Skip to main content

Pirkkolan monitoimihalli ja sen pysäköintipaikat

Keskuspuistoryhmän esitys kaupunkiympäristölautakunnalle

Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,

Monitoimihallin ja sen pysäköintialueen rakentaminen Pirkkolan metsään on hanke, joka olisi alun perin pitänyt käsitellä kaupunkiympäristölautakunnassa. Nyt kun asia tulee lautakuntaan pysäköintipaikkoja koskevaan aloitteeseen pyydetyn lausunnon kautta, on mielestämme välttämätöntä arvioida asiaa muutenkin kuin pysäköinnin osalta. Hallin koko ja sijainti vaikuttavat ratkaisevalla tavalla pysäköintipaikkojen tarpeisiin.

Monitoimihallin rakentaminen Pirkkolan metsään perustuu poikkeamispäätökseen, jolla asemakaavassa uimahallin viereen merkitty yksikerroksinen rakennus muutettiin suureksi 2,5-kerroksen monitoimihalliksi. Päätöksessä edellytettiin lisäksi 130 henkilöautopaikan ja 4 linja-autopaikan rakentamista, josta suurin osa metsään uuden hallin pohjoispuolelle.

Keskuspuistoryhmä esitti jo keväällä 2018 – hyvissä ajoin ennen rakennusluvan myöntämistä 12.4.2019 ja muita päätöksiä – useita vaihtoehtoja hallin sijoittamiseksi Pirkkolan liikuntapuiston alueella muualle kuin nyt kyseessä olevaan yli 100-vuotiaaseen metsään ja Keskuspuiston ennestäänkin kapeaan osaan, johon ei jäisi edes suositusten mukaista viherkäytävän vähimmäisleveyttä. Alueelta on sen jälkeen saatu uutta tietoa luontokartoituksilla, joissa on löytynyt erityistä suojelua vaativia lajeja.

Halli voidaan sijoittaa esimerkiksi Pirkkolantien pysäköintialueen ja Plotin maauimalan/jäähallien väliseen rinteeseen. Rinteen korkeuseron ansiosta halliyhtiö voisi rakentaa siinä samankokoisen maa-alan puitteisiin enemmän tiloja varsinaisen hallikerroksen alle. Tarvittaessa osa pysäköintipaikoista voi olla varsinaisen hallin alla. Toisaalta tämä vaihtoehtoinen paikka olisi myös joukkoliikenteen kannalta parempi, aivan Raide-Jokerin ja useiden bussireittien vieressä, mikä vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta.

Eräs vaihtoehto on monitoimihallin sijoittaminen jommallekummalle liikuntapuiston isoista pysäköintialueista siten, että hallin alle sijoitetaan pysäköintipaikkoja.

Esitämme, että kaupunkiympäristölautakunta kirjaa lausuntoonsa tarpeen selvittää mahdollisuudet osoittaa monitoimihallille toinen paikka ja sopia siitä halliyhtiön kanssa. Tämä vastaisi myös Korkeimman hallinto-oikeuden Helsingin yleiskaavaa koskevan ratkaisun perusteluissa esittämään tarpeeseen turvata Pirkkolan metsän muodostama tärkeä viherkäytävä.

Kaavoituksen, rakentamisen ja ympäristönsuojelun asiantuntijoiden ryhmä on yhdessä alueen asukasyhdistysten ja luonnonsuojelujärjestön edustajien kanssa selvittänyt, että uusi paikka voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan päättää poikkeamismenettelyllä, jolla halliyhtiö voi hakea ja saada nopeasti rakennusluvan ja aloittaa rakennustyöt. Kaupunki valmistelisi lisäksi vastaavan asemakaavamuutoksen. Tällä tavoin on toimittu muissakin tapauksissa, joissa siihen on ollut erityistä syytä. 

Lopuksi kiinnitämme huomiota lautakunnan lausuntoon esitettyyn muotoiluun, jonka mukaan ”tutkitaan kaikkien uusien pysäköintipaikkojen toteuttamista Pirkkolantien pohjoispuolella olevalle alueelle”. Muotoilun voi tulkita sisältävän myös mahdollisuuden laajentaa Pirkkolantien pohjoispuolen pysäköintialuetta itä-länsisuunnassa. Esitämme, että lautakunta täsmentää muotoilua niin, että kyseistä pysäköintialuetta ei voi laajentaa länteen Keskuspuiston metsään eikä itään, kiinni Pirkkolan suojelukaava-alueen tontteihin.

Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin ja toimitamme lisätietoa selvityksistämme.

Helsingissä 7.9.2020

Keskuspuistoryhmän puolesta
Maija Hakanen
Veli-Pekka Kantanen
Susanna Pitkänen

Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Peitteleekö Helsinki kiusallisia lausuntoja Pohjoisbaanasta?

Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen 6.2.2023 jatkaa niinsanotun Pohjoisbaanan suunnittelua; Pohjoisbaana on Käpylän juna-asemalta tai oikeastaan laiturilta pohjoiseen junarataa myötäilevä pikapyörätie.  Luonnon kannalta hankkeen kriittinen kohta on heti reitin alkupäässä, Taivaskallion kohdalla Käpylässä kohdassa, jossa nykyinen pyörätie tekee mutkan. Sen mutkan kohdalla on kaksi liito-oravien ydinaluetta, ja Käpylän toinen baanatoteutus Louhenpuistosta antaa ymmärtää, että puita kaadetaan käytännössä leveämmältä alueelta kuin mitä suunnitelmassa on määritelty.  Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy antoi tästä suunnitelmasta kriittisen lausunnon; hanke ei vaaranna ainoastaan näitä Taivaskallion pohjoispuoleisia ydinalueita vaan myös niiden yhteyden radan pohjoispuoleisiin ydinalueisiin, jos jo nykyiselläänkin kapeimmillaan 60-metrinen puuton alue vielä nykyisestään levenisi.  Uudenmaan ELY-keskus taas omassa kriittisessä huomautuksessaan totesi, että tällainen hanke tarvitsisi

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen