Skip to main content

RIISTAVUORI-PÄIVÄ 7.8.2021 klo 12-18

Elokuun alussa on kulunut 69 vuotta siitä, kun Riistavuoren puiston asemakaava vahvistettiin. Haagalaisten rakastama metsä- ja kallioalue on useille ainoa merkittävä lähivirkistysalue. Puisto on päiväkotilasten päivittäinen leikki- ja puuhailualue, kolmen lähistöllä olevan koulun opetuksessa käytetty alue ja virkistävä kävelyjen kohde viereisessä Riistavuoren seniorikeskuksessa asuville ja siellä käyville vanhemmille ihmisille.

Riistavuoren läpi kulkee hoidettu, valaistu ulkoilutie, joka on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Se jatkuu virkistysreittinä, luoteisena ”vihersormena”, Pohjois-Haagan läpi Kannelmäkeen ja edelleen Vantaalle saakka tai toisaalta Keskuspuistoon.

Kaupunki suunnittelee Riistavuoren puiston muuttamista kerrostaloalueeksi. Puistosta jäisi jäljelle kallioinen suikale, joka pääosiltaan supistuisi noin 50 metriin. Nykyisestä ulkoilureitistä tulisi puiden reunustama asuntokatu kortteleiden välissä. Mistään metsästä ei voisi enää puhua. Virkistysyhteyden jatkumista radan alituksen jälkeen ei liioin ole näytetty. Pro Haaga r.y. ja monet luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet kaavoituksen jatkamista tältä pohjalta. 

Ekologisesti tärkeästä metsästä ja upeista kallioista huolestuneet haagalaiset ovat teettäneet kaupungin kaavailulle vaihtoehtosuunnitelman. Siinä Vihdintietä lähinnä oleva osa käytettäisiin rakentamiseen muun puiston säilyessä metsänä ja kallioina. Me pidämme sitä järkevänä ja kohtuullisena kompromissina virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden sekä toisaalta asuntotuotannon välillä.

Riistavuori-päivänä haluamme tarjota haagalaisille ja muillekin mahdollisuuden tutustua lähemmin Riistavuoren puistoon ja saada informaatiota haagalaisten toimesta laaditusta suunnitelmasta. Sen tekijä, arkkitehti Tapani Launis, on paikalla klo 12-16 vastaamassa kysymyksiin. Informaatiopiste on harjun laella, missä ulkoilutieltä avautuu laaja, helppokulkuinen kallioalue Vihdintielle päin. Metsässä voi osallistua lasten elämysrataan tai kierrellä katsomassa heidän taideteoksiaan. Lions Clubin rakentama lasten sadesuojana toimiva grillikota on myös avoinna.

Informaation jälkeen voi nauttia piknikin em. kallioalueella vapaamuotoisen seurustelun merkeissä. Laajalla kalliolla pienryhmillä on helppo pitää tarpeellisia turvaetäisyyksiä ja huolehtia koronaturvallisuudesta. Kaikki ovat tervetulleita.

Pro Haaga r.y:n Riistavuori-ryhmä


(kirjoitus ei edusta Kaupunkiluonto ry:n virallista kantaa, vaan on Pro Haagan puheenvuoro)

Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40