Skip to main content

Haagan puisto


Katsokaa tätä kuvaa. Se on syksyisestä Haagan puistosta. Kuva on otettu ulkoilutieltä Vihdintien suunnasta tultaessa, noin 30 metrin kävelyn jälkeen, etelän suuntaan.

Kohta, ehkä jo ensi syksynä, puistoa ei enää ole. Kaikki kuvassa näkyvät puut on kaadettu. Joka ikinen. Ja paljon muitakin puita, yhteensä yli sata. Paikalla on vain tasainen hiekkakenttä, suurempi kuin toinen, peruskoulun vieressä jo oleva urheilukenttä. Sen kertoo kaupungin konsulttitoimisto WSP:ltä tilaama Etelä-Haagan julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma.

Miksi jotkut haluavat hävittää tämän kauniin puiston? Useat sellaisetkin, jotka vaalien edellä kertoivat haluavansa lisää vihreää, säilyttää puistoja ja muuta luontoa, turvata kaikille helsinkiläisille virkistysalueen lähellä kotia, kuunnella asukkaita. 

Siksi, että jotkut asiat ovat vielä tärkeämpiä. Tärkeämpää on ennen kaikkea kaupungin kasvu. Siksi tarvitaan - niin kuin betonivihreät sanovat - lisää kaupunkia Helsinkiin. Tarvitaan yhä enemmän rakennuksia, yhä korkeampia, yhä tiiviimmin. Nyt pitää täyttää Steniuksentien urheilukenttä kerrostaloilla. Sen korvaamiseksi uhrataan Haagan puisto. Ja kun tänään uhatut viheralueet on rakennettu, tarvitaan alueita lisää. Taas uusia puistoja, metsiköitä ja kallioita rakennettaviksi. Seuraavana on vuorossa Riistavuoren puisto, upea metsä- ja kallioalue, joka 70 vuotta on ollut noin 8 000 etelähaagalaisen ainoa merkittävä lähivirkistysalue. Se on loputon kierre, jossa häviäjänä on luonto ja täällä asuva tavallinen helsinkiläinen.

On selvää, että Etelä-Haagassa tarvitaan urheilukenttiä, onhan täällä paljon asukkaita ja kouluja. Mutta onko sen vuoksi pakko hävittää Haagan puisto? Ei ole. Voidaan säilyttää nykyinen Steniuksenkenttä. Sen paikan on varakas kauppias, M.G.Stenius vuonna 1912 lahjoittanut kyläyhteisölle, ja paikalliset, vähävaraiset ihmiset rakentaneet talkootyönä urheilukentäksi. Kentän säilyttäminen olisi samalla kulttuurihistoriaa, kunnianosoitus menneiden sukupolvien työlle. 

Käsitellessään 21.9.2021 Steniuksenkentän kaavanmuutosta kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavan suunnitteluohjeen:

”Korvaava urheilukenttä on toteutettava niin, ettei se vaaranna Haagan puiston puurykelmiä”.

Asia tulee tämän talven aikana uudelleen käsittelyyn. Kohta nähdään, mikä on vaaleissa annettujen lupausten ja hyväksytyn suunnitteluohjeen merkitys päätöksenteossa.


30.1.2022 Lauri Nordberg     


Kirjoitus edustaa kirjoittajansa, ei yhdistyksen virallista kantaa.



 


Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40