Skip to main content

Kaupunkiympäristölautakunnalle tänään toimitettu kirjelmä: Kuninkaantammentien puiden kaataminen rikkoisi lakia

Aikomus kaataa Kuninkaantammentien eteläpuolelta puita lähes kilometrin matkalta on herättänyt laajaa tyrmistystä, koska juuri vanhojen puiden, metsien ja niittyjen maisema tekevät tästä satoja vuosia vanhasta tiestä ainutlaatuisen ulkoilureitin. Nyt on ilmennyt, että hanke rikkoo myös asemakaavan kartalle ja yleiskaavan teemakartalle merkittyjä suojelumääräyksiä.

Puiden kaatamista perustellaan Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmalla, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi viime vuonna. Tuossa esityksessä jätettiin kertomatta sekä puiden kaatamisesta että Kuninkaantammentien suojelusta.
Rikkoo asemakaavan suojelumääräyksiä
Kuninkaantammentie on suojeltu Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavassa erittäin selvästi ja vahvasti. Kaavakartalle on merkitty tielinjausta koskien kolminkertaiset suojelumerkinnät:
– Kyse on muinaismuistolailla suojellusta historiallisesta tiestä (sm-1 merkintä, joka ulottuu kaavakartalla myös varsinaisen tien molemmille laidoille).
– Tie on lisäksi merkitty ”maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi” (ma-merkintä kartalla).
– Samalla tie kulkee sellaisten alueiden sisällä, joista pääosaa koskee kaavakartalla luonnonsuojelualueen osa-alueen rajausta koskeva merkintä (sl ja _ . _._), jolla saa tehdä vain luonnonsuojelua edistäviä toimenpiteitä. Muukin tie kuuluu maisemallisesti arvokkaaksi kaavakartalla merkittyyn alueeseen.
– Asemakaavakartan määräyksissä todetaan lisäksi, että Keskuspuiston alueella ei saa tehdä ilman lupaa maisemaa muuttavaa puiden kaatamista. Samoin todetaan, että kulttuurihistorialliset kohteet ja maisemat säilytetään.

Yleiskaavan teemakarttojen vastainen
Kuninkaantammentietä koskevat myös oikeusvaikutteiset yleiskaavan teemakartat.
Kulttuuriympäristöjen teemakartalla Kuninkaantammentietä koskee merkintä valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta (valtioneuvoston päätös 1995) ja Helsingin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaasta alueesta.
Yleiskaavan kaupunkiluontokartalla tätä aluetta tai ainakin isoa osaa siitä koskevat lisäksi merkinnät ”kaupunkiluonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet” ja ”metsäverkosto”.
Luonnonhoidon linjausten vastainen
Palauttaessaan Keskuspuiston luonnon-. ja maisemanhoidon yleissuunnitelman uuteen valmisteluun 2018 kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että lähtökohtana tulee olla luonnon monimuotoisuuden lisääminen, ja että hoitotoimenpiteet, kuten esimerkiksi tarvittava ulkoilureittien varrella tapahtuva käsittely tulee erikseen perustella. Tältäkin osin nyt valmisteltu puiden kaataminen on vastoin kaupungin päätöksiä. Se ei vastaa myöskään Helsingin luonnonhoidon linjauksia, joissa korostetaan luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelemista.
Ehdotus lautakunnalle
Kuninkaantammentien puiden kaataminen olisi maankäyttö- ja rakennuslain, muinaismuistolain ja luonnonsuojelulain vastaista.
Esitämme, että kaupunkiympäristölautakunta tarkistaa Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmaa Kuninkaantammentietä koskevalta osin ja päättää, että tien varrella ei tehdä sellaisia ulkoilureittejä tai niiden muutoksia, jotka edellyttävät puiden kaatamista tai muita suojeltuihin tielinjauksiin ja alueisiin vaikuttavia muutoksia.
Hiihtolatuja voidaan vetää tien pohjoispuolella oleville niityille ja nykyisille reiteille. Pitkäkosken rinnelehtojen ja Haltialanmetsän luonnonsuojelualueiden välisellä lyhyellä noin 200 metrin osuudella on luovuttava suunnitelmista toteuttaa leveä latuväylä ja talvikunnossapidettävä pyöräreitti. Todettakoon, että suurimman osan vuodesta tälläkin osuudella voi pyöräillä ja kävellä. Ulkoilutienä se on myös leveämpi kuin monet osuudet muilla reiteillä, joilla on sekä perinteisen hiihdon latu että kävelyreitti.
Keskuspuistoryhmä on valmis järjestämään lautakunnalle tutustumiskävelyn nyt kyseessä olevalla Kuninkaantammentien alueella yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Palaamme asiaan lähiaikoina.
Helsingissä 30.8.2021
Keskuspuistoryhmän aktiivit
Yrjö Hakanen
Veli-Pekka Kantanen
Manki Perukangas
Susanna Pitkänen

(Kaupunkiluonto yhdistyksenä ei ehtinyt allekirjoittamaan tätä; minä ja Susanna allekirjoitamme tämän yksityishenkilöinä)

Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Peitteleekö Helsinki kiusallisia lausuntoja Pohjoisbaanasta?

Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen 6.2.2023 jatkaa niinsanotun Pohjoisbaanan suunnittelua; Pohjoisbaana on Käpylän juna-asemalta tai oikeastaan laiturilta pohjoiseen junarataa myötäilevä pikapyörätie.  Luonnon kannalta hankkeen kriittinen kohta on heti reitin alkupäässä, Taivaskallion kohdalla Käpylässä kohdassa, jossa nykyinen pyörätie tekee mutkan. Sen mutkan kohdalla on kaksi liito-oravien ydinaluetta, ja Käpylän toinen baanatoteutus Louhenpuistosta antaa ymmärtää, että puita kaadetaan käytännössä leveämmältä alueelta kuin mitä suunnitelmassa on määritelty.  Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy antoi tästä suunnitelmasta kriittisen lausunnon; hanke ei vaaranna ainoastaan näitä Taivaskallion pohjoispuoleisia ydinalueita vaan myös niiden yhteyden radan pohjoispuoleisiin ydinalueisiin, jos jo nykyiselläänkin kapeimmillaan 60-metrinen puuton alue vielä nykyisestään levenisi.  Uudenmaan ELY-keskus taas omassa kriittisessä huomautuksessaan totesi, että tällainen hanke tarvitsisi

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen