Skip to main content

Vetoomus Kuninkaantammentien vanhojen puiden kaatamisen estämiseksi

Tänään lähti Helsingin päättäjille keskuspuistoaktiivien ja Kaupunkiluonto ry:n alla oleva vetoomus suojellun Kuninkaantammentien vanhojen puiden kaatamisen estämiseksi:

Helsingin Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmaan vedoten aiotaan kaataa Kuninkaantammentietä reunustavat vanhat puut monien satojen metrien matkalta. Vetoamme kaupunkiympäristölautakuntaan ja asiassa vastuullisiin virkamiehiin tietä reunustavien puiden säilyttämiseksi.

Kyse on Kuninkaantammen osayleiskaavassa ja Keskuspuiston pohjoisen osan asemakaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojellusta Kuninkaantammentien linjauksesta Pitkäkosken ulkoilumajalta itään Haltialan suuntaan. Noin viikko sitten metsään merkittyjen linjausten perusteella aiotaan tien eteläpuolelta kaataa kaikki puut noin kuusi metriä leveältä väylältä, mahdollisesti leveämmältäkin kaistalta. Alue on osa Keskuspuistoa ja liittyy suoraan Haltialanmetsän luonnonsuojelualueeseen, johon tämänkin vanhan metsän osan oli alun perin tarkoitus kuulua.
Kuninkaantammentietä reunustavien vanhojen puiden kaataminen tien eteläpuolelta satojen metrien matkalta heikentää ja hävittää kulttuuri- ja maisema-arvoja, joiden turvaaminen on tielinjauksen suojelun keskeinen tarkoitus. Näin se on ristiriidassa asemakaavan kanssa.
Puiden kaatamista perustellaan Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmassa mainitulla Kuninkaantammentien muuttamisella ympäri vuoden toimivaksi kävelyn ja pyöräilyn reitiksi, jonka viereen sijoitetaan peltolatu. Suunnitelmassa ei mainita kuitenkaan mitään puiden kaatamisesta. Siinä ei ole esitetty myöskään mitään perusteita sille, miksi hiihtolatua ei sijoiteta tälläkin alueella ainakin pääosin Kuninkaantammentien pohjoispuolella oleville peltoalueille.
Ymmärrämme, että Keskuspuiston ulkoilureitit ovat muotoutuneet aikana, jolloin niiden käyttö ei ollut yhtä runsasta kuin nyt eikä reittien leveydelle asettunut yhtä isoja tarpeita kuin nykyisin mm. hiihtämisen luistelutyylin myötä. Joillain reiteillä on siten tarvetta tehdä lisää tilaa. Kuninkaantammentie ei kuitenkaan kuulu kapeimpiin reitteihin, pikemminkin päinvastoin. Lisäksi sen pohjoispuolella on peltoalue, jolle hiihtoladusta suurin osa voidaan sijoittaa. Pitkäkosken maja on puolestaan varsinaisen ulkoilureitin laidalla oleva paikka, jonka läpi ei hiihdetä, vaan joka on ladun alku/päätös/taukopaikka ja sen edusta on autojen pysäköintipaikka.
Esitämme, että Kuninkaantammentien varrelle valmisteltua puiden kaatamishanketta ei toteuteta. Pitkäkosken ulkoilumajan suunnalla on ulkoilureitit syytä suunnitella uudelleen niin, että Kuninkaantammentien kulttuurihistorialliset, maisema- ja luontoarvot turvataan.

Kaupunkiluontoliike ry ja Keskuspuistoryhmä 25.8.2021



Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40