Skip to main content

Laurin teesit tulevaisuuden Helsinkiin

Lauri Nordbergin ehdotus manifestiksi kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen suunnan muuttamiseksi

Helsinkiä, rakasta kotikaupunkiamme, on suunniteltava ja rakennettava helsinkiläisten, täällä asuvien ihmisten ehdoilla. Kaavoituksen suuntaa on siksi muutettava. Se edellyttää tavoitteiden asettamista uudelleen. Vuoden 2016 yleiskaava on johtanut moniin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Sitä on olennaisesti muutettava. Seuraavan valtuustokauden strategia on laadittava alla hahmotellulta pohjalta.

Me emme halua ”lisää kaupunkia Helsinkiin” ja sen tuomaa pöhinää,
jos se merkitsee jatkuvaa uhkaa luonnolle ja kulttuurihistoriallisille ympäristöille

Me emme halua tänne 200 000 ihmistä lisää vuoteen 2030 mennessä,
koska koko Suomelle on parempi, että näille järjestetään työtä ja hyvä elämä kotiseudullaan

Me emme halua kilpailla Tukholman, Kööpenhaminan ja Pietarin kanssa,
koska metropolikehitys aiheuttaa lisääntyviä kustannuksia ja haittoja helsinkiläisille ja muun Suomen näivettymistä

Me emme halua ”maailman toimivinta kaupunkia”,
jos se merkitsee toimimista suuryritysten, rakennusliikkeiden ja asuntosijoittajien etujen ajajana

Me emme halua, että kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tärvellään lisärakentamisella tai niihin sopimattomilla toiminnoilla,
koska historiallisten ympäristöjen säilyttäminen on olennainen osa kansallista identiteettiämme

Me emme halua bulevardikaupunkeja ja ”pikaraitioteitä”,
jos niitä käytetään vain verukkeena puistojen ja muiden viheralueiden rakentamiselle

Me emme halua lisää tiivistä, korkeaa tehorakentamista,
jos se merkitsee vähenevää väljyyttä, vehreyttä ja auringonvaloa sekä maisemahaittoja

Me emme halua merenlahtien enempää täyttämistä,
koska ne ovat olennainen osa Helsingin merellistä ilmapiiriä ja viihtyisyyttä

Me emme halua ”ilmastoviisaita” tehorakentamiskohteita,
jos niiden toteuttamiseksi kaadetaan metsää

Me emme halua enää kuulla ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä,
jos käytännön toimenpiteillä edistetään sen kiihdyttämistä

Me emme halua kuulla luonnossa liikkumisen tärkeydestä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille,
jos virkistysreitit supistetaan ahtaiksi käytäviksi kerrostalojen välissä tai jopa tukitaan

Me emme halua täydennysrakentamista asuntoalueille,
jos asukkaiden mielipiteet ovat vain pakkopullaa, joka kuullaan, mutta kaavoituksessa kokonaan sivuutetaan

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...