Skip to main content

HHO sallii Patterinmäeltä 4 liito-oravareviirin hävittämisen

Päätöksessään Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Pajamäki-seura ry:n ja Pro luonto ry:n valituksen, joka koski ELY-keskuksen Helsingin kaupungille myöntämää lupaa poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan suojelusta. Lupa sallii liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen Patterimäen lännenpuoleisessa metsässä Raide-Jokerin raitiolinjan rakentamiseksi.

Liito-orava on uhanalainen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulailla ja EU:n luontodirektiivillä kielletty. Liito-oravan suojelusta voidaan poiketa yksittäistapauksissa, mutta poikkeamisen ehdot ovat tiukat ja niiden tulee täyttyä samanaikaisesti: 1) ratkaisuun ei ole muuta tyydyttävää vaihtoehtoa, 2) lajin suotuisan suojelun tason tulee säilyä, ja 3) hanke toteutetaan erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavien syiden vuoksi. Pajamäki-seura ry ja Pro Luonto ry katsovat, että Patterimäen tapauksessa mikään näistä ehdoista ei täyty.

1) Patterimäen alueen yhdyskuntarakenne mahdollistaa Raide-Jokerin toteuttamiselle muita tyydyttäviä vaihtoehtoja. Tunnelin läntinen suuaukko olisi esimerkiksi mahdollista linjata Arinatielle, jolloin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat säilyisivät eikä Patterimäen laelle arvokkaan kasvillisuuden suojelemiseksi suunniteltua luonnonsuojelualuettakaan tarvisi pienentää. Tämä vaihtoehto ei vaatisi Arinatien teollisuuskiinteistöjen lunastamisia, ja Raide-Jokerin matka-aikakin pidentyisi vain 46 s. Liikennemallinnusten mukaan tämä hidastus vähentäisi matkustajamääriä 1.6%, ja heistä suuri osa siirtyisi käyttämään paikallisjunaa.

Helsingin kaupungin mukaan vaihtoehtoiset raidelinjaukset on todettu epätyydyttäviksi muun muassa siksi, että ne vaatisivat asemakaavamuutoksen, joka hidastaisi hanketta, ja Patterimäen alittava tunneli on jo louhittu valmiiksi. Raide-Jokerin allianssi louhi Patterimäen alittavan tunnelin tietoisena siitä, että se ei ehkä saa jatkaa raidetta metsään tunnelin ulkopuolelle, jos ELYn myöntämä poikkeuslupa liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen kaatuu oikeudessa. Pajamäki-seura ry ja Pro luonto ry katsovat, että tämä tietoisesti otettu riski ei voi toimia  poikkeamisen perusteena.

Vaihtoehtoisesta raidelinjauksesta ei tee epätyydyttävää myöskään se,  että linjaus vaatisi asemakaavamuutoksen, tai että kaavamuutoksiin liittyy muutoksenhakuoikeuden mahdollinen käyttäminen. Ympäristöministeriön ohjeen (2017) mukaan liito-oravan suojelu koskee myös sellaisia alueita, joilla on voimassa oleva oikeusvaikutteinen kaava, ja tällöin on syytä selvittää mahdollisuudet kaavan muuttamiseen. Pajamäki-seura ry ja Pro luonto ry huomauttavat lisäksi, että koska raidelinjauksella tehtiin ensimmäiset liito-oravahavainnot jo keväällä 2018, on Helsingin kaupungilla ollut lähes kolme vuotta aikaa valmistella uusi, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat säästävä asemakaava.

2) Liito-oravan suojelun taso Suomessa on arvioitu epäsuotuisaksi ja riittämättömäksi. Liito-oravakanta on valtakunnallisesti heikkenevä ja lajin luokka on muuttunut silmällä pidettävästä vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi. Koska liito-oravalle sopivien monimuotoisten metsien määrä ja pinta-ala vähenee metsätalouden myötä, ovat vanhat kaupunkimetsät lajin säilymisen kannalta entistäkin tärkeämpiä – ei ainoastaan paikallisesti, vaan myös valtakunnallisesti.

Raide-Jokerin rakentaminen heikentää liito-oravan suojelun tasoa sekä suoraan että välillisesti. Hävitettävien neljän lisääntymis- ja levähdyspaikan lisäksi metsän kaataminen muualta raidelinjauksen ja pelastustien alueelta Patterimäen länsipuolella heikentävät jäljelle jäävää kahta lisääntymis- ja levähdyspaikkaa toiminnallisesti, koska liito-oravan ruokailu-, suoja – ja kulkuyhteyspuita menetetään. Puita kuolee myös raidelinjauksen ulkopuolelta rakentamisesta johtuvan pohjaveden pinnan pysyvän alenemisen vuoksi.

3) Yleisen edun kannalta pakottavaa syytä Raide-Jokerin toteuttamiselle juuri liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen läpi Patterimäen lännenpuoleisessa metsässä ei ole. Raide-Jokerin rakentamishankkeella tavoitellut yleiset päämäärät kuten joukkoliikennejärjestelmän luotettavuus ja palvelutaso sekä ilmanlaadun parantaminen ja päästöjen vähentäminen voidaan saavuttaa myös, jos raide kulkee 150 metrin matkan hieman pohjoisempana Arinatiellä metsän sijaan. 

(teksti kopioitu Pajamäen kaupunginosan nettisivulta).



Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Peitteleekö Helsinki kiusallisia lausuntoja Pohjoisbaanasta?

Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen 6.2.2023 jatkaa niinsanotun Pohjoisbaanan suunnittelua; Pohjoisbaana on Käpylän juna-asemalta tai oikeastaan laiturilta pohjoiseen junarataa myötäilevä pikapyörätie.  Luonnon kannalta hankkeen kriittinen kohta on heti reitin alkupäässä, Taivaskallion kohdalla Käpylässä kohdassa, jossa nykyinen pyörätie tekee mutkan. Sen mutkan kohdalla on kaksi liito-oravien ydinaluetta, ja Käpylän toinen baanatoteutus Louhenpuistosta antaa ymmärtää, että puita kaadetaan käytännössä leveämmältä alueelta kuin mitä suunnitelmassa on määritelty.  Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy antoi tästä suunnitelmasta kriittisen lausunnon; hanke ei vaaranna ainoastaan näitä Taivaskallion pohjoispuoleisia ydinalueita vaan myös niiden yhteyden radan pohjoispuoleisiin ydinalueisiin, jos jo nykyiselläänkin kapeimmillaan 60-metrinen puuton alue vielä nykyisestään levenisi.  Uudenmaan ELY-keskus taas omassa kriittisessä huomautuksessaan totesi, että tällainen hanke tarvitsisi

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen