Skip to main content

Liity jäseneksi Kaupunkiluontoliikkeeseen!

Elokuun lopussa perustetun Kaupunkiluonto ry:n - Stadsnatur rf:n perustamisasiakirjat ovat vielä käsiteltävinä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Tästä huolimatta yhdistys toimii jo: ottaa kantaa ja valmistautuu luontokartoituksiin. Tämän lisäksi sillä on valmiuksia yhdessä esimerkiksi muiden luonto- ja ulkoilujärjestöjen kanssa järjestää tapahtumia ja kouluttaa asukasaktiiveja ja esimerkiksi suojeltavien lajien kartoituksista kiinnostuneita. 

Yhdistys toimii vapaaehtoisperiaatteella, eikä sillä ainakaan toistaiseksi ole tarkoitus eikä valmiuksia maksaa palkkioita. Jäsenistöä yhdistää rakkaus kaupunkiluontoon ja huoli sen puolesta. Perustamiskokouksessa sovittiin jäsenmaksuksi mahdollisimman nimellinen 10 euroa vuodessa, jotta jäsenmaksun suuruus ei muodostaisi estettä mukaan liittymiseen. Mitä enemmän yhdistyksellä on jäseniä, sitä vakavammin meidät otetaan, ja sitä kattavampi on verkostomme eri kaupunginosissa ja kaupungeissa. 

Valitettavasti pankkitoiminta ei meitä ota vakavasti. Tai ainakaan pankit eivät ole halukkaita mahdollistamaan yleishyödyllistä toimintaa. Liikepankkien niin sanotut palvelumaksut - maksut mistä palvelusta? - söisivät ennen pitkää yhdistyksen jäsenmaksuista koostuvan pääoman, joten oman tilin perustamista yhdistykselle ei voinut pitää järkevänä. Tästä syystä yhdistyksen maksut hoidetaan ainakin toistaiseksi puheenjohtajan henkilökohtaisen pankkitilin kautta. Sen tilinumero, joka siis ainakin toistaiseksi toimii myös Kaupunkiluonto ry - Stadsnatur rf:n tilinä - on Nordea FI48 1754 3500 0162 90.

Kaupunkiluontoliike tarvitsee siis jäseniä eri puolilta Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja muitakin kaupunkeja Porvoota ja Kuusamoakin myöten. Vain siten me voimme toimia uskottavasti, asiantuntevasti ja tehokkaasti kaupunkiluonnon puolesta: ottaa kantaa, kartoittaa ja järjestää tapahtumia. Liity siis sinäkin mukaan maksamalla jäsenmaksusi em. tilille, ja ilmoita liittymisestäsi michael.perukangas at gmail.com, niin sinut liitetään liikkeen googlegroup-tyyppiselle keskustelulistalle. 

Kaupunkiluontoterveisin




 

Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Peitteleekö Helsinki kiusallisia lausuntoja Pohjoisbaanasta?

Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen 6.2.2023 jatkaa niinsanotun Pohjoisbaanan suunnittelua; Pohjoisbaana on Käpylän juna-asemalta tai oikeastaan laiturilta pohjoiseen junarataa myötäilevä pikapyörätie.  Luonnon kannalta hankkeen kriittinen kohta on heti reitin alkupäässä, Taivaskallion kohdalla Käpylässä kohdassa, jossa nykyinen pyörätie tekee mutkan. Sen mutkan kohdalla on kaksi liito-oravien ydinaluetta, ja Käpylän toinen baanatoteutus Louhenpuistosta antaa ymmärtää, että puita kaadetaan käytännössä leveämmältä alueelta kuin mitä suunnitelmassa on määritelty.  Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy antoi tästä suunnitelmasta kriittisen lausunnon; hanke ei vaaranna ainoastaan näitä Taivaskallion pohjoispuoleisia ydinalueita vaan myös niiden yhteyden radan pohjoispuoleisiin ydinalueisiin, jos jo nykyiselläänkin kapeimmillaan 60-metrinen puuton alue vielä nykyisestään levenisi.  Uudenmaan ELY-keskus taas omassa kriittisessä huomautuksessaan totesi, että tällainen hanke tarvitsisi

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen