Skip to main content

Myllypuroon suunniteltu jääurheilukeskus on väärässä paikassa

Helsingin kaupunginhallitus varasi kokouksessaan 29.3.2021 Myllypuron jääurheilukeskus Oy:lle alueen liikuntakeskuksen suunnittelua varten Puotinharjun viimeisestä metsästä ja ikikalliolta. Kyseessä on massiivinen Suomen Taitoluisteluliiton ja Suomen Luisteluliiton hallihanke, joka palvelisi etupäässä ammattilaisiksi pyrkiviä pika- ja taitoluistelijoita. Ehdotamme, että Helsingin kaupunki osoittaa jääurheilukeskukselle uuden sijoituspaikan.

Aivan viereen, Roihupeltoon on suunnitteilla toinen jäähalli ja muutaman kilometrin päähän Abraham Wetterintielle kolmas. Neljättä suunnitellaan Malmille.

Sama Helsingin kaupunginhallitus totesi kokouksessaan 31.5.2021: "Uusien alueiden rakentamisen suunnittelun yhteydessä on syytä kirjata toimenpiteet, joilla suojataan mahdollisimman laajalti alueen olemassa oleva puusto ja kalliot. Asukkaita on kuultava rakentamista suunnitellessa, jotta arvoalueet voidaan säilyttää kaupunginosan piirteisiin sopivilla tavoilla." Helsingin rakennusviraston aluesuunnitelmassa 2016–2025 alue onkin merkitty viheralueeksi.

Alueen asukkaat, jotka saivat ensi kertaa tietoa asiasta HS:sta 17.3., ovat hyvin huolissaan. Matokallio on Puotinharjun viimeinen lähimetsä ja alueen asukkaiden tärkeä virkistyskohde, jota hyödyntävät myös lähialueen koulut että päiväkodit. Maahanmuuttajavaltaisen, köyhän alueen lapsille se on ainut kokemus metsästä. Adressin Matokallion säilyttämisen puolesta on allekirjoittanut tähän mennessä (18.6.2021) 1220 ihmistä.

Hanketta on markkinoitu ekologiseksi, vaikka jääurheilukeskuksen tieltä jouduttaisiin louhimaan 80 000 kuutiometriä kalliota ja kaatamaan metsää. Valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on, että rakentamisen ympäristöjalanjälkeä tarkastellaan koko elinkaaren ajalta. Pelkästään räjäytystyön ja kiviaineksen kuljetuksen aiheuttava hiilijalanjälki on huomattava Helsingin hiilineutraaliustavoitteita ajatellen.

Jääurheilukeskukselle on osoitettava uusi sijainti

Kaupunki on 25.9.2020 julistanut ilmastohätätilan. Kaupunkistrategiansa mukaisesti Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi metsäverkostoaan vahvistaen. Rakentamisen vuoksi metsät ja viheralueet vähenevät kuitenkin jatkuvasti.

Nyt suunnitellulla rakennuspaikalla jouduttaisiin jääurheilukeskuksen tieltä louhimaan 80 000 kuutiometriä ikikalliota. Louhimisjätteen kuljetus edellyttää lähes 6 000 neliakselista sora-autoa. Pelkkien kuljetusten hiilijalanjälki, noin 207 tCO2, vastaa kahdenkymmenen suomalaisen koko vuoden hiilijalanjälkeä.

Rakennuspaikka on luonnon, rakennuttajan kukkaron sekä alueen asukkaiden terveyden ja viihtyvyyden kannalta väärä. Kiviaineksen louhinta ja murskaaminen aiheuttaisi merkittävän melu-, tärinä- ja pölyhaitan Myllykylän, Myllypuron ja Puotinharjun asukkaille ja sen poisvienti lisäisi merkittävästi raskasta liikennettä alueella. Kylmätekniikka rakennettaisiin 50 metrin päähän lähimmistä asunnoista terasseineen. Lauhduttimien meluhaitta asukkaille on ilmeinen.

Lautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja julkisuudelle Matokallio-hanke on myyty väittämällä, ettei muuta rakennuspaikkaa ole löytynyt. Luistelu- ja taitoluisteluliiton kalliiseen projektiin sijainnin edellyttämä louhiminen aiheuttaisi n. 3,2 milj. €, lisäkulut. Todellisuudessa vaihtoehtoista sijaintia ei ole edes haettu, vaikka niitä on kaavassakin.

Miksi jääurheilukeskusta ei voida rakentaa Vuosaaren urheilupuistoon? Siellä on suoraan (asemakaavaan 10858, 50488/7) jäähallille merkitty tontti, jolla on rakennusoikeutta 28 000m2 (vrt. nyt suunniteltu keskus 16 000 m2) ja joka voidaan kaavamuutoksella laajentaa kisamittaiseksi. Paikka on päällystämätöntä tasaista hiekkamaata. Julkinen liikenne toimii ja kehätieltä on hyvä saavutettavuus autolla.

Toinen hyvä vaihtoehto on 500 m päässä nyt suunnitellusta rakennuspaikasta Roihupellossa (asemakaavan kaupunginosa 45, uusi kortteli 45279): hyvät liikenneyhteydet sekä tasainen tontti, jota ei tarvitse juuri louhia. Alueella on WasaGroupin alustava suunnitteluvaraus jäähallille, hotellille ja muille vapaa-ajan palveluille, neliömäärältään 28 000m2. Myllypuron jääurheilukeskus, 16 000m2, mahtuisi tontille. Yrityksen mukaan yksityistä rahoitusta ei ole saatu kasaan. Miksi jääareenaa ei rakenneta Roihupeltoon? Yrityksellä on Malmilla toinenkin jäähallihanke, mutta hankkeet eivät ole edenneet.

Voimassa olevan asemakaavan ajantasaisuus tarkistettava

Hanketta ajavat virkamiehet vetoavat pelkästään v. 2006 kaavaan. Koko maailma ja arvomme, mm. Helsingin vihreä strategia ja sitoumukset, ovat muuttuneet huomattavasti kaavan laatimisajankohdasta, ja Matokallion kupeeseen on noussut kokonainen uusi asuinalue. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä asukkaille vain kerran, 17 vuotta sitten, vuonna 2004. Myllykylän asukkailla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia vaikuttaa kaavaan.

Perusteellinen luontokartoitus laadittava

Hankkeet, joissa suunnitellaan maankäyttöä, tarvitsevat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan luontokartoituksen.

Matokallion metsästä on teetettävä perusteellinen luontokartoitus. Alueella on tehty myös havaintoja lahokaviosammaleesta, joka on erityisesti suojeltava EU:n direktiivilaji.

Metsän pohjoispuoli, monipuolinen, laaja korpi- ja lehtoalue loivasti viettävine rinteineen ja laaksoineen kuuluu huomattavan arvokkaisiin kasvillisuus- ja kasvistokohteisiin. Siellä kasvaa monia uhanalaisia lajeja. Metsässä on myös vanhaa puustoa sekä laho- ja jalopuuta. Alue on huomioitu METSO- kohteena ja C5-arvometsänä.

Myllypuron, Roihupellon ja Puotinharjun luonnonhoidon raportti 20.4.2016
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/45/4515649532371c74626153b1d83bc760c4777d31.pdf

Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys:
https://www.hel.fi/static/ymk/lso.html

Aloitteen tukijat:
Nina Karisalo
Inka-Mari Leino
Evelina Lorek
Jaana Patrakka
Sirpa Hietanen
Jussi Tiainen
Eija Korpelainen
Mika Välipirtti
Aarni Reiman
Daniel Csorba
Michael Perukangas
Juho Tamminen
Heidi Valo
Sakari Lehtonen
Ursula Nakai
Ari Stolt
Petri Backström
Panu Hämäri
Anna Arima
Milla Tuormaa
Juha Pykäläinen
Katariina Lehtikanto
Kanerva Cederström
Vili Pesonen

Oheinen kuntalaisaloite löytyy linkistä https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/21418?fbclid=IwAR39DDMzEQ4FpXzJsIgbsQsexztoDI8KC_QIg0ax1LFuGvnF1Wr1w4Y9ynk

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...