LÄNSI-HELSINGIN RAITIOTEIDEN YLEISSUUNNITELMA7.9.2020
Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen/varajäsen.
Yleissuunnitelman jaksossa ”6.2. Vertailuasetelma” todetaan, että laskelmien lähtökohtana on Huopalahdentien-Vihdintien bulevardikaupungin maankäyttö ja siihen liittyvät liikennejärjestelyt. Lisäksi todetaan: ”Mikäli maankäyttö ei toteudu yleiskaavan mukaisena, pikaratikan rakentaminen Vihdintielle ei ole perusteltua” (6.2.1. Vertailuvaihtoehto 0+).
Maankäytön toteutuminen yleiskaavan ja sen pohjalta laaditun kaavarungon mukaisena on kuitenkin kaikkea muuta kuin varmaa. Riistavuoren puiston ja Haagan puiston asemakaavoja muutettaessa on noudatettava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n asemakaavan sisältövaatimuksia. Niiden mukaan mm. luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Edelleen määrätään, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Puistojen muuttaminen rakennustonteiksi ja asukasmäärän huomattava nostaminen on lähes mahdoton yhtälö.
Riistavuoren puisto on hienon metsänsä ja upeiden, helppokulkuisten kallioittensa ansiosta Etelä-Haagan merkittävin virkistysalue ja sillä on myös erityisiä luonnonarvoja. Eikö olisi perusteltua odottaa ja katsoa, saako sinne ylipäätään rakentaa, ja jos saa niin kuinka paljon, ennen kuin lähdetään hyväksymään satoja miljoonia euroja maksavaa ns. pikaraitiotietä? Sama koskee Haagan puistoa, josta myös suuri osa tulisi kaavarungon mukaan rakennettavaksi.
Entä jos bulevardikaupungin maankäyttö voi toteutua? Yleissuunnitelman jaksossa 2.2. on karttapiirros (kuva 8), jossa on kaavarungon karttapohjaan upotettuna merkitty pikaraitiotien pysäkkien palvelualueet. Niillä tarkoitetaan kohtuullista kävelyetäisyyttä pysäkille. HSL:n ohjeiden mukaan se on 400 metriä. Valimon pysäkillä (jota pidennetään Vihdintien alle) kävelyetäisyys kattaa pohjoisesta päin yli kolmasosan Riistavuoren puistosta. Haagan liikenneympyrään tuleva Raide-Jokerin pysäkki taas kattaa kolmanneksen puiston eteläosasta sekä Haagan puiston. Jäljelle jää 400 metrin säteen ulkopuolelle vain vajaa kolmannes kaavarunkoalueesta.
Kumman henkilö valitsee tultuaan Valimon asemalle, junan vain ratikan? Juna vie hänet keskustaan 8-9 minuutissa. Kun Espoon kaupunkirata muutaman vuoden kuluttua on rakennettu, junien vuorotiheys nousee vielä merkittävästi. Minkä vuoksi ihminen astuisi ns. pikaratikkaan, joka kiertää Munkkiniemen kautta ja vie paljon enemmän aikaa? Juna ei myöhästele tai juutu muun liikenteen ruuhkiin. Jos henkilö pyrkii Töölöön, hän voi ottaa Vihdintietä kulkevan bussin, joka vie hänet Mannerheimintietä pitkin Kampin terminaaliin.
Haagan liikenneympyrässä henkilö voi nousta Raide-Jokeriin, ajaa yhden pysäkinvälin ja nousta lyhyet portaat tai hissillä Huopalahden asemalle, mistä tihein vuorovälein kulkeva juna vie hänet keskustaan 7-8 minuutissa. Sekin paljon nopeampaa kuin kiertää Munkkiniemen kautta.
Tilanne on sama muillakin asemilla. Valtaosa Lassilasta ja suuri osa muustakin Pohjois-Haagasta on jalankulkuetäisyydellä Pohjois-Haagan asemasta. Kannelmäen asemalla 400 metrin säde ulottuu Kantelettarentielle saakka.
Vihdintien ns. pikaraitiotietä koskevissa ehdotuksissa on se vika, että ne eivät ota huomioon junan ylivoimaista palvelutasoa ehdotettuun raitiotiehen verrattuna. Jos ihmiset voivat valita junan ja raitiovaunun välillä, he valitsevat junan, vaikka se vaatisi vähän pitemmän kävelymatkan. Kun tämä havaitaan, joudutaan raitiotien vuorovälejä harventamaan, mikä taas vähentää niiden käyttöä. Poikittaiset liikennetarpeet hoituvat Raide-Jokerilla ja sitä täydentävillä bussilinjoilla. Bussilinjoja 18,37,39 ja 41 ei tarvitse lakkauttaa keskustaan kulkevina kuten kaupunki kaavailee.
Lopputulos on siis se, ettei Vihdintien ns. pikaraitiotietä tarvita siinäkään tapauksessa, että alueen maankäyttö toteutuisi yleiskaavan ja kaavarungon osoittamalla tavalla. Vaihtoehtojen 1, 2 tai 2+ valitseminen Vihdintiellä merkitsisi, että satoja miljoonia veronmaksajien varoja tuhlattaisiin tarpeettomasti. Ne rahat voitaisiin käyttää esimerkiksi pikaraitioteiden rakentamiseen muualla Helsingissä siellä, missä niitä todella tarvitaan.
Edellä esitetyn perusteella Pro Haaga – Pro Haga ehdottaa, että Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman pohjaksi valittaisiin vaihtoehto 0+, jossa uusi raitiotie rakennettaisiin Huopalahdentielle Haagan liikenneympyrään Raide-Jokerin pysäkille saakka ja joukkoliikenne Vihdintiellä hoidettaisiin busseilla nykyiseen tapaan, tulevaisuudessa sähköbusseilla. Tällöin raitiolinja 4 voidaan säilyttää nykyisellä reitillään.
Pro Haaga r.y. – Pro Haga r
Comments
Post a Comment