Skip to main content

The Right to Urban Parks

The version of spring 2008 of the research proposal for my doctoral thesis 

Chapter 1:

The Right to Urban Parks

What is a park? What is an urban park? What is its function, definition and for what it is being used? Why urban parks? For which purposes have they been created, by whom and for whom? In order to understand the function of urban parks and the relationship between nature and urbanity, work of the founder of the landscape architecture and park planner, Frederick Law Olmsted is studied.

I will study definitions of various forms of parks in the urban context and the history of parks. As there hardly is a one all-embracing definition of their onthology and function, the existence, definition and parks has been a cause for struggle.

Who “owns” the parks? Are they a public good or a luxury? Who use them, for what, when and with whom? Where do the park users live? Are the parks there to be admired, aesthetic objects or do they serve functions for the city?

My central focus will be on the Helsinki Central park as it transgresses the two extreme definitions of urban parks – artificial, deliberately created neighbourhood or “pocket” parks inside the habitation and natural leftovers of rurality between or outside the habited areas. The definitions of parks are in fact different manifestations of the relationship between nature and urbanity. This problematic history will be quite thoroughly studied.

As I am studying different definitions of parks, their use, function and very definition, the question of park politics and power struggles is central in order to understand the essence of parks as urban “goods”. Threaths to the park - past and present are studied. What has come of the past threaths, have the plans been realised? Who has been the initiator in these threats?

An extensive section of history of and conflicts at the Oslo city forest, Oslomarka is included here as it is paradigmatic case of the relationship between nature and city.

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu

Elokuussa 2020 perustettu Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu yhdistyksen Maunulan ulkoilumajassa pidetyn syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä keskustelun jälkeen 22.11.2025, ja Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi lakkautusilmoituksen 25.11. Kaupunkiluontoliike perustettiin elvyttämään suunnilleen 2006-2010 tienoilla aktiivisesti toiminut Kaupunkimetsäliike, ja ympäristöjuristi Lauri Nordbergin ehdotuksesta se otti nimekseen Kaupunkiluontoliike, koska tarkoitus oli kaupunkimetsien lisäksi puolustaa muitakin kaupunkiluonnon elinympäristöjä. Otimme kantaa, teimme selvityksiä (mm. Riistavuoren liito-oravista ja Malminkartanon kaavoituksesta) ja hallinto-oikeusvalituksia. Vuosikokouksessa keskustellun jälkeen tulimme yksimielisesti siihen johtopäätelmään, että jokainen tämän pienen yhdistyksen aktiiveista vaikuttaa luonnon puolesta monia muitakin kanavia pitkin, ja aikaa ei riitä kaikkeen. Itse kunkin meistä vaikuttamistyö tulee hoidetuksi tehokkaimmin, jos osaa keskittyä tehokka...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

Avajaiset Maunula-talossa to 25.9.

Torstaina 25.9.2025 Maunula-talon edestä lähdetään yhteiselle AR-kävelylle Maunulan Keskuspuiston poluille taiteilijoiden Joonas Hyvösen (FI) ja Līga Spunden (LV) teoksen Protocols for Melting parissa. Kävelyn jälkeen jatkamme taiteilijatapaamisella, jonka lopussa paikallisaktivistit Mina Laamo ja Susanna Pitkänen kertovat Keskuspuistoon suunnitellusta lumenkaatopaikasta. AVAJAISET Maunula-talo, Metsäpurontie 4 17:00 AR-kävely taiteilijoiden kanssa (EN) 18:30–19:45 Taiteilijatapaaminen (EN) & Keskuspuisto-aktivistit (FI) Vapaa pääsy – ennakkoilmoittautuminen linkistä: https://forms.gle/Svq53f8dWHEptPer7 Tapahtumakieli pääosin englanti. Pyydämme tuomaan oman älypuhelimen tai tabletin internet-yhteydellä. PROTOCOLS FOR MELTING Protocols for Melting on paikkasidonnainen lisätyn todellisuuden (AR) kävely, joka toteutuu kahdessa kaupungissa, Helsingissä ja Riiassa. Reitin varrelta löytyy geopaikannettuja AR-muotoisia väliintulemisia: opasteita, jotka heräävät eloon mustan humoristisessa...