Skip to main content

RIISTAVUORI-PÄIVÄ 7.8.2021 klo 12-18

Elokuun alussa on kulunut 69 vuotta siitä, kun Riistavuoren puiston asemakaava vahvistettiin. Haagalaisten rakastama metsä- ja kallioalue on useille ainoa merkittävä lähivirkistysalue. Puisto on päiväkotilasten päivittäinen leikki- ja puuhailualue, kolmen lähistöllä olevan koulun opetuksessa käytetty alue ja virkistävä kävelyjen kohde viereisessä Riistavuoren seniorikeskuksessa asuville ja siellä käyville vanhemmille ihmisille.

Riistavuoren läpi kulkee hoidettu, valaistu ulkoilutie, joka on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Se jatkuu virkistysreittinä, luoteisena ”vihersormena”, Pohjois-Haagan läpi Kannelmäkeen ja edelleen Vantaalle saakka tai toisaalta Keskuspuistoon.

Kaupunki suunnittelee Riistavuoren puiston muuttamista kerrostaloalueeksi. Puistosta jäisi jäljelle kallioinen suikale, joka pääosiltaan supistuisi noin 50 metriin. Nykyisestä ulkoilureitistä tulisi puiden reunustama asuntokatu kortteleiden välissä. Mistään metsästä ei voisi enää puhua. Virkistysyhteyden jatkumista radan alituksen jälkeen ei liioin ole näytetty. Pro Haaga r.y. ja monet luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet kaavoituksen jatkamista tältä pohjalta. 

Ekologisesti tärkeästä metsästä ja upeista kallioista huolestuneet haagalaiset ovat teettäneet kaupungin kaavailulle vaihtoehtosuunnitelman. Siinä Vihdintietä lähinnä oleva osa käytettäisiin rakentamiseen muun puiston säilyessä metsänä ja kallioina. Me pidämme sitä järkevänä ja kohtuullisena kompromissina virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden sekä toisaalta asuntotuotannon välillä.

Riistavuori-päivänä haluamme tarjota haagalaisille ja muillekin mahdollisuuden tutustua lähemmin Riistavuoren puistoon ja saada informaatiota haagalaisten toimesta laaditusta suunnitelmasta. Sen tekijä, arkkitehti Tapani Launis, on paikalla klo 12-16 vastaamassa kysymyksiin. Informaatiopiste on harjun laella, missä ulkoilutieltä avautuu laaja, helppokulkuinen kallioalue Vihdintielle päin. Metsässä voi osallistua lasten elämysrataan tai kierrellä katsomassa heidän taideteoksiaan. Lions Clubin rakentama lasten sadesuojana toimiva grillikota on myös avoinna.

Informaation jälkeen voi nauttia piknikin em. kallioalueella vapaamuotoisen seurustelun merkeissä. Laajalla kalliolla pienryhmillä on helppo pitää tarpeellisia turvaetäisyyksiä ja huolehtia koronaturvallisuudesta. Kaikki ovat tervetulleita.

Pro Haaga r.y:n Riistavuori-ryhmä


(kirjoitus ei edusta Kaupunkiluonto ry:n virallista kantaa, vaan on Pro Haagan puheenvuoro)

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...