Skip to main content

Haagan puisto


Katsokaa tätä kuvaa. Se on syksyisestä Haagan puistosta. Kuva on otettu ulkoilutieltä Vihdintien suunnasta tultaessa, noin 30 metrin kävelyn jälkeen, etelän suuntaan.

Kohta, ehkä jo ensi syksynä, puistoa ei enää ole. Kaikki kuvassa näkyvät puut on kaadettu. Joka ikinen. Ja paljon muitakin puita, yhteensä yli sata. Paikalla on vain tasainen hiekkakenttä, suurempi kuin toinen, peruskoulun vieressä jo oleva urheilukenttä. Sen kertoo kaupungin konsulttitoimisto WSP:ltä tilaama Etelä-Haagan julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma.

Miksi jotkut haluavat hävittää tämän kauniin puiston? Useat sellaisetkin, jotka vaalien edellä kertoivat haluavansa lisää vihreää, säilyttää puistoja ja muuta luontoa, turvata kaikille helsinkiläisille virkistysalueen lähellä kotia, kuunnella asukkaita. 

Siksi, että jotkut asiat ovat vielä tärkeämpiä. Tärkeämpää on ennen kaikkea kaupungin kasvu. Siksi tarvitaan - niin kuin betonivihreät sanovat - lisää kaupunkia Helsinkiin. Tarvitaan yhä enemmän rakennuksia, yhä korkeampia, yhä tiiviimmin. Nyt pitää täyttää Steniuksentien urheilukenttä kerrostaloilla. Sen korvaamiseksi uhrataan Haagan puisto. Ja kun tänään uhatut viheralueet on rakennettu, tarvitaan alueita lisää. Taas uusia puistoja, metsiköitä ja kallioita rakennettaviksi. Seuraavana on vuorossa Riistavuoren puisto, upea metsä- ja kallioalue, joka 70 vuotta on ollut noin 8 000 etelähaagalaisen ainoa merkittävä lähivirkistysalue. Se on loputon kierre, jossa häviäjänä on luonto ja täällä asuva tavallinen helsinkiläinen.

On selvää, että Etelä-Haagassa tarvitaan urheilukenttiä, onhan täällä paljon asukkaita ja kouluja. Mutta onko sen vuoksi pakko hävittää Haagan puisto? Ei ole. Voidaan säilyttää nykyinen Steniuksenkenttä. Sen paikan on varakas kauppias, M.G.Stenius vuonna 1912 lahjoittanut kyläyhteisölle, ja paikalliset, vähävaraiset ihmiset rakentaneet talkootyönä urheilukentäksi. Kentän säilyttäminen olisi samalla kulttuurihistoriaa, kunnianosoitus menneiden sukupolvien työlle. 

Käsitellessään 21.9.2021 Steniuksenkentän kaavanmuutosta kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavan suunnitteluohjeen:

”Korvaava urheilukenttä on toteutettava niin, ettei se vaaranna Haagan puiston puurykelmiä”.

Asia tulee tämän talven aikana uudelleen käsittelyyn. Kohta nähdään, mikä on vaaleissa annettujen lupausten ja hyväksytyn suunnitteluohjeen merkitys päätöksenteossa.


30.1.2022 Lauri Nordberg     


Kirjoitus edustaa kirjoittajansa, ei yhdistyksen virallista kantaa.



 


Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...