Skip to main content

Luonnossa tai luontoon kuulumisen tunne

Tuoreen brittiläisen tutkimuksen mukaan luontokokemukset kaupungissa vähentävät yksinäisyyden tunnetta, jota suurissa kaupungeissa paradoksaalisesti koetaan. Jos luontokokemukseen yhdistyi vielä yhdessä kokemisen tunne, yksinäisyyden tunne väheni erityisen paljon. Vieläpä tutkimuksessa arvioitiin, että mahdollisuus retkeillä metsässä vähentäisi mielenterveyspalveluiden kustannuksia jopa 200 miljoonalla eurolla (siis Iso-Britanniassa). Tutkimuksen johtopäätöksiin kuuluukin suositus jättää tai peräti kaavoittaa kaupunkeihin luontoalueita mahdollisimman paljon.

Luonnon merkityksestä olen johtopäätöksenä samaa mieltä, riippumatta siitä, mihin kuulumista siellä koetaan. Minä en ole perinteisessä mielessä erityisen uskonnollinen ihminen. En kuitenkaan ole ainut sielu, jonka "kirkko" metsä on. Hakeudun metsään kuitenkin nimenomaan kytkeäkseni itseni irti ihmisyhteisyydestä, en poistaakseni yksinäisyyttä. Metsässä tunnen kuuluvani johonkin: en ihmisyhteisöön, vaan johonkin paljon suurempaan, jonka osana ihmiskuntakin on. Luontoon, kaikkeuteen eli maailmaan. Ihminen, joka tuntee yhteyttä maailmaan, olevansa sen osa, ei tunne itseään koskaan yksinäiseksi.



Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40