan uudelleentarkasteluun. No, Stansvikissahan noroa ei löydetty, vaan se kyllä oli jo paikallisten asukkaiden, aktivistien ja kaupungin omassakin tiedossa. Tai ainakin olisi pitänyt olla, sillä noro havaittiin kaupungin jo vuonna 2005 tekemässä luontoselvityksessä. Kaupunki tunnetusti vain on luontotiedon hautausmaa; johtuu tämä sitten jatkuvista atk-muutoksista tai organisaatiomuutoksista vai siitä, että kaupungilla olisi erityisen löperökätisiä työntekijöitä, tiedä häntä.  Vesilaki määrittelee noron oleva...

Riistavuoren metsä- ja kallioalue Etelä-Haagassa on palvellut kaupunginosan asukkaita asemakaavoitettuna puistona 70 vuotta. Alueella on edelleen voimassa puistokaava. Olemme tutustuneet kaupungin uuteen pohjaesitykseen Riistavuoren kaavasta (Länsi-Haagan asemakaavan muutosehdotus, nro 12883). Mielestämme kaavaa ei tule sellaisenaan vahvistaa. Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena muun muassa alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan alueella kolme ydinaluetta. Vuosien 2021-2022 kartoituksessa (Esa Lammi ja Pekka Routasuo) selvisi, että monet Helsingin vanhoista liito-oravareviireistä olivat tyhjillään eikä liito-oravien määrä ole enää kasvanut. Riistavuoren olemassa olevat liito-oravien ydinalueet ja koko metsä on siten entistäkin tärkeämpää säilyttää, jotta liito-oravan suotuisa suojelutaso voidaan turvata. Kalliot ovat merkittäviä geologisia muodostelmia ja...

Lehtenne (Helsingin Uutiset) kertoi 5.5. Etelä-Haagan rakennussuunnitelmista. Kaupunki näyttää edelleen suunnittelevan rakennustoiminnan ulottamista 70-vuotiaaseen Riistavuoren puistoon. Kun kauniisti kumpuileva pieni Haagan puisto tasoitetaan urheilukentiksi, Riistavuoren puisto jää ainoaksi lähivirkistysalueeksi noin 8 000 haagalaiselle. Helsingin kaupunkistrategiassa on päätetty, että kaupunki suojelee ja vaalii monimuotoista luontoaan. Siinä on myös luvattu, että kaikilla on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. Riistavuoren puiston rakentaminen on räikeässä ristiriidassa näiden periaatteiden kanssa. Lakikin vaatii, että puistoja on riittävästi. Kun kaupunki ei näytä kuuntelevan asukkaiden perusteltuja vaatimuksia, he ovat joutuneet itse teettämään alueelle vaihtoehtoisen suunnitelman. Sen mukaan puiston läpi kulkeva ulkoilutie säilyisi nykyisellään eikä sen itäpuolelle rakennettaisi mitään. Länsipuolella rakennukset vedetään niin kauas tiestä, että sillä säilyy metsän tu...

 

Kaupunkiluontoliike ry – Stadsnaturrörelse rf Mielipide Haagan liikenneympyrän ja Vihdintien kaavasta 18.1.2023 Kaupunkiluontoliike ry kiittää Maankäyttö- ja rakennuslain suomasta mahdollisuudesta lausua Haagan liikenneympyrän ja Vihdintien kaavasta. Haagan liikenneympyrässä emme näe kovinkaan suuria ongelmia, kunhan liito-oravien yhteyksistä huolehditaan. Tähän kannanotossa palataan myöhemmin vielä tarkemmin. Sen sijaan Vihdintien kaavan kanssa on vielä tekemistä, jotta siitä voisi tulla hyväksyttävä jatkotyöstön pohja. Hiilijalanjälkilaskenta on puutteellinen Kaava-aineistot osoittavat, että läntisen raitiotien hiilijalanjälkilaskennassa otetaan huomioon vain materiaalien hiilijalanjälki. On kuitenkin keinotekoista irrottaa tästä laskennasta raitiotien oheiskaavoituksen – rakentamisen ja sen takia kaadettavien puiden – aiheuttama hiilijalanjälki, sillä raitiotien varren oheiskaavoituksen voi sanoa olevan raitiotien aiheuttama seuraus, mutta myös sen syy, jolla jälkikäteisesti...

Nyt kun Haagan liikenneympyräksi nimetyn, Haagan, Talin ja Pitäjänmäen välissä olevan Suomen isoimman liikenneympyrän kaava on lausuntokierroksella, on aika tähdentää sen merkitystä liito-oraville. Liito-orava on levinnyt Espoosta Helsinkiin, ja Talin ja Munkkivuoren metsät ovat tässä levittäytymisessä elintärkeässä asemassa. Liito-oravan levittäytyessä myös Haagaan, niiden todennäköisin ja ylivoimaisesti paras uusiutumisreitti on Talin kautta. Keskuspuistostakin on mahdollista tulla Haagan ammattikoulun vieritse, mutta Keskuspuistosta taas ei ole yhteyttä Espoon runsaammille liito-oravamaille; lisäksi Hämeenlinnantien ylittäminen on erittäin riskialtis yritys nuorellekin koiraalle.  Yksi Helsingin tiheimpiä liito-oravakantoja lienee Pohjois-Haagassa; niin sanotun Pohjois-Haagan keskuspuiston alueella, alueella, joka rajautuu lännessä Vihdintiehen ja pohjoisessa Kaupintiehen. Kaupungin mielestä tämän alueen liito-oravakanta voisi uudistua myös liitämällä Vihdintien ylitse; tämä saa...

  Kannanotto on rajattu liikenneympyrään, Vihdintiehen, Riistavuorenpuistoon ja siihen läheisesti liittyviin alueisiin. Ryhmä yhtyy Kaupunkiluontoyhdistyksen kannanotossa 11.8.2022 esitettyihin näkemyksiin liito-oravien suojelun ja ns. läntisen vihersormen jatkumisen tärkeydestä. 1.Liikenneympyrän ja Vihdintien kaavat on erotettava toisistaan. Haagan liikenneympyrää ja Vihdintietä koskevat kaavaehdotukset on niputettu yhdeksi kaavaksi. Se ei ole tarkoituksenmukaista. Liikenneympyrän kaava on tiettävästi kiireellinen, koska halutaan päästä rakentamaan Haagan perhekeskusta ja terveys- ja hyvinvointikeskusta alueelle. Vihdintien kaavaa taas perustellaan ns. pikaraitiotiellä ja sen yhteyteen kaavaillulla mittavalla asuntotuotannolla. Mikäli kaavahanke viivästyy Vihdintiehen liittyvien valitusten vuoksi, se hidastaa myös liikenneympyrän kaavoituksen etenemistä. Siksi liikenneympyrä on irrotettava omaksi erilliseksi kaavahankkeekseen. Vihdintietä tulisi käsitellä yhdessä Riistavuorenpuis...

Tänään kaupunkiympäristölautakuntaan tuleva Haagan/Pitäjänmäen liikenneympyrän kaava on ainakin kahdessa mielessä ratkaiseva. Kaava ensinnäkin ratkaisee Helsingin läntisen vihersormen kohtalon. Yleiskaava 2002:n voimassaoloaikana ekologisten yhteyksien avainkäsitteeksi muodostuivat vihersormet; yleiskaava 2016 myötä vihersormet on käytännössä haudattu kaikessa hiljaisuudessa. Toiseksikin, tämä kaava paljolti sitoo myöhempää Riistavuoren alueen – jota myös Länsi-Haagan kaava-alueeksi kutsutaan – kaavoitusta ja laajemminkin, niin sanotun läntisen kaupunkibulevardin kaavoitusta. Miksi se sitoo? Liikenneympyrä on Riistavuoren alueen liito-oravien tärkein ja luultavasti ainut käytännössä toimiva dispersaali eli levittäytymisreitti, kuten keväällä 2019 tekemäni Riistavuoren liito-oravakartoitukset osoittivat. Ilman tätä dispersaalia, Riistavuoren liito-oravakanta luultavasti kuolee sukupuuttoon. Riistavuoren liito-oravakannan kadotessa myös Pohjois-Haagan helsinkiläisittäin poikkeuksel...

Riistavuoren puiston asemakaava vahvistettiin olympiakesänä elokuussa 1952.  Nyt puisto on vaarassa. Kaupunki suunnittelee sen rakentamista  ”bulevardikaupungiksi” 2 500 asukkaalle. Puistoon tulisi kaksi kortteliriviä  asuintaloja. Niiden välissä nykyinen ulkoilutie muuttuisi kaduksi. Uusien  kortteleiden ja vanhojen kerrostalojen väliin jäisi kapea metsäkaistale.  Haagalaiset eivät hyväksy asuinympäristönsä heikentämistä ja arvokkaan  luonnon tuhoamista. Helsingin strategian mukaan kaupunkilaisilla tulee olla  vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. Suurimmalle osalle  etelähaagalaisista Riistavuoren puisto on ainoa merkittävä lähivirkistysalue.  Viereinen pieni Haagan puisto on tarkoitus tasoittaa lähivuosina suurelta osin  urheilukentiksi.  Riistavuoren puisto on lukuisien päiväkotilasten päivittäinen leikki- ja  puuhailualue. Se palvelee lähistön monia kouluja etenkin ympäristöopin ja  biologian opetuksessa. Puisto...

Riistavuori Haagan länsipuolella on alueen ainoa metsä. Kaavoissa sitä hämäävästi yritetään uudelleennimetä Länsi-Haagaksi, ehkä siksi, että joku harhautuisi unohtamaan, että kyse on monimuotoisesta metsästä. Riistavuoren ulkoiluväylän kaakkoinen alkupiste. Tämä näkymä on Eliel Saarisentieltä luoteeseen, Vihdintien ja Pitäjänmäen teollisuusalueen suuntaan. Kaupunki aikoo kuitenkin kaventaa Vihdintien kaupunkibulevardisaatioon liittyen tämän metsän niin olemattomiin, että sen monimuotoisuus kärsii ja vihersormi katkeaa. Haagan liito-oraville se on tärkein dispersaali, Riistavuoren palvelukodin asukkaille elintärkeä ulkoilualue ja 5 koulun ja 7 päiväkodin ilmiöoppimisen perusta. Asukkaat ovat teettäneet vaihtoehtokaavan, jossa talot eivät työntyisi niin syvälle metsään. Vaihtoehtokaavan rajaa osoittavat puihin kiinnitetyt punaiset merkit ja kaupungin kaavaehdotusta joissain näissä kuvissa erottuvat, vaaleat puihin kiinnitetyt merkit. Lisäksi Vihdintien toisella puolella on vain 24% täytt...