Skip to main content

Puiden kaataminen Haltialassa ei saanut tukea Kerro kantasi -kyselyssä

 Kuninkaantammentien nykyinen yhteiskäyttö ja latuverkosto halutaan säilyttää – Puiden kaataminen ei saanut tukea Kerro kantasi -kyselyssä


Helsingin kaupunkiympäristötoimialan suunnitelma kaataa Keskuspuiston pohjoisosassa Haltilassa Kuninkaantammentien laidalta puita hiihtoladun siirtämiseksi metsään ja kokonaan pois Kuninkaantammentieltä on saanut täystyrmäyksen kaupungin järjestämässä Kerro kantasi -kyselyssä. Alle viidesosa vastaajista (19%) kannattaa suunnitelmaa ja ylivoimainen enemmistö (69 %) ei kannata sitä.




Keskuspuistoryhmä on käynyt läpi kaikki 13. helmikuuta päättyneeseen Kerro kantasi -kyselyyn esitetyt lähes 1 250 vastausta ja tehnyt niistä yhteenvedon. Kaupunki ei ole ainakaan tähän mennessä mitään yhteenvetoa kyselystä esittänyt.

Keskuspuiston pohjoisosassa kulkeva Kuninkaantammentie on suojeltu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisema-arvojen perusteella. Lisäksi sen molemmilla puolilla on luonnonsuojelu- ja maisemansuojelualueita. Kaupunki on aikonut kaataa tien etelälaidalta puita lähes kilometrin matkalta Pitkäkosken majalta itään.

Kun suunnitelma puiden kaatamisesta tuli julki elokuussa, lupasi kaupunkiympäristötoimialan johto, että asia valmistellaan uudelleen vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa ja kaikki vaihtoehdot otetaan arvioitavaksi. Kerro kantasi -kyselyyn ei kuitenkaan valmisteltu mitään muita vaihtoehtoja.

Keskuspuistoryhmän mielestä Kerro kantasi -kyselyn tulokset osoittavat, että esitetty suunnitelma pitää hylätä ja ulkoilureittejä on syytä kehittää nykyisen Kuninkaantammentien yhteiskäytön pohjalta. Keskuspuistoryhmä vetoaa asiassa kaupunkiympäristölautakuntaan, koska virkamiesvalmistelussa ei ole suostuttu selvittämään vaihtoehtoja.

Yhteenvetoa kyselystä

Kerro kantasi -kyselyn vastauksissa suunnitelmaa pidettiin vaikeaselkoisena ja sen otsikointia ja perusteluita osin harhaanjohtavina. Latuja ei suunnitelman mukaan tule lisää, kuten suunnitelman esittelyssä annettiin ymmärtää, vaan valaistut ladut päinvastoin vähenevät alueella noin 4 kilometriä.

Vastaajat ja kommentoijat esittivät monia vaihtoehtoja metsän kaatamiselle ja eri ulkoilumuotojen tarvitsemien reittien ja niiden opastuksen uudelleen suunnitteluun. Noin joka neljännessä (24 %) vastauksessa pääosassa on metsän suojelu sen itseisarvon vuoksi ja koska se sijaitsee suojelualueen reunassa ja kulttuurihistoriallisesti suojellun tien ja maisema-alueen laidassa. Noin 43 prosentissa vastauksista pidettiin ehdotettua suunnitelmaa haitallisena hiihtäjille ja metsän kaatamista uuden latu-uran tieltä tarpeettomana.

Reittien puuttuvista ja sekavista opasteista tuli paljon palautetta.  Monet esittivät, että opasteista parantamalla voidaan vähentää ongelmia. Tällä viitattiin lähinnä hiihtäjien kävelijöihin ja muihin ulkoilijoihin kohdistamaan huomautteluun. Opasteissa pitäisi jatkossa selvästi ilmetä onko reitti yhteiskäytössä vai ei tai onko se talvi/kesäaikaan vain tietyille käyttäjille, kuten hiihtäjille ja kävelijöille.

Yli viidesosa (22 %) katsoi, että Kuninkaantammentielle ovat mahtuneet kaikki käyttäjät rinnan sen ahtaimmissakin paikoissa. Vastaavan käytännön jatkamista kannatettiin ja uudistusta pidettiin tarpeettomana näissä vastauksissa. Lisäksi esitettiin, että kävelijöille voitaisiin opastaa ja vetää kävelyura Vantaanjoen varteen. Haltialan luontopolkuverkosto on kävelijöiden käytössä talvella, mutta opasteet ja yhteydet sinnekin koettiin puutteellisiksi. Joissain vastauksissa esitettiin myös toimia jalankulun helpottamiseksi hiihtoladun rinnalla esimerkiksi muuttamalla tiellä kulkevan latuosuuden kapeimmalla, muutaman sadan metrin matkalla hiihtoladut vain perinteiselle tyylille.

Todella moni vastaaja ilmoitti hiihtävänsä talvella ja pyöräilevänsä ja liikkuvansa alueella muilla tavoin kesällä. Hiihtävät pyöräilijät eivät pääsääntöisesti kaivanneet Kuninkaantammentielle talvikunnossapitoa, sitä pidettiin tarpeettomana ja suorastaan haitallisena. Talvikunnossapito toisi alueelle sepeliä, jonka katsottiin olevan vaarallista ja aiheuttavan kaluston rikkoutumista niin hiihtäjille kuin pyöräilijöille. Vastaajissa oli erittäin vähän (3%) niitä pyöräilijöitä, jotka haluaisivat muuttaa Kuninkaantammentien käyttötarkoitusta ja tehdä siitä kokonaisuudessaan talvikunnossapidettävän reitin. Palautteessa esitettiin vaihtoehtoisia länsi-itä reittejä pyöräilylle Paloheinän eteläpuolelta ja Vantaanjoen pohjoispuolelta. Näillekin reiteille toivottiin parempaa kunnossapitoa ja opastusta. 


Lisätietoja:  

Susanna Pitkänen susanna.pitkanen@gmail.com
Yrjö Hakanen, yrjo.hakanen@kolumbus.fi

Kerro kantasi kysely https://kerrokantasi.hel.fi/keskuspuistonladut2022

Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40