Skip to main content

Pelastetaan Matokallion metsä ja kalliot!

Me allekirjoittaneet vetoamme teihin kaupunginvaltuutetut, lautakunnan jäsenet ja halliyhtiön edustajat:


Säästäkää luontoarvoiltaan merkittävä Matokallion kalliometsä ja etsikää jääurheilukeskukselle vaihtoehtoinen sijoituspaikka.


Myllypuroon kaavaillaan Myllypuron Jääurheilukeskus Oy:n massiivista luisteluhallihanketta, joka on Suomen Taitoluisteluliiton ja Suomen Luisteluliiton yhteinen rakennushanke. Jääurheilukeskus palvelisi erityisesti pika- ja taitoluistelijoita. Alueella on hallin rakentamisen mahdollistava kaavatontti, mutta jääurheilukeskuksen konkreettiseen rakentamiseen liittyen kaupunki ei ole vielä tehnyt päätöksiä.

Tämän adressin allekirjoittaneet vastustavat hallin sijaintia, eivät itse hanketta.


Jos Myllypuron Jääurheilukeskus rakennetaan suunnitelmien mukaisesti Ratasmyllynkujan pohjoispuolelle Matokallion metsään, niin iso osa luontoarvoiltaan merkittävästä kohteesta tuhoutuu (liitteenä kuva alueesta). Hallin tieltä jouduttaisiin louhimaan arvion mukaan 80 000 ktrm3 kalliota. Louhinta aiheuttaisi ympäristölle peruuttamattoman tuhon ja lisäksi merkittävän melu-, tärinä- ja pölyhaitan Puu-Myllypuron asukkaille. Arvio louhinnan määrästä perustuu Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan esityslistassa olevaan esitysehdotuksen kohtaan asia/4 (2.3.2021).

Esityslista kokonaisuudessaan:

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kulttuuri-_ja_vapaa-aikalautakunta/Suomi/Esitys/2021/KUVA_2021-03-02_Kuvalk_4_El/ED522B06-3112-C32B-A554-77D876C00001/Esitys_kaupunginhallitukselle_alueen_varaamiseksi_.pdf


Puu-Myllypuron ja Helsingin kielilukion väliin jäävä Matokallion metsän pohjoispuoli on määritelty kuuluvaksi arvokkaiden kasvillisuus- ja kasvistokohteiden II luokkaan (huomattavan arvokas). Kyseessä on monipuolinen sekä laaja korpi- ja lehtoalue loivasti viettävällä rinteellä ja laaksossa. Alueella kasvaa monia alueellisesti uhanalaisia lajeja, kuten tuppisara, kevätlinnunsilmä, suokeltto, mesimarja ja metsävirna, lehtokorte, lehtokuusama, lehtotähtimö ja purolitukka.


Lisäksi Puu-Myllypuron eteläpuolella oleva Matokallion lehtoalue on tärkeä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tällä alueella on myös vanhaa puustoa ja laho- ja jalopuustoa. Alue on huomioitu METSO- kohteena ja C5-arvometsänä. Matokallion metsä on myös monelle myllypurolaiselle todella tärkeä virkistyskohde.   


Helsingin luonnonsuojeluohjelman ja metsäverkostoselvityksen (2015-2024) yhtenä tavoitteena on määrittää metsäverkostoon sisältyvät metsäiset ydinalueet ja arvokkaimmat metsäkohteet. Toinen tavoite on etsiä uusia metsäisiä luonnonsuojelualuekriteerit täyttäviä kohteita täydentämään nykyistä metsäisten luonnonsuojelualueiden verkostoa.


Matokallion metsä todetaan julkaisussa Metsäverkostoselvityksen kriteerit täyttäväksi alueeksi, jolla esiintyy useita luontoarvoja, kuten harvinaista kasvillisuutta sekä linnustoa.

 

Lisäksi:

Valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on, että rakentamisen ympäristöjalanjälkeä tarkastellaan koko elinkaaren ajalta. Kallion louhinta ja kuljetus kuluttaisivat suuren määrän energiaa. Jo pelkästään kiviaineksen kuljetus aiheuttaisi merkittävän hiilijalanjäljen, joka on huomioitava, jos hanketta esitellään Helsingin hiilineutraaliustavoitetta tukevana tai energiatehokkaana hankkeena.


Pyydämme päättäjiä harkitsemaan toden teolla, onko Myllypuron jääurheilukeskuksen oikea sijoituspaikka keskellä arvokasta luontokohdetta. 
 
Helsingin kaupunkistrategian mukaan Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Osa kaupunkistrategiaa on metsäverkoston vahvistaminen. Rakentamisen vuoksi metsät ja viheralueet vähenevät kuitenkin Helsingissä jatkuvasti. 

Luontoa tarvitaan siellä, missä ihmiset ovat. Pelastetaan Matokallion metsä, kun se on vielä mahdollista!

Adressi toimitetaan kaupunginvaltuutetuille, lautakunnan jäsenille ja halliyhtiön edustajajille.

Evelina Lorek, liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjä, luistelukoreografi

Inka-Mari Leino, luokanopettaja, kuvataiteen aineenopettaja

Nina Karisalo, filosofian maisteri, biotieteet


Adressi löytyy osoitteesta

https://www.adressit.com/pelastetaan_matokallion_metsa_ja_kalliot?uv=33438770

Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40