Skip to main content

Keskuspuistoryhmän kirjelmä: Keskuspuiston nakertamisen on loputtava

 Kirjelmä kaupunkiympäristö- sekä kulttuuri ja vapaa-ajanlautakunnille

cc: Apulaispormestarit Anni Sinnemäki ja Paavo Arhinmäki

Helsingin kaupunginvaltuuston syyskuussa 2021 päättämässä uudessa kaupunkistrategiassa on monia tärkeitä linjauksia siitä, että arvokkaimmille luontoalueille, kuten Keskuspuistoon, ei enää rakenneta. Linjausten mukaan metsä- ja niittyverkostoja vahvistetaan lähiluonnon, luonnon monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun turvaamiseksi.

Kaupunkiympäristötoimialalla valmistellaan kuitenkin edelleen monia päätöksiä, joissa nämä linjaukset on sivuutettu. Kaupunkiympäristölautakunnalle esitetty yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 sisältää kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksestä muotoilun, joka jättää kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle Helsinkipuiston ja Helsingin keskeiset rakennetut kulttuuriympäristöt. Muotoilussa ei myöskään todeta selvästi Keskuspuiston sisällyttämistä siihen kokonaisuudessaan. Kansallisen kaupunkipuiston aluerajausta onkin syytä täsmentää ja laajentaa.

Keskuspuiston maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma palautettiin vuonna 2018 uudelleen valmisteltavaksi. Keskuspuiston on tarkoitus olla osa kansallista kaupunkipuistoa, joten Keskuspuiston käyttöä, luonnonhoitoa ja maisemaa tulisi tarkastella kokonaisuutena.

Kiinnitämme huomion myös Jokeri 0 -pikaraitiotien ja polkupyöräreittien rakentamiseen liittyviin uhkiin Keskuspuistolle: yleiskaavan toteuttamisohjelman luonnoksessa Jokeri 0 -raitiotie Pasilasta Meilahteen esitetään tavalla, joka jättää auki mahdollisuuden viedä raitiolinja Keskuspuiston halki muullakin tavalla kuin tunnelissa.

Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelman nimellä on esitetty Kuninkaantammentien hiihtolatujen poistamista ja niiden siirtämistä metsään vajaan kilometrin matkalla Pitkäkoskenniityn, Pitkäkoskenlehdon ja Uudentorpanpellon kohdalla. Uutta latuväylää varten hakattaisiin puut noin 5,5–8 metriä leveältä linjalta ja rakennettaisiin maastoon valaistus. Kyse on maisema- ja kulttuurihistoriallisilla perusteilla suojellun Kuninkaantammentien reuna-alueesta, joka on samalla Haltialanmetsän luonnonsuojelualueen laidan suojavyöhykettä.

Uutta latulinjausta on perusteltu tarpeella muuttaa Kuninkaantammentie talvikunnossapidettäväksi pyörätieksi. Tälle tarpeelle ei ole esitetty mitään konkreettisia perusteluja esimerkiksi pyöräilyn määrästä alueella. Esitämme talvikunnossapidettävä itä-länsisuuntaista pyöräreittiä Paloheinänmäen eteläpuolelle, jossa se palvelisi huomattavasti suurempaa asukasmäärää ja olisi useimmille alueen työmatkapyöräilyssä myös lyhyempi. Reitti voisi kulkea jo olemassa olevia pyöräreittejä Tuomarinkylästä Kuusmiehentietä ja Pakilantietä Maununpellonpolulle ja sitä länteen Estetien puistoon ja Kannelmäkeen. Yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa voisi selvittää myös reittiä Vantaanjoen pohjoispuolelle.

Vaihtoehtoinen pyöräreitti ei edellytä puiden kaatamisia ja se säilyttäisi hiihtäjille Kuninkaantammentien ladun, jolla on saamamme tiedon mukaan hiihtäjiä jopa 3 000 päivässä. Esitys uudesta, vaikeakulkuisesta ja vaikeasti kunnossapidettävästä reitistä sen sijaan poistaa tämän Haltialasta Pitkäkoskelle kulkevan valaistun ladun, jolla on sekä luisteluhiihdon että perinteisen tyylin ladut. Myös kävely mahtuu tielle hiihtolatujen rinnalle.

Mielestämme pyöräteiden baanaverkkoa ei pidä laajentaa Keskuspuistoon. Mahdolliset baanat esimerkiksi Tuusulanväylän ja Hämeenlinnanväylän varteen tulee toteuttaa Keskuspuiston ulkopuolelle.

Kun Kuninkaantammentien puiden kaataminen nousi julkisuuteen viime vuonna, lupasi kaupunkiympäristön vs. toimialajohtaja Silja Hyvärinen, että erilaiset vaihtoehdot nostetaan pöydälle ja esitys valmistellaan vuorovaikutuksessa päätettäväksi.  Vaihtoehtojen selvittämistä lupasi myös apulaispormestari Anni Sinnemäki. Vaihtoehtoja ei ole kuitenkaan selvitetty, niiden tarkastelu on torjuttu ja vuorovaikutus on jäänyt täten näennäiseksi.

Edellä tarkasteltujen näkökohtien perusteella esitämme kaupunkiympäristölautakunnalle, että

1)      esitys uuden ladun rakentamisesta Kuninkaantammentien reunan metsään hylätään ja hiihtolatu säilytetään Kuninkaantammentiellä

2)      vaihtoehtoinen pyöräreitti esimerkiksi Kuusmiehentieltä Maununpellonpolkua pitkin länteen muutetaan tehostetun talvikunnossapidon pyöräreitiksi, 

3)      kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksen alueeseen otetaan kokonaisuudessaan Keskuspuisto ja Helsinkipuisto sekä niihin yhdistyviä merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä

4)      Keskuspuiston maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelman valmistelu liitetään osaksi Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksen ja hoitosuunnitelman valmistelua ja

5)      pyöräteiden verkoston suunnittelu Keskuspuiston alueella siirretään osaksi tätä kokonaisuutta ja sen puitteissa tehtäviä arvioita.

Keskuspuistoryhmän yleinen kokous 3.2.2022

Suunitelmaa kaataa Kuninkaantammentien varrelta metsää voi käydä kommentoimassa kaupungin sivuilla Kerro Kantasi palvelussa:
https://kerrokantasi.hel.fi/keskuspuistonladut2022

Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40