Skip to main content

Laurin teesit tulevaisuuden Helsinkiin

Lauri Nordbergin ehdotus manifestiksi kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen suunnan muuttamiseksi

Helsinkiä, rakasta kotikaupunkiamme, on suunniteltava ja rakennettava helsinkiläisten, täällä asuvien ihmisten ehdoilla. Kaavoituksen suuntaa on siksi muutettava. Se edellyttää tavoitteiden asettamista uudelleen. Vuoden 2016 yleiskaava on johtanut moniin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Sitä on olennaisesti muutettava. Seuraavan valtuustokauden strategia on laadittava alla hahmotellulta pohjalta.

Me emme halua ”lisää kaupunkia Helsinkiin” ja sen tuomaa pöhinää,
jos se merkitsee jatkuvaa uhkaa luonnolle ja kulttuurihistoriallisille ympäristöille

Me emme halua tänne 200 000 ihmistä lisää vuoteen 2030 mennessä,
koska koko Suomelle on parempi, että näille järjestetään työtä ja hyvä elämä kotiseudullaan

Me emme halua kilpailla Tukholman, Kööpenhaminan ja Pietarin kanssa,
koska metropolikehitys aiheuttaa lisääntyviä kustannuksia ja haittoja helsinkiläisille ja muun Suomen näivettymistä

Me emme halua ”maailman toimivinta kaupunkia”,
jos se merkitsee toimimista suuryritysten, rakennusliikkeiden ja asuntosijoittajien etujen ajajana

Me emme halua, että kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tärvellään lisärakentamisella tai niihin sopimattomilla toiminnoilla,
koska historiallisten ympäristöjen säilyttäminen on olennainen osa kansallista identiteettiämme

Me emme halua bulevardikaupunkeja ja ”pikaraitioteitä”,
jos niitä käytetään vain verukkeena puistojen ja muiden viheralueiden rakentamiselle

Me emme halua lisää tiivistä, korkeaa tehorakentamista,
jos se merkitsee vähenevää väljyyttä, vehreyttä ja auringonvaloa sekä maisemahaittoja

Me emme halua merenlahtien enempää täyttämistä,
koska ne ovat olennainen osa Helsingin merellistä ilmapiiriä ja viihtyisyyttä

Me emme halua ”ilmastoviisaita” tehorakentamiskohteita,
jos niiden toteuttamiseksi kaadetaan metsää

Me emme halua enää kuulla ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä,
jos käytännön toimenpiteillä edistetään sen kiihdyttämistä

Me emme halua kuulla luonnossa liikkumisen tärkeydestä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille,
jos virkistysreitit supistetaan ahtaiksi käytäviksi kerrostalojen välissä tai jopa tukitaan

Me emme halua täydennysrakentamista asuntoalueille,
jos asukkaiden mielipiteet ovat vain pakkopullaa, joka kuullaan, mutta kaavoituksessa kokonaan sivuutetaan

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

MIELIPIDE HELSINGIN LUONNONSUOJELUOHJELMASTA

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä. Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston vi...