Skip to main content

Kaupunkiluonto ry:n mielipide Herttoniemen aluesuunnitelmasta

Tämä yhdistyksen mielipide lähetettiin Kaupunkiympäristön toimiala/Maankäyttö ja kaupunkirakenne/Aluesuunnitelmat ja kaupunkiympäristölautakunta 

Toivomme, että Herttoniemen aluesuunnitelmassa noudatetaan vastaavanlaista linjaa kuin tehtiin Keskuspuistosta, eli hallittu hoitamattomuus olisi keskeisenä periaatteena metsien, erityisesti Herttoniemen ja Roihuvuoren metsäselänteiden sekä Kivinokan osalta. Vaikka aluesuunnitelman selostus vaikuttaa suhteellisen ”pehmeältä” metsänhoitotoimenpiteiden osalta, siihen on kuitenkin ilmeisen tarkoituksellisesti jätetty liikaa tulkinnanvaraisuutta. Aluesuunnitelmassa olisi tullut määritellä tarkemmin esimerkiksi se, mitä tarkoittaa metsän puustoisena säilyminen. Siellä olisi pitänyt myös esittää tarkat kuviokohtaiset suunnitelmat siitä, missä kohdissa aiotaan hakata metsää ja kuinka paljon. 

Myös toimenpiteiden perustelut ovat liian yleisluontoisia. Aluesuunnitelmassa ei esitetä toimenpiteitä riittävän avoimesti. Siinä on myös karttakuvissa esitetty hoidon piiriin liian suuria alueita, vaikka selostuksen teksti antaa ymmärtää aivan jotain muuta. Aluesuunnitelman tulkinnanvaraisuus ei sovellu ohjaamaan kenttätöitä, ja mikäli aluesuunnitelma hyväksyttäisiin tällaisenaan, johtaisi tämä todennäköisesti käytännössä aiottua raskaampiin hakkuisiin. 

Metsiä ei pidä pyrkiä nuorentamaan metsätalouden menetelmin, koska alueen metsät ovat nimenomaan vanhoja metsiä, ja sellaisina arvokkaita. Metsien vanhuus ei ole luonnolle eikä virkistykselle ongelma, vaan vahvuus. Vanhoista metsistä on Suomessa metsätalouden takia huutava pula, ja lisäksi vanhoissa sammaleisissa satumetsissä on virkistäytymisen kannalta paljon enemmän kaikenlaista nähtävää kuin heinittyneessä nuoressa metsässä. Lisäksi vanhassa metsässä on enemmän metsän tuntua kuin ylihoidetussa harvassa metsässä. Aluesuunnitelman metsäselänteisiin on jo kehittynyt vanhojen metsien piirteitä, lahopuutakin.  

Metsäselänteet eivät ole mitään puskureita Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueita vastaan, vaan osa tätä arvokasta luontokokonaisuutta. Maisemanavauksetkaan eivät paranna virkistysarvoa, vaan vähentävät sitä. Mitä harvempaa metsää, sitä vähemmän siellä on esimerkiksi linnunlaulua keväisin, ja sitä enemmän tiet ja muut vastaavat rakennelmat näkyvät metsän läpi. 

Maisemanavaukset voivat puolustaa paikkaansa puistoina hoidetuilla kaupunkiviheralueilla, mutta kaupunkimetsien keskeisenä hoitoperiaatteena tulee olla monimuotoisuuden vaaliminen. Turvallisuuden takia reittien varsilla kasvavia huonokuntoisia puita voidaan joutua poistamaan, sille ei voi mitään. On kuitenkin syytä huomata, että tiheämmässä metsässä tuulee vähemmän, ja tämä taas puolestaan vähentää puiden kaatumisriskiä. 

 Tavoitteena tulee olla metsien luontainen uudistuminen, mutta tietenkin siis turvallisuudesta huolehtimalla. Hallittu hoitamattomuus tarkoittaisi juuri tätä. 

Helsingissä 22.10.2020 

Michael Perukangas puheenjohtaja
Toni Amnell hallituksen jäsen

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...

Kannanotto ns. Länsi-Haagan kaavaan

Nk. Länsi-Haagan eli Riistavuoren kaava käväisi taas kaupunkiympäristölautakunnassa. Ohessa kannanotto kaavasta. Se meni lautakuntalaisille, niin varsinaisille kuin varajäsenillekin. Kannanotto ns. Länsi-Haagan kaavaan Suosittelen kaavan hylkäämistä seuraavista syistä: 1.      Otso Kivekkään aloite laatia Vihdintien toisella puolella olevalle Valimon/Pitäjänmäen teollisuusalueelle oma osayleiskaava menee eteenpäin, ja ainakin suurin osa alueelle kaavaillusta asuinrakentamisesta mahtuu Vihdintien toiselle puolelle. Vihdintien toiselle puolelle tulevan rakentamisen tulee olla Riistavuoreen rakentamiseen sijasta, ei sen lisäksi. 2.      Kaikkein pahin kipupiste kaavasuunnitelmassa ovat nykyisen ulkoiluväylän itäpuolelle sijoitetut pistetalot Riistavuoren kaikkein kapeimpaan kohtaan, jotka kutistavat puiston kapeimmillaan 30-40 metriä kapeaksi soiroksi. Muun muassa dosentti Kati Vierikon tutkimuksien mukaan metsän on oltava vähintään 200 metriä ...

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä.