Kaupunkiluonto

Elokuussa 2020 perustettu Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu yhdistyksen Maunulan ulkoilumajassa pidetyn syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä keskustelun jälkeen 22.11.2025, ja Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi lakkautusilmoituksen 25.11. Kaupunkiluontoliike perustettiin elvyttämään suunnilleen 2006-2010 tienoilla aktiivisesti toiminut Kaupunkimetsäliike, ja ympäristöjuristi Lauri Nordbergin ehdotuksesta se otti nimekseen Kaupunkiluontoliike, koska tarkoitus oli kaupunkimetsien lisäksi puolustaa muitakin kaupunkiluonnon elinympäristöjä. Otimme kantaa, teimme selvityksiä (mm. Riistavuoren liito-oravista ja Malminkartanon kaavoituksesta) ja hallinto-oikeusvalituksia. Vuosikokouksessa keskustellun jälkeen tulimme yksimielisesti siihen johtopäätelmään, että jokainen tämän pienen yhdistyksen aktiiveista vaikuttaa luonnon puolesta monia muitakin kanavia pitkin, ja aikaa ei riitä kaikkeen. Itse kunkin meistä vaikuttamistyö tulee hoidetuksi tehokkaimmin, jos osaa keskittyä tehokka...

Katsokaa tätä kuvaa. Se on syksyisestä Haagan puistosta. Kuva on otettu ulkoilutieltä Vihdintien suunnasta tultaessa, noin 30 metrin kävelyn jälkeen, etelän suuntaan. Kohta, ehkä jo ensi syksynä, puistoa ei enää ole. Kaikki kuvassa näkyvät puut on kaadettu. Joka ikinen. Ja paljon muitakin puita, yhteensä yli sata. Paikalla on vain tasainen hiekkakenttä, suurempi kuin toinen, peruskoulun vieressä jo oleva urheilukenttä. Sen kertoo kaupungin konsulttitoimisto WSP:ltä tilaama Etelä-Haagan julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma. Miksi jotkut haluavat hävittää tämän kauniin puiston? Useat sellaisetkin, jotka vaalien edellä kertoivat haluavansa lisää vihreää, säilyttää puistoja ja muuta luontoa, turvata kaikille helsinkiläisille virkistysalueen lähellä kotia, kuunnella asukkaita.  Siksi, että jotkut asiat ovat vielä tärkeämpiä. Tärkeämpää on ennen kaikkea kaupungin kasvu. Siksi tarvitaan - niin kuin betonivihreät sanovat - lisää kaupunkia Helsinkiin. Tarvitaan yhä enemmän rakennuksia, yh...

  Raitiotielle ei ole liikenteellistä tarvetta. Vihdintielle suunnitellulla ns. pikaraitiotielle ei ole pitäviä liikenteellisiä perusteita. Tämä käy selvästi ilmi oheisesta kartasta. Se osoittaa kävelyetäisyydet olemassa oleville tai lähiaikoina toteutuville raideliikenteen pysäkeille (punaiset renkaat). Kävelyetäisyydeksi on katsottu HSL:n käyttämän normin mukainen 400 metriä. Valtaosa Riistavuoren puistosta on kävelyetäisyydellä jostain olevasta tai tulevasta raideliikenteen asemasta: eteläosa Huopalahden asemasta tai tulevasta Raide-Jokerin pysäkistä Haagan liikenneympyrän kohdalla, pohjoisosa Valimon asemasta. Valimon asemalaituria on tarkoitus pidentää 50 metrillä, jolloin se ulottuu Vihdintien sillalle saakka. Vain pieni osa puiston keskellä jää kävelyetäisyyden ulkopuolelle. Sillä kohtaa sijaitsee maisemallisesti merkittävä Riistavuoren näköalakallio, joka sekä kaavasuunnittelijoiden että asukkaiden ehdotuksen mukaan on jätettävä rakentamatta. Junaradan alituksen jälkeen käv...

Professori Pentti Murole menehtyi äkillisesti 9.12. Emerituskaupunkisuunnitteluguru Pentti Murolen viimeinen blogikirjoitus ilmestyi kolme päivää ennen hänen kuolemaansa. Murolen blogi oli suosikkilukemistojani, aivan ehdottomasti suosikkiblogini. Hän oli vaihtuvien kaupunkisuunnittelun muoti-ilmiöiden yläpuolella, mutta tunsi ne kaikki ja oli myös niiden muoti-ilmiöiden suunnittelijoiden ja niiden asianasiajien taustaguru tai vastapaino. Hän tunsi kaikki kaupunkisuunnitteluvaikuttajat ja suunnittelijat Ylermi Rungosta, Matti K. Mäkisestä ja Polvisesta näihin kivekkäisiin, särelöihin ja mannisiin. Murolen tekstit olivat aina äärimmäisen asiantuntevia, kovan sekä käytännöllisen että teoreettisen kokemuksen ryydittämiä, perusteltuja ja hyvinmuotoiltuja. Murole ei myöskään kaihtanut itsekritiikkiä; hän oli valmis tarkistamaan omia aiempia kantojaan viimeiseen asti. Lepää rauhassa, Pentti. Siitä ei ole niin kovin kauaa kun näin hänen sähköpyöräilevän hahmonsa Maunulassa, singahtavan le...