Kaupunkiluonto

Tämä yhdistyksen mielipide lähetettiin Kaupunkiympäristön toimiala/Maankäyttö ja kaupunkirakenne/Aluesuunnitelmat ja kaupunkiympäristölautakunta  Toivomme, että Herttoniemen aluesuunnitelmassa noudatetaan vastaavanlaista linjaa kuin tehtiin Keskuspuistosta, eli hallittu hoitamattomuus olisi keskeisenä periaatteena metsien, erityisesti Herttoniemen ja Roihuvuoren metsäselänteiden sekä Kivinokan osalta. Vaikka aluesuunnitelman selostus vaikuttaa suhteellisen ”pehmeältä” metsänhoitotoimenpiteiden osalta, siihen on kuitenkin ilmeisen tarkoituksellisesti jätetty liikaa tulkinnanvaraisuutta. Aluesuunnitelmassa olisi tullut määritellä tarkemmin esimerkiksi se, mitä tarkoittaa metsän puustoisena säilyminen. Siellä olisi pitänyt myös esittää tarkat kuviokohtaiset suunnitelmat siitä, missä kohdissa aiotaan hakata metsää ja kuinka paljon.  Myös toimenpiteiden perustelut ovat liian yleisluontoisia. Aluesuunnitelmassa ei esitetä toimenpiteitä riittävän avoimesti. Siinä on myös karttakuvissa esite

Helsingissä kaupunkiluonto on saanut viimeisen parin viikon aikana ainakin kaksi merkittävää voittoa. Toinen aivan kaupungin läntisemmässä nurkassa, Pajamäessä ja toinen taas idässä, Vuosaaressa. Helsingin hallinto-oikeus pysäytti Pajamäen metsään, asuinalueen ja Pitäjänmäentien väliin suunnitellun noin 15 kerrostalon kaavan, koska sen mielestä kaavasuunnitelma merkitsisi väistämättä viimeisen 3 vuoden aikana (2018-2020) alueelle levittäytyneen liito-oravakannan loppua ainakin tällä Pajamäen itäisellä ydinalueella. Päätös on toivottavasti siinä mielessä suuntaa-antava, että tämän jälkeen toivottavasti muuttuvat luonnonolosuhteet täytyy ottaa huomioon kaavoituksessa. Kaavantekovaiheesta toteutukseen kuluu useita vuosia, ja luonnonolot voivat muuttua tänä aikana hyvinkin voimakkaasti. Toki tämä päätös ei poistanut kaikkia mustia pilviä Pajamäen päältä, sillä edelleenkin Raide-Jokerin tunnelista tehdyt valitukset ovat käsiteltävinä. Nyt kaatunut kaavakin perusteltiin Raide-Jokerilla, sill

Usein asuntojen lisärakentamista kuuluu perustellun paitsi kysynnän ja tarjonnan lailla, myös trickle down -efektillä, jossa tämä kysyntä ja tarjonta johtaa siihen, että kun joku ostaa (kalliin) uudisasunnon, tällöin vanha (vähän vähemmän kallis, ei kuitenkaan halpa) asunto vapautuu jollekin toiselle asunnontarvitsijalle. Kuitenkin esimerkiksi suurten liikenneinfrahankkeiden - kuten Raide-Jokerin - yhteydessä kaupungit (RJ:n tapauksessa Espoo ja Helsinki) perustelevat hanketta lähiviheralueista huolestuneille asukkaille, että paranevat liikenneyhteydet lisäävät "vanhojen asukkaiden" omaisuuden arvoa. Hetkinen, eikös uudisrakentamisen - jota sellaistakin juuri näiden infrahankkeiden, aivan erityisesti Raide-Jokerin yhteydessä perustellaan juuri liikenneyhteyksien varteen rakentamisella - pitänytkin laskea vanhan asuntokannan hintaa? Hups. Kumpaa siis tavoitellaankaan? Vai onko kyseessä vain viestinnällis-argumentatiivinen kaksoisstrategia? Rakennetaan asuntoja, joiden pi