Skip to main content

Myllypuroon suunniteltu jääurheilukeskus on väärässä paikassa

Helsingin kaupunginhallitus varasi kokouksessaan 29.3.2021 Myllypuron jääurheilukeskus Oy:lle alueen liikuntakeskuksen suunnittelua varten Puotinharjun viimeisestä metsästä ja ikikalliolta. Kyseessä on massiivinen Suomen Taitoluisteluliiton ja Suomen Luisteluliiton hallihanke, joka palvelisi etupäässä ammattilaisiksi pyrkiviä pika- ja taitoluistelijoita. Ehdotamme, että Helsingin kaupunki osoittaa jääurheilukeskukselle uuden sijoituspaikan.

Aivan viereen, Roihupeltoon on suunnitteilla toinen jäähalli ja muutaman kilometrin päähän Abraham Wetterintielle kolmas. Neljättä suunnitellaan Malmille.

Sama Helsingin kaupunginhallitus totesi kokouksessaan 31.5.2021: "Uusien alueiden rakentamisen suunnittelun yhteydessä on syytä kirjata toimenpiteet, joilla suojataan mahdollisimman laajalti alueen olemassa oleva puusto ja kalliot. Asukkaita on kuultava rakentamista suunnitellessa, jotta arvoalueet voidaan säilyttää kaupunginosan piirteisiin sopivilla tavoilla." Helsingin rakennusviraston aluesuunnitelmassa 2016–2025 alue onkin merkitty viheralueeksi.

Alueen asukkaat, jotka saivat ensi kertaa tietoa asiasta HS:sta 17.3., ovat hyvin huolissaan. Matokallio on Puotinharjun viimeinen lähimetsä ja alueen asukkaiden tärkeä virkistyskohde, jota hyödyntävät myös lähialueen koulut että päiväkodit. Maahanmuuttajavaltaisen, köyhän alueen lapsille se on ainut kokemus metsästä. Adressin Matokallion säilyttämisen puolesta on allekirjoittanut tähän mennessä (18.6.2021) 1220 ihmistä.

Hanketta on markkinoitu ekologiseksi, vaikka jääurheilukeskuksen tieltä jouduttaisiin louhimaan 80 000 kuutiometriä kalliota ja kaatamaan metsää. Valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on, että rakentamisen ympäristöjalanjälkeä tarkastellaan koko elinkaaren ajalta. Pelkästään räjäytystyön ja kiviaineksen kuljetuksen aiheuttava hiilijalanjälki on huomattava Helsingin hiilineutraaliustavoitteita ajatellen.

Jääurheilukeskukselle on osoitettava uusi sijainti

Kaupunki on 25.9.2020 julistanut ilmastohätätilan. Kaupunkistrategiansa mukaisesti Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi metsäverkostoaan vahvistaen. Rakentamisen vuoksi metsät ja viheralueet vähenevät kuitenkin jatkuvasti.

Nyt suunnitellulla rakennuspaikalla jouduttaisiin jääurheilukeskuksen tieltä louhimaan 80 000 kuutiometriä ikikalliota. Louhimisjätteen kuljetus edellyttää lähes 6 000 neliakselista sora-autoa. Pelkkien kuljetusten hiilijalanjälki, noin 207 tCO2, vastaa kahdenkymmenen suomalaisen koko vuoden hiilijalanjälkeä.

Rakennuspaikka on luonnon, rakennuttajan kukkaron sekä alueen asukkaiden terveyden ja viihtyvyyden kannalta väärä. Kiviaineksen louhinta ja murskaaminen aiheuttaisi merkittävän melu-, tärinä- ja pölyhaitan Myllykylän, Myllypuron ja Puotinharjun asukkaille ja sen poisvienti lisäisi merkittävästi raskasta liikennettä alueella. Kylmätekniikka rakennettaisiin 50 metrin päähän lähimmistä asunnoista terasseineen. Lauhduttimien meluhaitta asukkaille on ilmeinen.

Lautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja julkisuudelle Matokallio-hanke on myyty väittämällä, ettei muuta rakennuspaikkaa ole löytynyt. Luistelu- ja taitoluisteluliiton kalliiseen projektiin sijainnin edellyttämä louhiminen aiheuttaisi n. 3,2 milj. €, lisäkulut. Todellisuudessa vaihtoehtoista sijaintia ei ole edes haettu, vaikka niitä on kaavassakin.

Miksi jääurheilukeskusta ei voida rakentaa Vuosaaren urheilupuistoon? Siellä on suoraan (asemakaavaan 10858, 50488/7) jäähallille merkitty tontti, jolla on rakennusoikeutta 28 000m2 (vrt. nyt suunniteltu keskus 16 000 m2) ja joka voidaan kaavamuutoksella laajentaa kisamittaiseksi. Paikka on päällystämätöntä tasaista hiekkamaata. Julkinen liikenne toimii ja kehätieltä on hyvä saavutettavuus autolla.

Toinen hyvä vaihtoehto on 500 m päässä nyt suunnitellusta rakennuspaikasta Roihupellossa (asemakaavan kaupunginosa 45, uusi kortteli 45279): hyvät liikenneyhteydet sekä tasainen tontti, jota ei tarvitse juuri louhia. Alueella on WasaGroupin alustava suunnitteluvaraus jäähallille, hotellille ja muille vapaa-ajan palveluille, neliömäärältään 28 000m2. Myllypuron jääurheilukeskus, 16 000m2, mahtuisi tontille. Yrityksen mukaan yksityistä rahoitusta ei ole saatu kasaan. Miksi jääareenaa ei rakenneta Roihupeltoon? Yrityksellä on Malmilla toinenkin jäähallihanke, mutta hankkeet eivät ole edenneet.

Voimassa olevan asemakaavan ajantasaisuus tarkistettava

Hanketta ajavat virkamiehet vetoavat pelkästään v. 2006 kaavaan. Koko maailma ja arvomme, mm. Helsingin vihreä strategia ja sitoumukset, ovat muuttuneet huomattavasti kaavan laatimisajankohdasta, ja Matokallion kupeeseen on noussut kokonainen uusi asuinalue. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä asukkaille vain kerran, 17 vuotta sitten, vuonna 2004. Myllykylän asukkailla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia vaikuttaa kaavaan.

Perusteellinen luontokartoitus laadittava

Hankkeet, joissa suunnitellaan maankäyttöä, tarvitsevat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan luontokartoituksen.

Matokallion metsästä on teetettävä perusteellinen luontokartoitus. Alueella on tehty myös havaintoja lahokaviosammaleesta, joka on erityisesti suojeltava EU:n direktiivilaji.

Metsän pohjoispuoli, monipuolinen, laaja korpi- ja lehtoalue loivasti viettävine rinteineen ja laaksoineen kuuluu huomattavan arvokkaisiin kasvillisuus- ja kasvistokohteisiin. Siellä kasvaa monia uhanalaisia lajeja. Metsässä on myös vanhaa puustoa sekä laho- ja jalopuuta. Alue on huomioitu METSO- kohteena ja C5-arvometsänä.

Myllypuron, Roihupellon ja Puotinharjun luonnonhoidon raportti 20.4.2016
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/45/4515649532371c74626153b1d83bc760c4777d31.pdf

Helsingin luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys:
https://www.hel.fi/static/ymk/lso.html

Aloitteen tukijat:
Nina Karisalo
Inka-Mari Leino
Evelina Lorek
Jaana Patrakka
Sirpa Hietanen
Jussi Tiainen
Eija Korpelainen
Mika Välipirtti
Aarni Reiman
Daniel Csorba
Michael Perukangas
Juho Tamminen
Heidi Valo
Sakari Lehtonen
Ursula Nakai
Ari Stolt
Petri Backström
Panu Hämäri
Anna Arima
Milla Tuormaa
Juha Pykäläinen
Katariina Lehtikanto
Kanerva Cederström
Vili Pesonen

Oheinen kuntalaisaloite löytyy linkistä https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/21418?fbclid=IwAR39DDMzEQ4FpXzJsIgbsQsexztoDI8KC_QIg0ax1LFuGvnF1Wr1w4Y9ynk

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

MIELIPIDE HELSINGIN LUONNONSUOJELUOHJELMASTA

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä. Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston vi...