Skip to main content

Mitä ja minne maaseudun rauhaan toivottelija oikein toivottaa?

 "Muuta maalle!" Näin jossain vaiheessa aina some-keskusteluissa joku osapuoli tiuskaisten toivottaa, jos ilmaisee tyytymättömyyttään siihen, kuinka luonnon määrä kaupungissa pienenee kaavoituspaineissa ja infrahankkeiden takia, tai jos erehtyy ilmaisemaan närkästystään mopoilun aiheuttamista vaaroista ja melusaastasta.


Ilmaisen tähän vahvasti eriävän mielipiteeni, molempiin kohtiin. Nimittäin maaseudulla vasta luontoa kohdellaankin karttuisalla kädellä. Kartassa lukenut suo ei olekaan enää paikallaan mökkiläisen tullessa mökkilaitumilleen talven jälkeen, tai luontoarvoja etsivän luontokartoittajan saapuessa paikalle. Metsälle on voinut käydä samalla tavalla. Samaan törmää kyllä Porvoossakin, joka on samanaikaisesti kaupunkia ja maaseutua; lenkillä ennen metsäinen reitti onkin yhtäkkiä hakkuuaukean katkaisema, yksityisen maanomistajan pelkän metsänkäyttöilmoituksen nojalla katkaisten yleisen virkistysreitin. Pääkaupunkiseudulla taas luonnonhoito - onneksi - on maltillisempaa, ja metsissä onkin luonnonarvoja, monimuotoisuutta, lajikirjoa ja puukuutioita huomattavasti enemmän kuin maakuntien talousmetsissä.




Luonnon hiljaisuudesta sen verran, että argumentti, jossa hiljaisuutta kaipaava toivotetaan maaseudulle, on paitsi väärä, myös epäreilu. Toki esimerkiksi Helsingissä voi olla valitettavan vaikea löytää hiljaista paikkaa, mutta niin on mainitsemassani Porvoossakin, jossa keskelle umpimetsää hakatun asuinalueen rakennustyöt kolisevat kolmenkin kilometrin päähän, Sikosaaren luonnonsuojelualueelle asti. Porvoossa on maalainen liikennekulttuuri, johon kuuluu kaahailu itseilmaisun välineenä ainakin tietyssä sosiokulttuurisessa nuorukaisten viitekehyksessä, ja mopojen aiheuttama hetkittäinen melupiikki erottuu muuten vähäisemmästä liikennemelusta kuin jos Burj Khalifa olisi pystytetty keskelle viljapeltoa. Suuremmassa kaupungissa, kuten Helsingissä, mopoja ei kuulu kahdesta syystä: ensinnäkin, liikenteen taustahälyä on enemmän, ja toiseksikin: turhanaikaisen mopoilun kulttuuri puuttuu.

Joten maaseudulle luonnon hiljaisuuteen toivottelevan toivottelisin sinne, missä pippuri kasvaa, toki omissa nimissäni, en yhdistyksen nimissä.

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...