Skip to main content

The economical imperative: essential parks

Since the economic recession of the 1930s, social reformism was removed from American park programming. Park officials claimed that parks needed not to be justified any more as they had become from luxuries to essential, fundamental and basic. This led in practice to the collapse of public spending into parks as now they had to justified. Financiation of American city parks relied more on private philanthropy. (Cranz 1982, 101-103; 176-178.)

The multiple use recreational parks

Since the 50s, the park planning was dominated by the recreativism, stressing the public health effects of parks. This philosophy is characterised by “multiplication of offerings, justification by demand and defensiveness of orientation”. This led in practice to the decrease of open space available for recreation. (ibid., 133-135.)

“If the pleasure ground had been a pious patriarch, the reform park a social worker, and the recreation park facility a waitress or a car mechanic, the new park was something of a performance artist” (Cranz 1982, 138).

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu

Elokuussa 2020 perustettu Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu yhdistyksen Maunulan ulkoilumajassa pidetyn syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä keskustelun jälkeen 22.11.2025, ja Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi lakkautusilmoituksen 25.11. Kaupunkiluontoliike perustettiin elvyttämään suunnilleen 2006-2010 tienoilla aktiivisesti toiminut Kaupunkimetsäliike, ja ympäristöjuristi Lauri Nordbergin ehdotuksesta se otti nimekseen Kaupunkiluontoliike, koska tarkoitus oli kaupunkimetsien lisäksi puolustaa muitakin kaupunkiluonnon elinympäristöjä. Otimme kantaa, teimme selvityksiä (mm. Riistavuoren liito-oravista ja Malminkartanon kaavoituksesta) ja hallinto-oikeusvalituksia. Vuosikokouksessa keskustellun jälkeen tulimme yksimielisesti siihen johtopäätelmään, että jokainen tämän pienen yhdistyksen aktiiveista vaikuttaa luonnon puolesta monia muitakin kanavia pitkin, ja aikaa ei riitä kaikkeen. Itse kunkin meistä vaikuttamistyö tulee hoidetuksi tehokkaimmin, jos osaa keskittyä tehokka...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

Helsingin kaupungin päättäjien syntilista Kumpulanmäellä ja Patterinmäellä

Seuraavat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet hyväksyivät kokouksessaan 11.10.2022 Kumpulanmäen metsän hävittämisen: Kokoomus: Risto Rautava, Jenni Pajunen, Otto Meri, Atte Kaleva Vihreät: Anni Sinnemäki, Otso Kivekäs, Saana Rossi SDP: Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela Vasemmistoliitto: Noora Laak, Hannu Koponen Rkp: Silja Borgarsdottir Sandelin. Seuraavat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet vastustivat Otso Kivekkään aloitetta poistaa Pajamäen metsän kaavasta kolme pistetaloa, jotka pienentäisivät ratkaisevasti metsää: - Kokoomus: Otto Meri, Jenni Pajunen, Risto Rautava