Kaupunkiluonto

  Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys IULY ry, Porvoonseudun Lintuyhdistys PSLY ry ja Porvoonkorpi-ryhmä näkevät Itäisen saaristotien ja sen oheiskaavoituksen nyt käsiteltävän keskeisten alueiden osayleiskaavan suurimpana ongelmana. Keskeisten alueiden osayleiskaavassa kiitosta ansaitsee se, että siinä on päädytty kannattamaan kokonaisuutena eniten luontoa säästäviä rakennemallivaihtoehtoja. Kuitenkin IULY, PSLY, Porvoonkorpiryhmä ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiinnittävät huomiota Porvoon keskeisimmän luonto- ja virkistysalueen eli Porvoonkorven tilanteeseen. Vaikka se onkin enimmäkseen osoitettu kyseisessä osayleiskaavassa virkistysalueeksi ja jää näin rakentamisen ulkopuolelle, niin nykyisen Kevätlaakson alueen laajentaminen itäänpäin, Humlan suuntaan jopa puoli kilometriä kaventaisi vaarallisen paljon Porvoon laajinta monimuotoisuuskeskittymää ja virkistysaluetta kohdasta, joka muutenkin on pullonkaula. Jos viherkäytävä tai ekologinen yhteys kap...

Kuten Pirkko Pilvi, joka ihmetteli näillä palstoilla Gammelbackan hakkuita, minä ihmettelen Humlan hakkuita. Minun on vaikea nähdä mitään muita perusteita sille, että ulkoilureittien varsia "hoidetaan" niin massiivisesti, että sieltä "turvallisuusperusteisesti" kaadetaan äkkivilkaisulta noin 114 runkopaksuista puuta kuin puumassan tuottaminen kaupungin kassaan.  Se on tullut selväksi aiemminkin, että Porvoossa eri hallintokunnat eivät keskustele keskenään, ja soitto hyvin nihkeästi tiedusteluihin suhtautuvalle metsäinsinööri Tommi Laakkoselle vahvisti tämän. Siispä ulkoilureittivastaava Liitiäisen pakeille. Liitiäisen kunniaksi on sanottava, että hän jaksaa keskustella kuntalaisten kanssa; hän perusteli puiden kaatamisen paitsi ennakoivalla turvallisuusajattelulla (punavärillä merkatut kuuset, koivut ja haavat olivat monet todellakin tukkipuupaksuisia ja ulkoisesti elinvoimaisen näköisiä), mutta myös sillä, ettei niistä putoaisi risuja ja havuja hiihtoladuille. Havu...

  Lausunto Porvoon Ilmasto- ja ympäristöohjelman luonnokseen 14.9.2023 Työryhmä: Outi Lankia, Petteri Saario, Sari Orkomies, Manki Perukangas, Mikko Nieminen ja Jere Riikonen Vesien Porvoo Luonnos kaupungin uudeksi ilmasto- ja ympäristöohjelmaksi sisältää paljon hyviä ja kannatettavia teemoja. Porvoolla on hyvä ilmasto-ohjelma, mutta ympäristöohjelma on keskeneräinen. Tämä lausunto syntyi havainnosta, että yksi suuri merkittävä teema puuttuu ohjelmasta eli erilaiset vesistöt. Ympäristön tila -luvussa kirjoitetaan, että Porvoon edustan merialueen tila luokitellaan välttäväksi ja samoin Porvoon kolmen joen tila arvioidaan välttäväksi, mutta ohjelmassa ei esitetä riittävästi toimenpiteitä, mitä tilanteen parantamiseksi tehdään. Vesistöt ovat luonnoksessa esillä vähänlaisesti ottaen huomioon, kuinka merkittävässä roolissa nykypäivänä ja Porvoon historiassa ovat olleet meri, kolme jokea sekä lukuiset Porvoon järvet ja pohjavesialueet. Porvoo on rakennettu meren ja jokien rannoille, liik...

Kaupunkiluontoliike ry Huomioita Porvoon ilmasto- ja ympäristöohjelman luonnoksesta YLEISTÄ: Pidän sinänsä kiitettävänä, että tällainen ohjelma laaditaan. Ohjelmassa luonto- ja ympäristötavoitteet on alistettu ilmastotavoitteille, vaikka tulisi pyrkiä systeemitarkasteluun, jossa ymmärretään, että ilmastonmuutos aiheuttaa luonnon muuttumista. Tulee varoa yksisilmäisiä ratkaisuja, osaoptimointia, jossa ns. ”ilmastoviisauden” nimissä tehdä sentyyppisiä ratkaisua, jotka lyövät paikallista biodiversiteettiä korville esimerkiksi ”tiivistettäessä” yhdyskuntarakennetta viheralueille (mikä on todellisuudessa yhdyskuntarakenteen levittämistä, ei tiivistämistä) tai kaataen puita pyöräilyn laatuväylien tieltä, joiden käyttöaste on kuitenkin niin vähäinen, että hankkeet kompensoivat niiden alta pienennetyn hiilinielun vasta niin pitkällä aikavälillä, että näiden toimenpiteiden mahdollisten hyötyjen tarkastelu ei ole tällaisissa ohjelmissa edes mahdollista, ei pitkälläkään aikavälillä saati se...

Me allekirjoittaneet toivomme Porvoon Puistokallion (Pirunportaiden puiston) kaadettaviksi suunniteltujen puiden, kolmen vaahteran ja yhden tammen, säästämistä sekä Vanhankaupungin rakennustapaohjeen päivittämistä puustoystävällisemmäksi. Porvoon kaupunki itse esittelee Puistokallion puiston näin: ”Puistokallio on viehättävä, suojaisa ja hieman salaperäinen puistoalue”. Tässä lähialueen asukkaille rakkaassa puistossa em. puiden kaataminen merkitsisi puustosta peräti 80% kaatamista. Suojaisuus ja puistomaisuus häviäisivät, samoin puiston vetovoimaisuus myös idyllisenä matkailunähtävyytenä. Puiden kaataminen olisi paitsi Porvoon kaupungin oman ympäristöohjelman vastaista, niin myös maankäyttö- ja rakennuslain hengen vastaista, sillä asukkaat eivät ole tässä tapauksessa päässeet vaikuttamaan siihen, miten he haluavat lähiympäristöään hoidettavan. Jos jotkut puut on kuitenkin turvallisuussyistä välttämätöntä kaataa, vaadimme kuntotutkimusten esittämistä. Edellytämme myös uusien puiden istu...

Tänä aamuna Puistokallion piknikillä puut saivat nimet. Puut nimettiin tunnettujen porvoolaisten kulttuurihenkilöiden mukaan; kyseessä eivät siis ole mitkä tahansa puut. Louis on saanut nimensä kreivi Louis Sparrelta (1863-1964), joka oli ruotsalainen taidemaalari, kirjailija, huonekalusuunnittelija ja graafikko, joka perusti Porvooseen huonekalu- ja keramiikkatehtaan ja osallistui myös Vanhan Porvoon rauhoittamiseen ja entisöimiseen. Fredrika sai nimensä Fredrika Runebergin (1807-1879), kirjailijan mukaan, joka tunnetaan myös runebergintortun äitinä. Natalia Linsen (1844-1919) oli porvoolainen valokuvaaja, yksi ensimmäisiä tunnettuja naisvalokuvaajia Suomessa.  Johan Ludwig Runeberg (1804-1877) ei esittelyjä kaivanne. Tämä Suomen kansallisrunoilija tunnetaan parhaiten Vänrikki Stoolin tarinoista ja myös siitä, että hän oli Fredrikan mies. Fredrikan takana lymyilee Albert (Edelfelt; 1854-1905), kuuluisa taidemaalari, joka on ikuistanut mm. vieläkin Porvoossa nähtävän Linnamäen...

Torstaina 16.2. Porvoon kaupungintalolla pidettiin info- tai oikeastaan keskustelutilaisuus kaupungin metsänhoidosta ja sen suunnittelusta. Varsinaisesti tilaisuutta ei oltu suunniteltu vuorovaikutteiseksi, mutta kyllä siellä sujuvasti pääsi kysymyksiä esittämään. Sitä en tiedä, miten suoranaisesti tämä tilaisuus oli viimesyksyisen kuntalaisaloitteeni motivoima: tein kuntalaisaloitteen siitä, että kaipaan Porvooseen tiedotus- ja infokanavaa kaupungissa suoritettavista metsänhakkuista. Tosin metsäinsinööri Tommi Laakkonen (joka on ollut yksin päävastuussa kaupungin metsänhoidon suunnittelusta vuodesta 2001) totesi, että heille on tullut palautetta, jossa kaivataan tietoa tulevista hakkuista ja perusteluja niille. Mutta liittyi sitten kuntalaisaloitteeseen ja aktiivisuuteeni tai ei, niin ainakin metsäsuunnittelua esiteltiin tässä tilaisuudessa liittyen ajankohtaiseen osayleiskaavatyöhön, josta viime syksyllä esiteltiin vaihtoehtoisia rakennemalleja. Osayleiskaavatyöskentelyä esitteli lyh...

Porvoossa törmää aina välillä hakkuisiin, joiden syytä on vaikea ymmärtää. Mitään tietoa niistä ei ole ollut saatavilla mistään, ja kun kaupungilta koettaa udella syytä niihin, yleensä saa vastaukseksi sisäisesti ristiriitaista, vaivautunutta kiertelyä ja kaartelua, jos yhtään mitään. Usein nämä hakkuut ovat paitsi käsittämättömiä, myös haitallisia: esimerkkinä käy Velkalassa, Erämiehenkadun loppupään tonttien ja Viikinkiväylän Tarmolaan johtavan jatkon välisen metsän raskaalla kädellä parisen vuotta sitten suoritettu harvennushakkuu, joka poisti lähitalojen ekosysteemipalvelun ja muutti asukkaiden takapihan raiskion näköiseksi. Ennen tuosta sai poimittuja kanttarelleja, tokkopa enää. Harvennettu lähimetsä myös tuonee vain kivenheiton päässä olevan Ensio Miettisen kadun moporallien pörinät asukkaiden harmiksi, kun luonnon oma melumuuri ja ilmanpuhdistaja harvennettiin melkein olemattomiin. Nyt olen alkanut epäillä, että siihen on syynsä, miksi tietoa kaupungin suunnittelemista hakkuist...

Porvoon kaupungin virkistys- ja muiden viheralueiden hoidosta ja käytöstä ei saa kootusti tietoa mistään. Porvoo ei laadi viheralueilleen hoito- ja käyttösuunnitelmia, joista kävisi ilmi eri viheralueiden hoitoluokituksia ja suunniteltuja toimenpiteitä. Käytännössä toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus näyttäisivät olevan yksittäisten kenttätyöntekijöiden varassa. Kaupungilla käytössä oleva sähköinen palautejärjestelmä ilmoittaa usein olevansa ruuhkautunut, joten tieto menee perille viiveellä, eikä palautteenantaja saa kuittausta, onko palaute tai kysymys mennyt perille. Sähköinen palautejärjestelmä – sisäisen puhelinluettelon puuttuessa, eikä ulkoistettu puhelinvaihde osaa ohjata - on kuitenkin nykyisellään ainut keino antaa palautetta tai esittää kysymyksiä liittyen viheralueiden hoitoon ja käyttöön, ja suunnitelmien puuttuessa tämä palautejärjestelmä, jossa kaikkea täytyy kysyä erikseen, kuormittaa kaupungin viranhaltijoita. Kaupungin alueella on toteutettu hakkuita, joita kuka...

  "Muuta maalle!" Näin jossain vaiheessa aina some-keskusteluissa joku osapuoli tiuskaisten toivottaa, jos ilmaisee tyytymättömyyttään siihen, kuinka luonnon määrä kaupungissa pienenee kaavoituspaineissa ja infrahankkeiden takia, tai jos erehtyy ilmaisemaan närkästystään mopoilun aiheuttamista vaaroista ja melusaastasta. Ilmaisen tähän vahvasti eriävän mielipiteeni, molempiin kohtiin. Nimittäin maaseudulla vasta luontoa kohdellaankin karttuisalla kädellä. Kartassa lukenut suo ei olekaan enää paikallaan mökkiläisen tullessa mökkilaitumilleen talven jälkeen, tai luontoarvoja etsivän luontokartoittajan saapuessa paikalle. Metsälle on voinut käydä samalla tavalla. Samaan törmää kyllä Porvoossakin, joka on samanaikaisesti kaupunkia ja maaseutua; lenkillä ennen metsäinen reitti onkin yhtäkkiä hakkuuaukean katkaisema, yksityisen maanomistajan pelkän metsänkäyttöilmoituksen nojalla katkaisten yleisen virkistysreitin. Pääkaupunkiseudulla taas luonnonhoito - onneksi - on maltillisempaa...