Skip to main content

Mielipide Kuninkaantammen eritasoliittymästä

Kaupunkiluonto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa Kuninkaantammen eritasoliittymään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta jo alun alkaen asuinalueen suunnittelu Keskuspuistoon on ollut ongelmallista. Sen suunnittelussa monin paikoin on neuvoteltu uusiksi Keskuspuiston rajoja; Kuninkaantammi monessa kohdassa ulottuu tosiasialliseen Keskuspuistoon, eli metsiin, jotka ovat elimellisesti yhteydessä Keskuspuistoon, vaikka ne onkin kaavateknisistä syistä jätetty kaavalla vahvistamattoman Keskuspuiston ulkopuolelle.

Alue on kaavoitettu metsään, aivan Helsingin ja Vantaan rajalle mutta Helsingin puolelle hyvin tietoisena siitä, että ainoa katuyhteys alueelta pois on käytännössä ollut Vantaanlaaksontie Vantaan puolelle, ja ainoa ajoyhteys Helsinkiin on ollut Keskuspuistoon rakennettu Perhekunnantien jatke, joka sekin on vain joukkoliikennekatuna. Yhdistys ei kuitenkaan toivo Perhekunnantien avaamista yksityisautoilulle, vaan toivoo, että edelleenkin alueen liikenne hoidetaan Vantaanlaaksontien kautta.

Eritasoliittymän alueelle ovat Vantaa ja etenkin Espoo suunnitelleet jo vuosikymmeniä Kehä II:n jatkoa. Helsinki on vastustanut systemaattisesti hanketta, sillä sen on nähty pirstovan Pohjois-Kaarelan asuinalueen ja Pohjois-Kaarelan ja Hakuninmaan välisen pellon. Yhdistys ei ymmärrä, miksi tästä pirstomisesta onkin tullut yhtäkkiä haluttavaa, kun Helsinki toteuttaa sen itse. Helsinki näyttäytyy näin menetellessään epäjohdonmukaisena toimijana. On myös pelättävissä, että Kuninkaantammen eritasoliittymän mini-kehä Kakkonen ajankohtaistaa uudelleen varsinaisen, Espooseen pysähtyneen Kehä II:n jatkamisen, hankkeen, jota Helsinki alusta asti on vastustanut.

Tätä taustaa vastaan, yhdistyksen mielestä ei ole hyväksyttävää, että alueen toimivaksi saamiseksi tosiasialliseen Keskuspuistoon olisi kajottava vieläkin lisää. Yhdistys kysyy, onko Paavo Arhinmäen kaupunginvaltuustossa 2003 hyväksytty ponsi, jossa edellytettiin, että Keskuspuiston pinta-alaa ei saa pienentää, korvattu uudemmalla, vahvistetulla kaavamääräyksellä, joka olisi oikeudellisesti Arhinmäen hyväksyttyä pontta sitovampi. (esimerkiksi yleiskaava ei voi kumota vahvistettua, oikeusvaikutteista osayleiskaavaa)

Yhdistys katsoo, että jatkossakin Kuninkaantammen liikenne tulisi hoitaa Vantaanlaaksontien-Rajatorpantien kautta. Jos Vantaanlaakson tien vetoisuuden ei arvella riittävän, tällöin tulee harkita Kuninkaantammen alueen jatkosuunnittelun keventämistä. Alueen läpi kulkee Jokeri-bussilinja, joka vähentää autoilun tarvetta. Virheellistä yhdyskuntasuunnittelua – kaavoittamalla keskelle metsää heikkojen liikenneyhteyksien päähän - ei pidä korjata virheellisellä yhdyskuntasuunnittelulla. Yhdistys myös toivoo, että Mätäjoen ylittävä silta toteutettaisiin siten, että joen reitti ja virtaus eivät muuttuisi.

Yhdistys pitää suunnitelmaluonnoksessa positiivisena, että liito-oraville pyritään luomaan uusia dispersaaleja nyt vaikeasti ylitettävän Hämeenlinnanväylän ylitse.


Tämä kuva on otettu syystalvesta 2010, 10 vuotta sitten. Joku (en minä) oli käynyt kiinnittämässä tämän lapun alueelle, joka tultiin pian kaatamaan Kuninkaantammen alueen tieltä.


Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Peitteleekö Helsinki kiusallisia lausuntoja Pohjoisbaanasta?

Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen 6.2.2023 jatkaa niinsanotun Pohjoisbaanan suunnittelua; Pohjoisbaana on Käpylän juna-asemalta tai oikeastaan laiturilta pohjoiseen junarataa myötäilevä pikapyörätie.  Luonnon kannalta hankkeen kriittinen kohta on heti reitin alkupäässä, Taivaskallion kohdalla Käpylässä kohdassa, jossa nykyinen pyörätie tekee mutkan. Sen mutkan kohdalla on kaksi liito-oravien ydinaluetta, ja Käpylän toinen baanatoteutus Louhenpuistosta antaa ymmärtää, että puita kaadetaan käytännössä leveämmältä alueelta kuin mitä suunnitelmassa on määritelty.  Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy antoi tästä suunnitelmasta kriittisen lausunnon; hanke ei vaaranna ainoastaan näitä Taivaskallion pohjoispuoleisia ydinalueita vaan myös niiden yhteyden radan pohjoispuoleisiin ydinalueisiin, jos jo nykyiselläänkin kapeimmillaan 60-metrinen puuton alue vielä nykyisestään levenisi.  Uudenmaan ELY-keskus taas omassa kriittisessä huomautuksessaan totesi, että tällainen hanke tarvitsisi

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen