Lauri Nordberg, ympäristöjuristi 2.1.2021
RIISTAVUORI KAAVOITUKSESSA
Yleiskaava 2016
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.10.2016 uuden yleiskaavan. Yksi keskeinen ajatus siinä oli muuttaa sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi, joiden keskellä kulkisi ns. pikaraitiotie ja joiden reunoille keskitettäisiin voimakkaasti uutta rakennustuotantoa. Tällainen oli mm. Vihdintie. Yleiskaavasta päätettäessä esiteltiin havainnekuvia, joissa kadun keskellä puurivien reunustamana kulki moderni raitiovaunu, kaduilla oli leveät jalkakäytävät ja pyörätiet niin ikään puurivien kanssa ja reunassa pitkä, noin 6-kerroksinen rakennus kivijalkakauppoineen ja kahviloineen sekä ihmisiä liikkumassa. Eihän tuo nyt niin pahalta vaikuttanut. Vihdintiellä havainnekuvien rakennuksen paikalla on nykyään vain korkeajännitejohto. Tiettävästi ei kukaan haagalainen valittanut ja näin yleiskaavasta tuli lainvoimainen, vaikka oikeudet eivät joutuneet ottamaan siihen kantaa.
Kauniit havainnekuvat eivät kuitenkaan kertoneet koko totuutta. ”Meitä ei kiinnosta Vihdintie ja sen reunat, vaan se, miten saamme luotua uutta kaupunkia kaupunkibulevardiksi muutettavan Vihdintien ympärille”, selitti kaavoitusta johtava tiimipäällikkö Suvi Tyynilä Helsingin Sanomien haastattelussa (28,2.2019) ja kertoi vielä, että uudesta kaupungista on tarkoitus tehdä ”ilmastoviisas alue”.
Todellakin, kaavakartassa koko Riistavuoren metsä- ja kallioalue oli osoitettu rakennusmaaksi, suurin osa vielä suurimmalla mahdollisella tehokkuudella (pääasiassa yli 1,8 ja pinta-alasta vähintään 60 % oltava korttelimaata). Hyvin harva tuli karttoja tutkineeksi. Monet haagalaiset tunsivat tulleensa katkerasti petetyiksi.
Kaavarunko
Seuraavassa vaiheessa tehtiin koko Huopalahdentie-Vihdintie alueelle kaavarunko. Siinä Riistavuoren alue on osoitettu pääosin rakennuskortteleiksi. Viheralueeksi on jätetty vain kaksi pienehköä aluetta, toinen rautatien vieressä oleva kalliomuodostelma, toinen Riistavuoren seniorikeskuksen eteläpuolella oleva metsä- ja kallioalue. Rakennuskortteleiden lomassa puikkelehtii ulkoilureitti, josta aiemmin on käytetty myös nimitystä runkoviheryhteys.
Kaavarungossa ei ole suoraan kerrottu, paljonko Riistavuoreen tulisi uusia asukkaita. Kerrosalaa kaavoitettaisiin 110 000 k-m2. Siitä ja muista asiakirjoista voidaan kuitenkin arvioida, että Riistavuoreen on tarkoitus rakentaa asunnot noin 3 000 ihmiselle. Sen lisäksi Haagan liikenneympyrän alueelle, jota laajennetaan pohjoiseen päin, tulisi asunnot 1 000 – 1 500 hengelle. Vihdintien sillan kohdalle rakennettavaan aluekeskukseen tulisi myös paljon asuntoja.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 11.6.2019 kaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi, mutta liitti siihen lausuman, jonka pääsisältö on, että Riistavuoren puistosta tulee säilyttää laajempi osa vaarantamatta rakennusoikeuden määrää. Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä tämä merkitsee. Kaavoittajat eivät ole esittäneet mitään uutta versiota kaavarungosta eivätkä kertoneet, miten korkeita rakennuksia alueelle suunnitellaan.
Toukokuussa 2020 kaavoittajat esittivät kuitenkin osaa Riistavuoren alueesta asemakaavoitettavaksi siten, että siihen sisältyisi Vihdintie ja alueen pohjoisnurkassa kortteli sähkölaitokselle ja asunnoille. Tästä ehdotuksesta ei kuitenkaan sen jälkeen ole kuulunut mitään. Se saattaa johtua siitä, että asukkaiden ja yhdistysten osallistumiselle annettu aika sattui pahimpaan koronarajoitusten aikaan niin, että kaava olisi myöhemmin saattanut mennä muotovirheen vuoksi kumoon.
Riistavuoren asemakaavoitus
Etelä-Haaga oli aikaisemmin kauppala, jossa maanomistus jakautui lukuisiin pieniin, usein kauppapuutarhoina viljeltyihin palstoihin. Kun kauppala vuonna 1946 liitettiin Helsingin kaupunkiin, alueelle laadittiin asemakaava, joka vahvistettiin vuonna 1952. Vanhoista huvilapalstoista muodostettiin tontteja, joista kukin sai pienehkön rakennusoikeuden. Sen perusteella Etelä-Haagasta kasvoi nykyisenkaltainen pääasiassa 3-4-kerroksisista kerrostaloista koostuva inhimilliseen mittakaavaan rakennettu kaupunginosa.
Mainittu kaavoitus johti siihen, ettei yksityisten omistamille maille tullut juuri lainkaan puistoja. Tämä puute korvattiin sillä, että kaupungin omistama, alueen länsireunassa oleva Riistavuoren alue kaavoitettiin puistoksi. Sen asemakaava vahvistettiin 9.8.1952. Siihen pohjautuen puistossa on alettu viettää vuosittain elokuun alussa Riistavuori-päivää.
Riistavuoren asemakaavoitettu puisto on alun perin ollut noin 15 hehtaarin suuruinen. Siitä on kuitenkin vuonna 2006 lohkaistu kapeahko pala Eliel Saarisentietä varten ja samassa yhteydessä siirretty osa siitä Haaganpuistoon. Riistavuoren kannalta merkittävämpi muutos tehtiin vuonna 2012, jolloin Eliel Saarisentien varteen seniorikeskuksen eteläpuolelle muodostettiin kaksi uutta tonttia 29026/9 ja 10 (Eliel Saarisentie 41 ja 45). Kaupunginhallitus on 14.12.2020 varannut nämä tontit englantilaisen koulun koulutalohankkeen jatkokehittelyä varten. Muutosten seurauksena Riistavuoren puiston asemakaava supistui 13 hehtaariin.
Vihdintien raitiotie
Vihdintien raitiotie ja Riistavuoren rakentaminen kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Kaupunki on todennut, että bulevardikaupungin maankäytön toteuttaminen on edellytys raitiotien rakentamiselle ja että maankäytön muutokset perustuvat kaavarunkoon. Alueiden kaavoitus on kuitenkin vielä kesken eikä tiedetä, miten niiden maankäyttö lopulta toteutuu. Asemakaavojen tulee täyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain niille asettamat vaatimukset. Asemakaavoitettujen puistojen supistaminen on näiden ja oikeuskäytäntöön pohjautuvien rajoitusten alaista.
Ns. pikaraitiotien kannattavuus on kuitenkin kyseenalaista siinäkin tapauksessa, että tulevat asemakaavat sallisivat sen varrelle huomattavaa rakentamista. Raitiotie nimittäin kiertäisi Munkkiniemen aukion kautta, minkä vuoksi sille olisi vaikea saada käyttäjiä. Huopalahden ja Pohjois-Haagan asemilta sekä Vihdintien sillan alle pidennettävältä Valimon asemalta pääsisi keskustaan junalla huomattavasti nopeammin. Valimosta junien tiheys vielä lisääntyisi Espoon kaupunkiradan valmistuttua. Mannerheimintielle tai Kamppiin pyrkivät pääsisivät Vihdintien busseilla perille nopeammin kuin kiertoratikalla. Ainakin HSL on aikeissa muuttaa bussinsa lähivuosina sähkökäyttöisiksi. Kaupunkiympäristölautakunta puolestaan on ehdottanut, että bussiliikenteen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota eikä sen toimintaedellytyksiä nykyisestä ratkaisevasti heikennetä. Kaupunginhallitus hyväksynee ehdotuksen.
Vihdintien raitiotiehanke kytkeytyy myös ns. MAL-sopimukseen, jolla pyritään asuntotuotannon ja liikenneinvestointien yhteen sovittamiseen. Siinä kaupunki sitoutuu kaavoittamaan alueen reunat tehokkaasti, ja valtio puolestaan avustamaan raitiotien rakentamista 105 miljoonalla eurolla. Riistavuoren kaavoittaminen asuntotuotantoon on kuitenkin epävarmaa. Kun Kaupintien varsi jo on rakennettu, uustuotannon mahdollisuus on silläkin osuudella hyvin vähäinen. Helsingin tulisikin neuvotella valtion kanssa tuen siirtämisestä jollekin toiselle raitiotiehankkeelle, jonka yhteyteen olisi mahdollista saada enemmän uustuotantoa.
Puistojen ja lähivirkistysalueiden riittävyys
Asemakaavan sisältövaatimuksista säätävä maankäyttö- ja rakennuslain 54 § edellyttää muun muassa, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Niitä on luonnollisesti oltava riittävästi sekä alueen aikaisemmille että uusille asukkaille.
Riistavuoren puisto on ainoa merkittävä lähivirkistysalue tässä osassa Etelä-Haagaa. Suurten aluetta jakavien liikenneväylien toisella puolella olevia virkistysalueita ei voida pitää lähivirkistysalueina, mistä on oikeuskäytäntöä. Vihdintien toisella puolella Talin ulkoilupuistossa tai rautatien toisella puolella olevat virkistysalueet eivät siten ole lähivirkistysalueita siinä mielessä kuin laki tarkoittaa.
Eliel Saarisen tien eteläpuolella on pieni, 4,5 hehtaarin kokoinen Haaganpuisto. Se on kuitenkin tyystin toisenlainen kuin Riistavuoren luonnonmukaista metsää ja kallioaluetta oleva puisto. Asemakaavassa Haaganpuisto on urheilu- ja virkistysaluetta (VU). Käytännössä se on hoidettua nurmikkoa ja viereisiä kouluja palvelevia urheilukenttiä sekä koirapuisto. Yleiskaavassa koko alue on merkitty asuntoalueeksi suurella tehokkuudella. Koirapuisto lähistöineen on kaavarungossa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Nurmipintaisen puiston osaan on suunniteltu vielä uusia urheilukenttiä. Näin ollen Haagan puisto ei korvaa Riistavuoressa menetettävää lähivirkistysaluetta.
Riistavuoren puisto on lähivirkistysalueeksi harvinaisen sopiva. Siinä on eri-ikäistä, pääasiassa mäntyvaltaista metsää, joka antaa alueelle oikean metsän tunnun. Alueella on myös näyttäviä kalliomuodostelmia, jotka leimaavat aluetta maisemallisesti. Useat kallioista ovat helppokulkuisia, ja lasten mielikuvituksen ja leikkien jatkuvana kohteena. Riistavuoren harjanteen ylätasanteelta ulkoilutien vierestä avautuu länteen suhteellisen tasainen, aurinkoinen kallioalue, joka on auringonottajien ja muiden alueesta nauttivien ulkoilijoiden suosiossa. Tällä alueella on asukkaiden toimesta järjestetty puistopiknik ja he ovat toivoneet sinne puistonpenkkejä ja -pöytää.
Kaupunki on rakentanut Riistavuoren puiston läpi Eliel Saarisentieltä Vihdintien sillan kohdalla olevalle rautatien alikululle kauniisti mutkittelevan ulkoilureitin, joka on myös valaistu. Reitti jatkuu radan jälkeen luonnonmukaisessa ympäristössä Pohjois-Haagassa ja sitä pitkin pääsee aina Vantaalle saakka. Reitti on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Pro Haagan piiristä on ehdotettu reitin vahvistamista Luoteis-Helsingin vihersormeksi ja digiopastuksen tekemistä reitille luontotietoa ja -kasvatusta lisäämään.
Riistavuoren puisto on siis lähivirkistysalueena erittäin korkeatasoinen ja sen käyttö on vakiintunut. Puistoa käyttävät useat päiväkodit päivittäin ja se palvelee myös lähistön koulujen luonto- ja biologianopetusta. Puisto on tarpeellinen lähiseudun asukkaille, mutta myös niille ehkä tuhansille uusille asukkaille, jotka nykyisen Haagan liikenneympyrän alueelle, Vihdintien reunaan ja Valimon uuden aluekeskuksen tuntumaan tulevat asumaan.
Luonnonympäristön erityiset arvot
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § edellyttää myös, että luonnonympäristöä tulee asemakaavoituksessa vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Riistavuoren laajaan metsä- ja kallioalueeseen sisältyy huomattavia erityisiä luontoarvoja. Niitä on kartoitettu ennen kaavarungon laatimista tehdyissä selvityksissä. Nämä kartoitukset on syytä saattaa ajan tasalle.
Riistavuoren puisto koostuu laajasta, monipuolisesta metsästä ja maisemallisesti näyttävistä kallioista. Metsä on osin harvaa mäntymetsää, osin melko tiheää sekametsää joukossa vanhoja, kookkaita kuusia. Metsä tarjoaa erinomaiset elinolosuhteet lukuisille eläinlajeille, erityisesti linnuille.
Suojelutarpeen kannalta merkittävin alueella esiintyvä laji on liito-orava. Ongelmallista on kuitenkin niiden säilyminen alueella. Mikäli kaavarungon mukainen maankäyttö toteutetaan, yhteydet sekä länteen Talin alueelle että rautatien yli Pohjois-Haagan metsiin, jotka ovat liito-oravan tärkeitä esiintymisalueita, vaarantuvat. Rakennuskeskittymä Haagan liikenneympyrän luona ja Vihdintien sillan luo rakennettava aluekeskus uhkaavat estää erityisesti urosten tarvitseman liikkumisen laajemmalla alueella.
Riistavuoren kalliot ovat eräin paikoin korkeita ja jyrkkiä, toisissa laakeita ja helppokulkuisia. Ne muodostavat olennaisen osan alueen maisemallisista arvoista. Harjun ylätasanteella ulkoilureitin vieressä on suuri, nopan muotoinen jääkauden jälkeinen siirtolohkare, joka olisi perusteltua vahvistaa virallisestikin luonnonmuistomerkiksi.
Pro Haagan ja muiden yhdistysten kanta
Etelä-Haagan asukkaita edustava Pro Haaga – Pro Haga r.y. on jo alkuvaiheesta lähtien ottanut kantaa Riistavuoren puiston säilyttämisen puolesta. Yhdistys katsoo, että Riistavuoren jatkosuunnitelmien lähtökohtana tulisi olla yhtenäisenä jatkuvat riittävän laajat metsäalueet. Mikäli metsäalueita ei voida jättää nykyiselleen, rakentaminen tulisi rajoittaa Vihdintien varteen nykyisten sähkölinjojen alueelle. Samansisältöinen kannanotto sisältyy Riistavuoren metsän säilyttämistä koskevaan adressiin (n:o 383), joka vuoden 2020 loppuun mennessä oli saanut yli 1 300 allekirjoittajaa. Pro Haaga katsoo myös, että alueelle rakennettavien rakennusten tulisi noudattaa Etelä-Haagalle ominaista perinteistä ihmisläheistä rakennustapaa.
Riistavuoren puiston muuttamista kerrostaloalueeksi on vastustanut myös Vihdintien toisella puolella toimiva Pitäjänmäki-Seura ja Helsingin kaupunginosayhdistykset r.y. (HELKA) sekä Uudenmaan luonnonsuojelupiiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys.
Pro Haaga on myös useaan otteeseen vastustanut Vihdintien ns. pikaraitiotien rakentamista katsoen, ettei sille löydy liikenteellisiä ja taloudellisia perusteita, vaan hanketta ajetaan lähinnä Riistavuoren puiston ja muiden lähistön viheralueiden saamiseksi tehokkaasti rakennetuiksi. Yhdistys on ehdottanut, että uusi raitiotie rakennettaisiin vain Huopalahdentielle Haagan liikenneympyrään saakka, jolloin se saisi yhteyden Raide-Jokeriin.
Pro Haaga r.y:n kannanottoja Riistavuoren puistosta tai Vihdintien raitiotiestä ei ole syytä muuttaa. Puiston supistuminen englantilaiselle koululle varattujen tonttien vuoksi on kuitenkin hyväksyttävää edellyttäen, että rakennusten korkeus ei ylitä niitä vastapäätä Isonnevankujan toisella puolella olevien 5-kerroksisten rakennusten korkeutta.
Helsingin Seudun Kauppakamari on vastustanut Vihdintien ja yleensäkin sisääntuloväylien ehdotetun kaltaista bulevardisointia. Myös Linja-autoliitto suhtautuu siihen suurin varauksin ja vaatii bussiliikenteen liikenneolojen säilyttämistä vähintään nykyisellä tasolla.
Kaupungin jatkotoimet
Kaupungin johto ja kaupunkiympäristön toimiala eivät tule helpolla luopumaan pyrkimyksistään saada Riistavuoren puisto muutetuksi kerrostaloalueeksi. Puiston tehokasta rakentamista perustellaan pikaraitiotiellä, ja raitiotietä puolestaan viereen tulevalla asutuksella. Tässä käytetään hyväksi myös MAL-sopimusta. Viitataan siihen, että kaupunki on sitoutunut kaavoittamaan puiston tehokkaasti ja valtion tukea raitiotien rakentamiseen tulee vain, jos näin tapahtuu. MAL-sopimuksella ei kuitenkaan voi sivuuttaa MRL 54 §:n asemakaavan sisältövaatimuksia. Valtio myös edellyttää, että raitiotien hyöty-kustannussuhde on yleissuunnitelman laskelman mukainen tai sitä kannattavampi. On hyvin kyseenalaista, voidaanko sitä saavuttaa. Laskelmissa on arvioitu, että kaupunki saisi puiston myymisestä rakennusliikkeille voittoa 123 miljoonaa euroa. Niissä on myös ollut lähtökohtana, että mm. bussilinjat 37 ja 39 keskustaan menevinä linjoina lakkautetaan.
Kaavarunko on tarkoituksella laadittu niin ylimitoitetuksi, että siinä olisi pelivaraa. Kaupunki tulee todennäköisesti seuraavaksi esittämään tarkistetun ehdotuksen, jossa puistoalaa on hieman lisätty, mutta valtaosa metsästä ja kallioista edelleen on rakennusmaata. Koska rakennusoikeutta ei saa ”vaarantaa” ja Riistavuoren alueelle pitäisi saada noin 3 000 asukasta, se tulee johtamaan korkeaan, tiiviiseen rakentamiseen. Jonkinlaista johtoa siihen, mitä on odotettavissa, voi saada äskettäin hyväksytystä Huopalahdenportin rakentamissuunnitelmasta Vihdintien ja Mannerheimintien risteyksessä. Alueelle tulee kolme 14-kerroksista tornitaloa valtaosan muista rakennuksista ollessa 8-kerroksisia tiiviisti yhteen rakennettuina. Sillä saadaan asunnot 2 500 asukkaalle.
Kaupunginhallituksessa on nyt pöydällä Länsi-Helsingin raitioliikenteen yleissuunnitelma, johon Vihdintien pikaraitiotie sisältyy. Se tulee päätöksentekoon 11.1.2021. Vs. kansliapäällikkö, rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin ehdotus on luettavissa kokouksen 14.12. esityslistalta ja se on myös hyvin selostettu Helsingin Sanomissa samana päivänä. Siinä ehdotetaan, että yleissuunnitelma hyväksytään tässä vaiheessa vain jatkosuunnittelun pohjaksi. Esityksen perusteena ovat mm. ”maankäytön suunnittelun, kunnallisteknisen ja geoteknisen sekä silta- ja taitorakenteiden suunnittelun alustava vaihe sekä raitiotiehankkeen ja bussiliikenteen sujuvuuden vaatimat lisätarkastelut”. Ehdotuksen taustana on vastaavanlaisten raideliikennehankkeiden määrärahojen huomattavat ylitykset, kun suunnitelmia on lyöty lukkoon ennen, kuin kustannukset on tarkasti selvitetty.
Rahoitusjohtajan päätösehdotus lienee ainoa mahdollinen. Eräiltä tahoilta saattaa kuitenkin tulla ponsiehdotuksia, joilla pikaraitiotietä ja Riistavuoren puiston rakentamista kerrostaloalueeksi pyritään vauhdittamaan. Sellaiset tulisi päättäväisesti torjua.
Comments
Post a Comment