Friday, September 11, 2020

Kaupunkiluonto ry:n kannanotto Helsingin AM-(asumisen ja siihen liittyvän maankäytön) ohjelmaan

Kaupunkiluonto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa nyt ensimmäisellä lausuntokierroksella olevaan Helsingin AM- (asumisen ja siihen liittyvän maankäytön) ohjelmaan.

Kaupunkiluonto ry katsoo, että sen tehtävänä ei ole ottaa kantaa muuten ohjelman tavoitteisiin tässä vaiheessa kuin toivoa, että AM-ohjelman strateginen ohjailuvaikutus pohjautuu sellaisiin maankäyttötavoitteisiin, joiden viher- ja muihin virkistysalueisiin aiheutuva vaikutus on mahdollisimman vähäinen. Tämän minimoidun luontovaikutuksen eli luontoviisauden – kaupunkiluonnon itseisarvon - olisimme toivoneet myös ohjelman yhdeksi jatkotyöstöä ohjaavaksi teemaksi, mikä olisi helpottanut ohjelman jatkotyöstöä.  

Kaupunkiluonto ry toivoo myös, että AM-ohjelmassa nostetaan esiin ilmastoviisauden lisäksi myös luontoviisaus, ja että tarkasteluyksikkönä olisi kunta ja kaupunginosa. Tämä olisi linjassa myös vallitsevan Maankäyttö- ja rakennuslain osallisuustulkinnan kanssa, jossa osallisuus tulkitaan ensisijaisesti maantieteellisen läheisyysperiaatteen mukaisesti.

Kaupunkiluonto ry kiittää siitä, että ilmastoviisaus on mainittu teemojen ingresseissä, mutta yksin ilmastoviisaus ei riitä Helsingin strategiseksi ympäristötavoitteeksi, koska ilmastoviisaat ratkaisut eivät aina välttämättä ole luontoviisaita tai edes ilmastoviisaita koko kunnan saati kaupunginosan tasolla; lähiluontoa eli paikallista ekosysteemipalvelua ei voi ulkoistaa toiseen kuntaan tai kaupunginosaan. Näin kuitenkin tapahtuu, jos yhdyskuntarakennetta levitetään luonto- ja virkistysalueille kutsuen sitä virheellisesti tiivistämiseksi. Oikean tiivistämisen yksi tärkeistä tavoitteista ja syistä tulee olla luontoon rakentamisen välttäminen. Jos luonnon strategisen itseisarvon ohjailuvaikutusta ei nosteta jo teemavaiheeseen, vaarana on että asiaan joudutaan kiinnittämään huomiota kaavoitusvaiheessa, silloin kun AM-ohjelman strategisia linjauksia lähdetään jatkotyöstämään ja implementoimaan.

Kaupunkiluonto ry

Hallitus

Thursday, September 10, 2020

Pirkkolan monitoimihalli ja sen pysäköintipaikat

Keskuspuistoryhmän esitys kaupunkiympäristölautakunnalle

Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,

Monitoimihallin ja sen pysäköintialueen rakentaminen Pirkkolan metsään on hanke, joka olisi alun perin pitänyt käsitellä kaupunkiympäristölautakunnassa. Nyt kun asia tulee lautakuntaan pysäköintipaikkoja koskevaan aloitteeseen pyydetyn lausunnon kautta, on mielestämme välttämätöntä arvioida asiaa muutenkin kuin pysäköinnin osalta. Hallin koko ja sijainti vaikuttavat ratkaisevalla tavalla pysäköintipaikkojen tarpeisiin.

Monitoimihallin rakentaminen Pirkkolan metsään perustuu poikkeamispäätökseen, jolla asemakaavassa uimahallin viereen merkitty yksikerroksinen rakennus muutettiin suureksi 2,5-kerroksen monitoimihalliksi. Päätöksessä edellytettiin lisäksi 130 henkilöautopaikan ja 4 linja-autopaikan rakentamista, josta suurin osa metsään uuden hallin pohjoispuolelle.

Keskuspuistoryhmä esitti jo keväällä 2018 – hyvissä ajoin ennen rakennusluvan myöntämistä 12.4.2019 ja muita päätöksiä – useita vaihtoehtoja hallin sijoittamiseksi Pirkkolan liikuntapuiston alueella muualle kuin nyt kyseessä olevaan yli 100-vuotiaaseen metsään ja Keskuspuiston ennestäänkin kapeaan osaan, johon ei jäisi edes suositusten mukaista viherkäytävän vähimmäisleveyttä. Alueelta on sen jälkeen saatu uutta tietoa luontokartoituksilla, joissa on löytynyt erityistä suojelua vaativia lajeja.

Halli voidaan sijoittaa esimerkiksi Pirkkolantien pysäköintialueen ja Plotin maauimalan/jäähallien väliseen rinteeseen. Rinteen korkeuseron ansiosta halliyhtiö voisi rakentaa siinä samankokoisen maa-alan puitteisiin enemmän tiloja varsinaisen hallikerroksen alle. Tarvittaessa osa pysäköintipaikoista voi olla varsinaisen hallin alla. Toisaalta tämä vaihtoehtoinen paikka olisi myös joukkoliikenteen kannalta parempi, aivan Raide-Jokerin ja useiden bussireittien vieressä, mikä vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta.

Eräs vaihtoehto on monitoimihallin sijoittaminen jommallekummalle liikuntapuiston isoista pysäköintialueista siten, että hallin alle sijoitetaan pysäköintipaikkoja.

Esitämme, että kaupunkiympäristölautakunta kirjaa lausuntoonsa tarpeen selvittää mahdollisuudet osoittaa monitoimihallille toinen paikka ja sopia siitä halliyhtiön kanssa. Tämä vastaisi myös Korkeimman hallinto-oikeuden Helsingin yleiskaavaa koskevan ratkaisun perusteluissa esittämään tarpeeseen turvata Pirkkolan metsän muodostama tärkeä viherkäytävä.

Kaavoituksen, rakentamisen ja ympäristönsuojelun asiantuntijoiden ryhmä on yhdessä alueen asukasyhdistysten ja luonnonsuojelujärjestön edustajien kanssa selvittänyt, että uusi paikka voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan päättää poikkeamismenettelyllä, jolla halliyhtiö voi hakea ja saada nopeasti rakennusluvan ja aloittaa rakennustyöt. Kaupunki valmistelisi lisäksi vastaavan asemakaavamuutoksen. Tällä tavoin on toimittu muissakin tapauksissa, joissa siihen on ollut erityistä syytä. 

Lopuksi kiinnitämme huomiota lautakunnan lausuntoon esitettyyn muotoiluun, jonka mukaan ”tutkitaan kaikkien uusien pysäköintipaikkojen toteuttamista Pirkkolantien pohjoispuolella olevalle alueelle”. Muotoilun voi tulkita sisältävän myös mahdollisuuden laajentaa Pirkkolantien pohjoispuolen pysäköintialuetta itä-länsisuunnassa. Esitämme, että lautakunta täsmentää muotoilua niin, että kyseistä pysäköintialuetta ei voi laajentaa länteen Keskuspuiston metsään eikä itään, kiinni Pirkkolan suojelukaava-alueen tontteihin.

Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin ja toimitamme lisätietoa selvityksistämme.

Helsingissä 7.9.2020

Keskuspuistoryhmän puolesta
Maija Hakanen
Veli-Pekka Kantanen
Susanna Pitkänen

Wednesday, September 9, 2020

Pro Haaga ry:n kirje Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta

 LÄNSI-HELSINGIN RAITIOTEIDEN YLEISSUUNNITELMA7.9.2020 

 Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen/varajäsen. 

 

Yleissuunnitelman jaksossa ”6.2. Vertailuasetelma” todetaan, että laskelmien lähtökohtana on Huopalahdentien-Vihdintien bulevardikaupungin maankäyttö ja siihen liittyvät liikennejärjestelyt. Lisäksi todetaan: ”Mikäli maankäyttö ei toteudu yleiskaavan mukaisena, pikaratikan rakentaminen Vihdintielle ei ole perusteltua” (6.2.1. Vertailuvaihtoehto 0+).  


Maankäytön toteutuminen yleiskaavan ja sen pohjalta laaditun kaavarungon mukaisena on kuitenkin kaikkea muuta kuin varmaa. Riistavuoren puiston ja Haagan puiston asemakaavoja muutettaessa on noudatettava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n asemakaavan sisältövaatimuksia. Niiden mukaan mm. luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Edelleen määrätään, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Puistojen muuttaminen rakennustonteiksi ja asukasmäärän huomattava nostaminen on lähes mahdoton yhtälö. 


Riistavuoren puisto on hienon metsänsä ja upeiden, helppokulkuisten kallioittensa ansiosta Etelä-Haagan merkittävin virkistysalue ja sillä on myös erityisiä luonnonarvoja. Eikö olisi perusteltua odottaa ja katsoa, saako sinne ylipäätään rakentaa, ja jos saa niin kuinka paljon, ennen kuin lähdetään hyväksymään satoja miljoonia euroja maksavaa ns. pikaraitiotietä? Sama koskee Haagan puistoa, josta myös suuri osa tulisi kaavarungon mukaan rakennettavaksi. 


Entä jos bulevardikaupungin maankäyttö voi toteutua? Yleissuunnitelman jaksossa 2.2. on karttapiirros (kuva 8), jossa on kaavarungon karttapohjaan upotettuna merkitty pikaraitiotien pysäkkien palvelualueetNiillä tarkoitetaan kohtuullista kävelyetäisyyttä pysäkille. HSL:n ohjeiden mukaan se on 400 metriä. Valimon pysäkillä (jota pidennetään Vihdintien alle) kävelyetäisyys kattaa pohjoisesta päin yli kolmasosan Riistavuoren puistosta. Haagan liikenneympyrään tuleva Raide-Jokerin pysäkki taas kattaa kolmanneksen puiston eteläosasta sekä Haagan puiston. Jäljelle jää 400 metrin säteen ulkopuolelle vain vajaa kolmannes kaavarunkoalueesta. 


Kumman henkilö valitsee tultuaan Valimon asemalle, junan vain ratikan? Juna vie hänet keskustaan 8-9 minuutissa. Kun Espoon kaupunkirata muutaman vuoden kuluttua on rakennettu, junien vuorotiheys nousee vielä merkittävästi. Minkä vuoksi ihminen astuisi ns. pikaratikkaan, joka kiertää Munkkiniemen kautta ja vie paljon enemmän aikaa? Juna ei myöhästele tai juutu muun liikenteen ruuhkiin. Jos henkilö pyrkii Töölöön, hän voi ottaa Vihdintietä kulkevan bussin, joka vie hänet Mannerheimintietä pitkin Kampin terminaaliin. 


Haagan liikenneympyrässä henkilö voi nousta Raide-Jokeriin, ajaa yhden pysäkinvälin ja nousta lyhyet portaat tai hissillä Huopalahden asemalle, mistä tihein vuorovälein kulkeva juna vie hänet keskustaan 7-8 minuutissa. Sekin paljon nopeampaa kuin kiertää Munkkiniemen kautta. 

Tilanne on sama muillakin asemilla. Valtaosa Lassilasta ja suuri osa muustakin Pohjois-Haagasta on jalankulkuetäisyydellä Pohjois-Haagan asemasta. Kannelmäen asemalla 400 metrin säde ulottuu Kantelettarentielle saakka. 


Vihdintien ns. pikaraitiotietä koskevissa ehdotuksissa on se vika, että ne eivät ota huomioon junan ylivoimaista palvelutasoa ehdotettuun raitiotiehen verrattuna. Jos ihmiset voivat valita junan ja raitiovaunun välillä, he valitsevat junan, vaikka se vaatisi vähän pitemmän kävelymatkan. Kun tämä havaitaan, joudutaan raitiotien vuorovälejä harventamaan, mikä taas vähentää niiden käyttöä. Poikittaiset liikennetarpeet hoituvat Raide-Jokerilla ja sitä täydentävillä bussilinjoilla. Bussilinjoja 18,37,39 ja 41 ei tarvitse lakkauttaa keskustaan kulkevina kuten kaupunki kaavailee. 


Lopputulos on siis se, ettei Vihdintien ns. pikaraitiotietä tarvita siinäkään tapauksessa, että alueen maankäyttö toteutuisi yleiskaavan ja kaavarungon osoittamalla tavalla. Vaihtoehtojen 1, 2 tai 2+ valitseminen Vihdintiellä merkitsisi, että satoja miljoonia veronmaksajien varoja tuhlattaisiin tarpeettomasti. Ne rahat voitaisiin käyttää esimerkiksi pikaraitioteiden rakentamiseen muualla Helsingissä siellä, missä niitä todella tarvitaan.  

 

Edellä esitetyn perusteella Pro Haaga – Pro Haga ehdottaa, että Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman pohjaksi valittaisiin vaihtoehto 0+, jossa uusi raitiotie rakennettaisiin Huopalahdentielle Haagan liikenneympyrään Raide-Jokerin pysäkille saakka ja joukkoliikenne Vihdintiellä hoidettaisiin busseilla nykyiseen tapaan, tulevaisuudessa sähköbusseilla Tällöin raitiolinja 4 voidaan säilyttää nykyisellä reitillään. 

 

Pro Haaga r.y. – Pro Haga r




Kaupunkiluonto ry:n kannanotto Helsingin AM-(asumisen ja siihen liittyvän maankäytön) ohjelmaan

Kaupunkiluonto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa nyt ensimmäisellä lausuntokierroksella olevaan Helsingin AM- (asumisen ja siihen lii...