Skip to main content

Kannanotto Helsingin läntiseen raitiotiesuunnitelmaan

Kaupunkiluontoliike ry – Stadsnaturrörelse rf

Kaupunkiluontoliike toivoo, että siinä tapauksessa, jossa läntisen Helsingin raitiotiesuunnitelma hyväksyttäisiin, Talin urheilupuistolle, Riistavuoren kalliometsälle ja Pohjois-Haagan liito-oravien ydinalueille koituvat vahingot minimoidaan raitioteihin liittyvässä oheiskaavoituksessa sekä huolehditaan liito-oravien dispersaalin eli levittäytymisreitin säilymisestä katkeamattomana Haagan ja Talin välillä. Liito-orava kykenee liitämään maksimissaan 60-70 metrin levyisen, puuttoman “aukon” ylitse. 

MAL-sopimuksessa raitiotiet ja asuinrakentaminen on pyritty kytkemään toisiinsa siten, että valtion subventoidessa raitioteiden rakentamista Helsinki puolestaan sitoutuu kaavoittamaan raitioteiden varteen asuntoja. Kaupunkiluonto ry:n mielestä läntisen, Huopalahdentieltä Vihdintielle ja sieltä Kaupintielle kääntyvän raitiotien varteen liittyvä oheiskaavoittaminen on jokseenkin ongelmatonta Vihdintien länsipuolelle ja Kaupintien eteläpuolelle, edellyttäen, että Kaupintien eteläpuolella noudatetaan tarkoin liito-oravien ydinalueiden rajoja. 

Kaupintien, junaradan ja Vihdintien välinen metsä on koko Helsingin tiiveimpiä liito-oravan ydinalueita (allaolevan kartan alue 7). Sieltä liito-orava voi levittäytyä niin sanotun Pohjois-Haagan Keskuspuiston kautta (ao. kartan ydinalueet 61-64) Helsingin Keskuspuistoon, jolloin Pohjois-Haagan Keskuspuisto muodostaa erittäin tärkeän reitin pitämään Keskuspuiston liito-oravakannan elinvoimaisena.

Toinen läntisen Helsingin keskeinen liito-oravien ydinalue on Talin urheilupuiston eteläpuoleinen Munkkivuoren metsä, josta yhteys Haagan liito-oravien ydinalueisiin uhkaa katketa raitiotien ja siihen liittyvän oheiskaavoituksen myötä. Erityisen tärkeä dispersaali eli liito-oravien levittäytymisreitti on Pitäjänmäen liikenneympyrä, jonka sisäpuolella olevaa metsää ollaan kaatamassa. Tällä perusteella on tärkeää jättää liikenneympyrän poikki kulkemaan puustoinen, yhtenäinen reitti. 

Liikenneympyrästä pohjoiseen liito-oravat voivat käyttää kauttakulkureittinään Riistavuorenpuistoa, jonka kautta liito-orava todennäköisesti on levinnyt edellämainittuun Kaupintien, junaradan ja Vihdintien väliseen metsään sekä Pohjois-Haagan Keskuspuistoon.

Liito-orava nauttii luontodirektiivin suojaa, ja Riistavuoren puisto taas asemakaavan suojaa, sillä sille on vahvistettu puistoasemakaava, jota ei olla kumottu. Yleiskaava raitiotiesuunnitelmineen ei korvaa asemakaavan merkintöjä, ja lisäksi Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § edellyttää, että alueella on oltava riittävästi puistoja. Nykyisellään Riistavuoren puiston lisäksi Etelä-Haagassa on vain Haaganpuisto, joka on käytännössä koira-aitauksen lisäksi hyvin vähäpuustoista nurmikkoa. 

Kaupunkiluonto ry:n mielestä Riistavuoren puiston suo on säilytettävä. Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmassa (s. 45) esitetty maininta siitä, ettei raitiotie vaikuttaisi virkistyskäyttöön, on virheellinen, sillä vaikka reitistöjä kehitettäisiinkin, asuntorakentaminen raitiotien varrelle Riistavuoren kohdalla vähentäisi metsiä ja heikentäisi näin ollen virkistyskäytön edellytyksiä. Samassa suunnitelmassa (s. 47) kuitenkin todetaan, että maankäytön muutoksilla Kaupintien ja Vihdintien alueilla ei ole muutoksia pikaraitiotien rakennettavuuteen. Tämä tarkoittaa ymmärryksemme mukaan sitä, että Helsingin kaupunki ei itsekään näe Vihdintien itäisen reunan asuntokaavoitusta välttämättömänä pikaraitiotien kannalta. Kyseinen itäreuna on siis syytä jättää metsäksi ja rakentaa vastaavasti länsipuolelle tehokkaammin.

Edellämainituin huomion Kaupunkiluontoliike ry – Stadsnaturrörelse rf toivoo siis, että liito-oravien dispersaaleista pidetään huolta, eikä Riistavuoreen kaavoitettaisi asuintaloja. Lisäksi toivomme, että Pitäjänmäen liikenneympyrään jätetään yhtenäinen, puustoinen yhteys yhdistämään Talin ja Haagan. Olisi myös huolehdittava, että rantaradan ylitse säilyy luonnonmukainen virkistysyhteys Riistavuoresta Pohjois-Haagaan. 

Ehdottamamme muutokset edellyttävät sen verran mittavia lisätarkastuksia, että Helsingin läntinen raitiotiesuunnitelma olisi palautettava uudelleen valmisteltavaksi.




Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40