Skip to main content

Mielipide Kuninkaantammen eritasoliittymästä

Kaupunkiluonto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa Kuninkaantammen eritasoliittymään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta jo alun alkaen asuinalueen suunnittelu Keskuspuistoon on ollut ongelmallista. Sen suunnittelussa monin paikoin on neuvoteltu uusiksi Keskuspuiston rajoja; Kuninkaantammi monessa kohdassa ulottuu tosiasialliseen Keskuspuistoon, eli metsiin, jotka ovat elimellisesti yhteydessä Keskuspuistoon, vaikka ne onkin kaavateknisistä syistä jätetty kaavalla vahvistamattoman Keskuspuiston ulkopuolelle.

Alue on kaavoitettu metsään, aivan Helsingin ja Vantaan rajalle mutta Helsingin puolelle hyvin tietoisena siitä, että ainoa katuyhteys alueelta pois on käytännössä ollut Vantaanlaaksontie Vantaan puolelle, ja ainoa ajoyhteys Helsinkiin on ollut Keskuspuistoon rakennettu Perhekunnantien jatke, joka sekin on vain joukkoliikennekatuna. Yhdistys ei kuitenkaan toivo Perhekunnantien avaamista yksityisautoilulle, vaan toivoo, että edelleenkin alueen liikenne hoidetaan Vantaanlaaksontien kautta.

Eritasoliittymän alueelle ovat Vantaa ja etenkin Espoo suunnitelleet jo vuosikymmeniä Kehä II:n jatkoa. Helsinki on vastustanut systemaattisesti hanketta, sillä sen on nähty pirstovan Pohjois-Kaarelan asuinalueen ja Pohjois-Kaarelan ja Hakuninmaan välisen pellon. Yhdistys ei ymmärrä, miksi tästä pirstomisesta onkin tullut yhtäkkiä haluttavaa, kun Helsinki toteuttaa sen itse. Helsinki näyttäytyy näin menetellessään epäjohdonmukaisena toimijana. On myös pelättävissä, että Kuninkaantammen eritasoliittymän mini-kehä Kakkonen ajankohtaistaa uudelleen varsinaisen, Espooseen pysähtyneen Kehä II:n jatkamisen, hankkeen, jota Helsinki alusta asti on vastustanut.

Tätä taustaa vastaan, yhdistyksen mielestä ei ole hyväksyttävää, että alueen toimivaksi saamiseksi tosiasialliseen Keskuspuistoon olisi kajottava vieläkin lisää. Yhdistys kysyy, onko Paavo Arhinmäen kaupunginvaltuustossa 2003 hyväksytty ponsi, jossa edellytettiin, että Keskuspuiston pinta-alaa ei saa pienentää, korvattu uudemmalla, vahvistetulla kaavamääräyksellä, joka olisi oikeudellisesti Arhinmäen hyväksyttyä pontta sitovampi. (esimerkiksi yleiskaava ei voi kumota vahvistettua, oikeusvaikutteista osayleiskaavaa)

Yhdistys katsoo, että jatkossakin Kuninkaantammen liikenne tulisi hoitaa Vantaanlaaksontien-Rajatorpantien kautta. Jos Vantaanlaakson tien vetoisuuden ei arvella riittävän, tällöin tulee harkita Kuninkaantammen alueen jatkosuunnittelun keventämistä. Alueen läpi kulkee Jokeri-bussilinja, joka vähentää autoilun tarvetta. Virheellistä yhdyskuntasuunnittelua – kaavoittamalla keskelle metsää heikkojen liikenneyhteyksien päähän - ei pidä korjata virheellisellä yhdyskuntasuunnittelulla. Yhdistys myös toivoo, että Mätäjoen ylittävä silta toteutettaisiin siten, että joen reitti ja virtaus eivät muuttuisi.

Yhdistys pitää suunnitelmaluonnoksessa positiivisena, että liito-oraville pyritään luomaan uusia dispersaaleja nyt vaikeasti ylitettävän Hämeenlinnanväylän ylitse.


Tämä kuva on otettu syystalvesta 2010, 10 vuotta sitten. Joku (en minä) oli käynyt kiinnittämässä tämän lapun alueelle, joka tultiin pian kaatamaan Kuninkaantammen alueen tieltä.


Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...