Skip to main content

Olmsted the protagonist of picturesque pastoralism

Frederick Law Olmsted represents a turning point in understanding shifting interpretations of the American landscape and its relationship to nature. In his work, the natural become from an antidote to urban life to an essential ingredient of the city. (Mugenauer 1995, 103.)


The Christian based tradition understanding nature interpreted the nature as an earthly paradise given by its holy creator and as a site for enhancing human moral. Olmsted contributed significantly to develop the scientific approach to environmental planning, where human well-being played a central role. (ibid., 92-93.) In the early 19th century, the idea of nature was of unspoiled kind, the human mind and spirit being uplifted, refreshed and enhanced by its encounter with the nature (Fabos et al 1968, 10). The Arcadian myth of
idolising the simple, content pastoral people influenced greatly in the late 19th century American planners (Tobey 1973, 171).

Olmsted was well steeped into Christian tradition of understanding nature by being
acquaintained to the doctrines but also to a book called "City Plans" by the reverend Horace Bushnell (1802-1876), who wrote that the welfare of the city and its inhabitants "depends to a considerable degree on the right arrangement and due multiplication of vacant spaces" and "the providing and right location of a sufficient park, or parks" which would provide the inhabitants of a city "breathing places" (Mugenauer 1995, 96-98). Still, even if Olmsted was
largely influenced by the writings of Bushnell, he was perhaps the first to attempt a break-away from Christian way of interpreting nature as a human environment but nevertheless he believed that the experience of contemplating the nature was somewhat akin to religious experience (L. Hall 1995, 243).

In his quote of Lord Bacon, Frederick Law Olmsted stated that

"God Almighty first planted a garden, and, indeed, it is the purest of human pleasures; it is the greatest of refreshments to the spirits of man, without which buildings and palaces are but gross handiworks: and a man shall ever see that when ages grow to civility and elegance, men come to build stately sooner than to garden finely - as if gardening were the greater perfection... Such a garden is the scene of the promised paradise and thus the site for our mandated moral work". (Mugenauer 1994, 94.)

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...