Skip to main content

The Right to Urban Parks

The version of spring 2008 of the research proposal for my doctoral thesis 

Chapter 1:

The Right to Urban Parks

What is a park? What is an urban park? What is its function, definition and for what it is being used? Why urban parks? For which purposes have they been created, by whom and for whom? In order to understand the function of urban parks and the relationship between nature and urbanity, work of the founder of the landscape architecture and park planner, Frederick Law Olmsted is studied.

I will study definitions of various forms of parks in the urban context and the history of parks. As there hardly is a one all-embracing definition of their onthology and function, the existence, definition and parks has been a cause for struggle.

Who “owns” the parks? Are they a public good or a luxury? Who use them, for what, when and with whom? Where do the park users live? Are the parks there to be admired, aesthetic objects or do they serve functions for the city?

My central focus will be on the Helsinki Central park as it transgresses the two extreme definitions of urban parks – artificial, deliberately created neighbourhood or “pocket” parks inside the habitation and natural leftovers of rurality between or outside the habited areas. The definitions of parks are in fact different manifestations of the relationship between nature and urbanity. This problematic history will be quite thoroughly studied.

As I am studying different definitions of parks, their use, function and very definition, the question of park politics and power struggles is central in order to understand the essence of parks as urban “goods”. Threaths to the park - past and present are studied. What has come of the past threaths, have the plans been realised? Who has been the initiator in these threats?

An extensive section of history of and conflicts at the Oslo city forest, Oslomarka is included here as it is paradigmatic case of the relationship between nature and city.

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...