Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 11.6.2019 Vihdintien ns. bulevardikaupungin kaavarungon. Samalla se liitti päätökseen pj Anni Sinnemäen (vihr) ehdottaman ja vpj Risto Rautavan (kok) kannattaman jatkosuunnitteluohjeen, jonka keskeinen sisältö on, että Riistavuoren puistosta tulee säilyttää laajempi osa vaarantamatta rakennusoikeuden määrää ja alueen vetovoimaa ja haluttavuutta. Lisäksi tavoitteeksi mainitaan korttelirakenteen mielenkiinnon lisääminen ja alueen vetovoiman lisääminen virkistys- ja luontoarvojen näkökulmasta. Vihreiden pj Reetta Vanhanen on 16.4.2021 Helsingin Sanomissa ilmoittanut, että tämä linjaus ohjaa jatkosuunnittelua.
Mainitun suunnitteluohjeen mukaisesti on nyt kaksi vuotta tehty työtä kaavarungon kehittämiseksi. Verkkotilaisuudessa 27.1.2021 kaupunkiympäristön toimialan suunnittelijat esittelivät uuden version mm. Riistavuoren puiston osalta. Siihen kuului karttapohjalle piirretty havainnekuvayhdistelmä ja havainnekuvia alueen katunäkymistä. Miten kaavarunko on uudessa versiossa muuttunut? Miten se vastaa Pro Haagan lausunnossa 9.2.2021 ja sen pohjalta asukkaiden toimesta laaditussa ehdotuksessa esitettyjä näkemyksiä?
Lähtökohtana on todettava, että kun puiston asemakaavaa lähdetään muuttamaan, asemakaavanmuutoksen on luonnollisesti edelleen täytettävä lain asettamat vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeiset vaatimukset ovat, että alueella tai sen lähiympäristössä on riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita, sekä että luonnonympäristöä vaalitaan eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja hävitetä (MRL 54 §). Näitä vaatimuksia ei millään lautakunnan suunnitteluohjeilla voi sivuuttaa. Riistavuoren puisto on niille, arviolta viidelle ja puolelle tuhannelle etelähaagalaiselle, jotka asuvat rautatien, Vihdintien ja Steniuksentien rajoittamalla alueella, ainoa merkittävä lähivirkistysalue.
Kun tarkastelee kaupunkiympäristölautakunnalle vuonna 2019 esitettyä kaavarunkokarttaa ja siitä tämän vuoden alussa tehtyä uutta versiota, on todettava, ettei suunnittelun perusratkaisu ole muuttunut. Vihdintien ja Eliel Saarisentien varteen on merkitty korkeita, pääosin umpinaisia rakennuskortteleita, alueen keskellä on puurivein reunustettu asuntokatu ja sen toisella puolella matalampia kerrostaloja. Kun aiempaan kaavarunkoon oli merkitty vain korttelit ilman rakennusten rajoja tai korkeuksia, nyt on osoitettu rakennukset ja niiden kerrosluku. Tässä mielessä uusi ehdotus tarjoaa paremman pohjan arvioinnille ja jatkokeskusteluille.
Myöskään puiston osalta ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Nykyistä ulkoilureittiä myötäilevän asuntokadun länsipuolella olevat metsä- ja kallioalueet jäisivät edelleen rakennustoiminnan alle. Samoin kävisi kadun itäpuolelle merkittyjen kortteleiden kohdalla olevien metsä- ja kallioalueiden. Niiden ja olemassa olevien kerrostalojen välistä vihervyöhykettä on hieman levennetty. Se jää kuitenkin kapeimmillaan noin 50 metriin. Haagan liikenneympyrästä Riistavuoreen johtavaa viherkäytävää on vähän levennetty. Junaradan varressa Valimon aseman lähellä on viheraluetta jonkin verran lisätty.
Vuoden 2019 kaavarunkopäätös on epäselvä ja sisäisesti ristiriitainen. Mitä tarkoittaa suunnitteluohjeiden sanonta ”rakennusoikeutta vaarantamatta”? Vuoden 2019 päätös koski laajempaa Vihdintien-Huopalahdentien kaavarunkoaluetta. Riistavuoren puisto oli siinä jaettu useampaan osaan, jotka kuuluivat eri asemakaavoitettaviin alueisiin. Näin ollen päätöksestä ei saa selvää, mikä on se rakennusoikeus, jota ei saa ”vaarantaa”. Tarkistetussa ehdotuksessakin on kuitenkin varsin suuri rakennusoikeus. Suunnittelijat ovat puhuneet 2 500 asukkaan asuttamisesta Riistavuoren puistoon. Entä mikä ”vaarantaa alueen vetovoimaa ja haluttavuutta”? Tiiviillä ja korkealla rakentamisella tuskin ainakaan aikaansaadaan suurta vetovoimaa ja haluttavuutta. Alueen ”mielenkiinnon ja vetovoiman lisääminen virkistys- ja luontoarvojen näkökulmasta” on selkeä ohje, mutta vaikea nähdä, miten kaavarunko voisi sitä lisätä nykytilanteeseen verrattuna.
Mitä vaatimuksia asemakaavan tulisi täyttää, että Riistavuori säilyisi sellaisena luonnonvaraisena metsä- ja kallioalueena kuin miksi se on tarkoitettu alueen alkuperäisessä asemakaavassa? Perusvaatimus on, että kuljettaessa alueen läpi esimerkiksi ulkoilureittiä käyttäen säilyy aito metsän tuntu. Se luonnollisesti häviää, jos molemmilla tai edes toisella puolella on lähellä näkyvästi kaupunkimaista rakentamista.
Toinen vaatimus on, että alueen keskeiset luonnonnähtävyydet säilyvät. Tällaisia ovat ennen kaikkea alueen mahtavat kalliomuodostelmat, joiden kaltaisia ei Etelä-Haagassa eikä juuri muuallakaan lähettyvillä löydy. Jos kalliomuodostelmasta räjäytetään pois osa rakennusten tieltä tai jos rakennuksia sijoitetaan tiukasti kallion reunoille, alkuperäinen luonnonmuodostelma rikkoutuu. Luonnollisesti myös alueen vaihteleva, kaunis metsä on luonnonympäristöä, jota tulee lain vaatimalla tavalla vaalia. Samalla tulee turvata liito-oravien elämä ja liikkuminen alueella.
Asukkaiden toimesta laaditussa ehdotuksessa on pyritty vastaamaan näihin vaatimuksiin. Ulkoilutien itäpuolelle merkitty rakennusrivi on poistettu. Tien länsipuolella, jossa rakennusmassat kaupungin ehdotuksessa monin kohdin ulottuvat aivan tien lähelle, rakennussiipiä on lyhennetty niin, ettei metsää tarvitsisi esitetyssä laajuudessa kaataa. Riistavuoren harjun korkeimmalla kohdalla olevien laakeiden, helppokulkuisten kallioiden (piknik-kallio) kohdalla kaksi siipirakennusta on poistettu, koska niiden rakentaminen rajoittaisi kallioiden käyttöä yleisenä virkistysalueena ja johtaisi kallion osittaiseen räjäyttämiseen.
Rakennusoikeuden tietty määrä, jota ei saa ”vaarantaa”, ei voi eikä saa olla mikään ehdoton raja suunnittelulle. Puiston laajempi säilyttäminen johtaa luonnollisesti pienempään rakennusoikeuteen. Ehdotettua tiiviimpi ja korkeampi rakentaminen taas johtaisi alueen vetovoiman ja haluttavuuden vähenemiseen. Suuri asukasmäärä nykyisten asukkaiden lisäksi aiheuttaisi jäljelle jäävän pienen ja kulutukselle herkän metsän ylikulutuksen.
Mainituista syistä kaksi vuotta sitten tehty kaavarunkopäätös ei kelpaa enää jatkosuunnitteluohjeeksi. Pro Haagan lausunnon pohjalta on asukkaiden toimesta laadittu hahmotelma siitä, millainen rakentaminen alueelle voisi olla mahdollinen, jos lähdetään siitä, että alueen metsät ja kalliot pääosin säilytetään. Rakentaminen keskittyisi tällöin Vihdintien varteen, pääosin sille alueelle, jossa nyt kulkee korkeajännitejohto, mikä on tarkoitus maadoittaa.
Tältä osin on lähdetty samasta perusratkaisusta kuin kaupungin ehdotuksessa. Vihdintien varrella olisi 6-kerroksisia rakennuksia, jotka Valimon asemaa lähinnä olevassa korttelissa nousisivat pieneltä osin 12-kerroksisiksi, kuten kaupungilla. Kyseiseen kortteliin on lisätty matalia siipirakennuksia.
Riistavuoren puiston keskiosassa maaston korkeuserot ovat huomattavat. Kallio päättyy jyrkänteeseen ja Vihdintien taso on huomattavasti alempana. Se antaa mahdollisuuden rakentaa alatasoon 6-kerroksisia rakennuksia, jotka puistosta katsottuna näyttävät paljon matalammilta. Ne peittäisivät suurimmalta osin näkyvistä Vihdintien toisella puolella olevat vähemmän kauniit toimistorakennukset ja toimisivat samalla melusuojana Vihdintietä vastaan. Mikäli Vihdintien joukkoliikenne hoidetaan sähköbusseilla, kuten Pro Haaga on ehdottanut, Vihdintien varteen jäisi enemmän tilaa asuinrakennuksille.
Eliel Saarisentien pohjoispuolelle kaupunki on ehdottanut kahta 6-kerroksista umpikorttelia, jotka hävittäisivät metsää ja joiden sisäpihat jäisivät varjoisiksi. Asukkaiden ehdotuksessa on pienennetty etenkin itäisempää korttelia ja sopeutettu niiden korkeus neljään kerrokseen, mikä vastaa tien pohjoispuolella olevien rakennusten ja myös tulevan Englantilaisen koulun asemakaavan mukaista maksimikorkeutta.
Riistavuoren puistosta lähtevä seudullinen ulkoilureitti, ”luoteinen vihersormi”, jatkuu luonnonmukaisena viheryhteytenä radan alituksen jälkeen aina Vantaalle ja Keskuspuistoon saakka. Vuoden 2019 kaavarungossa sille kohdalle on kuitenkin merkitty toimisto- ja asuntokortteleita. Kaupungin taholta on ilmoitettu, että ulkoilureitti jatkuu puurivien reunustamana katuna. Pro Haagan lausunnossa on painotettu, että ulkoilureitin on jatkuttava luonnonmukaisena. Katu ei ole ulkoilureitti.
Edellä mainituista syistä kaksi vuotta sitten tehty kaavarunkopäätös ei enää kelpaa jatkosuunnitteluohjeeksi. Vaalien jälkeen on muutoinkin luontevaa, että uudet luottamuselimet määrittelevät kantansa asiaan. Asukkaiden toimesta on Pro Haagan lausunnon pohjalta laadittu suunnitelma siitä, millainen rakentaminen voisi olla Riistavuoressa mahdollinen, jos alueen metsät ja kalliot halutaan pääosin säilyttää. Ehdotus on kompromissi asuntotuotantovaatimusten ja luonnon säilyttämisen välillä. Asukkaat toivovat, että se voitaisiin hyväksyä pohjaksi, jolta alueen asemakaavaa lähdetään muuttamaan.
Lauri Nordberg 16.5.2021
ympäristöjuristi, Etelä-Haaga
Comments
Post a Comment