Skip to main content

Laurin teesit tulevaisuuden Helsinkiin

Lauri Nordbergin ehdotus manifestiksi kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen suunnan muuttamiseksi

Helsinkiä, rakasta kotikaupunkiamme, on suunniteltava ja rakennettava helsinkiläisten, täällä asuvien ihmisten ehdoilla. Kaavoituksen suuntaa on siksi muutettava. Se edellyttää tavoitteiden asettamista uudelleen. Vuoden 2016 yleiskaava on johtanut moniin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Sitä on olennaisesti muutettava. Seuraavan valtuustokauden strategia on laadittava alla hahmotellulta pohjalta.

Me emme halua ”lisää kaupunkia Helsinkiin” ja sen tuomaa pöhinää,
jos se merkitsee jatkuvaa uhkaa luonnolle ja kulttuurihistoriallisille ympäristöille

Me emme halua tänne 200 000 ihmistä lisää vuoteen 2030 mennessä,
koska koko Suomelle on parempi, että näille järjestetään työtä ja hyvä elämä kotiseudullaan

Me emme halua kilpailla Tukholman, Kööpenhaminan ja Pietarin kanssa,
koska metropolikehitys aiheuttaa lisääntyviä kustannuksia ja haittoja helsinkiläisille ja muun Suomen näivettymistä

Me emme halua ”maailman toimivinta kaupunkia”,
jos se merkitsee toimimista suuryritysten, rakennusliikkeiden ja asuntosijoittajien etujen ajajana

Me emme halua, että kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tärvellään lisärakentamisella tai niihin sopimattomilla toiminnoilla,
koska historiallisten ympäristöjen säilyttäminen on olennainen osa kansallista identiteettiämme

Me emme halua bulevardikaupunkeja ja ”pikaraitioteitä”,
jos niitä käytetään vain verukkeena puistojen ja muiden viheralueiden rakentamiselle

Me emme halua lisää tiivistä, korkeaa tehorakentamista,
jos se merkitsee vähenevää väljyyttä, vehreyttä ja auringonvaloa sekä maisemahaittoja

Me emme halua merenlahtien enempää täyttämistä,
koska ne ovat olennainen osa Helsingin merellistä ilmapiiriä ja viihtyisyyttä

Me emme halua ”ilmastoviisaita” tehorakentamiskohteita,
jos niiden toteuttamiseksi kaadetaan metsää

Me emme halua enää kuulla ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä,
jos käytännön toimenpiteillä edistetään sen kiihdyttämistä

Me emme halua kuulla luonnossa liikkumisen tärkeydestä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille,
jos virkistysreitit supistetaan ahtaiksi käytäviksi kerrostalojen välissä tai jopa tukitaan

Me emme halua täydennysrakentamista asuntoalueille,
jos asukkaiden mielipiteet ovat vain pakkopullaa, joka kuullaan, mutta kaavoituksessa kokonaan sivuutetaan

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu

Elokuussa 2020 perustettu Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu yhdistyksen Maunulan ulkoilumajassa pidetyn syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä keskustelun jälkeen 22.11.2025, ja Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi lakkautusilmoituksen 25.11. Kaupunkiluontoliike perustettiin elvyttämään suunnilleen 2006-2010 tienoilla aktiivisesti toiminut Kaupunkimetsäliike, ja ympäristöjuristi Lauri Nordbergin ehdotuksesta se otti nimekseen Kaupunkiluontoliike, koska tarkoitus oli kaupunkimetsien lisäksi puolustaa muitakin kaupunkiluonnon elinympäristöjä. Otimme kantaa, teimme selvityksiä (mm. Riistavuoren liito-oravista ja Malminkartanon kaavoituksesta) ja hallinto-oikeusvalituksia. Vuosikokouksessa keskustellun jälkeen tulimme yksimielisesti siihen johtopäätelmään, että jokainen tämän pienen yhdistyksen aktiiveista vaikuttaa luonnon puolesta monia muitakin kanavia pitkin, ja aikaa ei riitä kaikkeen. Itse kunkin meistä vaikuttamistyö tulee hoidetuksi tehokkaimmin, jos osaa keskittyä tehokka...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

Avajaiset Maunula-talossa to 25.9.

Torstaina 25.9.2025 Maunula-talon edestä lähdetään yhteiselle AR-kävelylle Maunulan Keskuspuiston poluille taiteilijoiden Joonas Hyvösen (FI) ja Līga Spunden (LV) teoksen Protocols for Melting parissa. Kävelyn jälkeen jatkamme taiteilijatapaamisella, jonka lopussa paikallisaktivistit Mina Laamo ja Susanna Pitkänen kertovat Keskuspuistoon suunnitellusta lumenkaatopaikasta. AVAJAISET Maunula-talo, Metsäpurontie 4 17:00 AR-kävely taiteilijoiden kanssa (EN) 18:30–19:45 Taiteilijatapaaminen (EN) & Keskuspuisto-aktivistit (FI) Vapaa pääsy – ennakkoilmoittautuminen linkistä: https://forms.gle/Svq53f8dWHEptPer7 Tapahtumakieli pääosin englanti. Pyydämme tuomaan oman älypuhelimen tai tabletin internet-yhteydellä. PROTOCOLS FOR MELTING Protocols for Melting on paikkasidonnainen lisätyn todellisuuden (AR) kävely, joka toteutuu kahdessa kaupungissa, Helsingissä ja Riiassa. Reitin varrelta löytyy geopaikannettuja AR-muotoisia väliintulemisia: opasteita, jotka heräävät eloon mustan humoristisessa...