Skip to main content

Puiden kaataminen Haltialassa ei saanut tukea Kerro kantasi -kyselyssä

 Kuninkaantammentien nykyinen yhteiskäyttö ja latuverkosto halutaan säilyttää – Puiden kaataminen ei saanut tukea Kerro kantasi -kyselyssä


Helsingin kaupunkiympäristötoimialan suunnitelma kaataa Keskuspuiston pohjoisosassa Haltilassa Kuninkaantammentien laidalta puita hiihtoladun siirtämiseksi metsään ja kokonaan pois Kuninkaantammentieltä on saanut täystyrmäyksen kaupungin järjestämässä Kerro kantasi -kyselyssä. Alle viidesosa vastaajista (19%) kannattaa suunnitelmaa ja ylivoimainen enemmistö (69 %) ei kannata sitä.




Keskuspuistoryhmä on käynyt läpi kaikki 13. helmikuuta päättyneeseen Kerro kantasi -kyselyyn esitetyt lähes 1 250 vastausta ja tehnyt niistä yhteenvedon. Kaupunki ei ole ainakaan tähän mennessä mitään yhteenvetoa kyselystä esittänyt.

Keskuspuiston pohjoisosassa kulkeva Kuninkaantammentie on suojeltu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisema-arvojen perusteella. Lisäksi sen molemmilla puolilla on luonnonsuojelu- ja maisemansuojelualueita. Kaupunki on aikonut kaataa tien etelälaidalta puita lähes kilometrin matkalta Pitkäkosken majalta itään.

Kun suunnitelma puiden kaatamisesta tuli julki elokuussa, lupasi kaupunkiympäristötoimialan johto, että asia valmistellaan uudelleen vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa ja kaikki vaihtoehdot otetaan arvioitavaksi. Kerro kantasi -kyselyyn ei kuitenkaan valmisteltu mitään muita vaihtoehtoja.

Keskuspuistoryhmän mielestä Kerro kantasi -kyselyn tulokset osoittavat, että esitetty suunnitelma pitää hylätä ja ulkoilureittejä on syytä kehittää nykyisen Kuninkaantammentien yhteiskäytön pohjalta. Keskuspuistoryhmä vetoaa asiassa kaupunkiympäristölautakuntaan, koska virkamiesvalmistelussa ei ole suostuttu selvittämään vaihtoehtoja.

Yhteenvetoa kyselystä

Kerro kantasi -kyselyn vastauksissa suunnitelmaa pidettiin vaikeaselkoisena ja sen otsikointia ja perusteluita osin harhaanjohtavina. Latuja ei suunnitelman mukaan tule lisää, kuten suunnitelman esittelyssä annettiin ymmärtää, vaan valaistut ladut päinvastoin vähenevät alueella noin 4 kilometriä.

Vastaajat ja kommentoijat esittivät monia vaihtoehtoja metsän kaatamiselle ja eri ulkoilumuotojen tarvitsemien reittien ja niiden opastuksen uudelleen suunnitteluun. Noin joka neljännessä (24 %) vastauksessa pääosassa on metsän suojelu sen itseisarvon vuoksi ja koska se sijaitsee suojelualueen reunassa ja kulttuurihistoriallisesti suojellun tien ja maisema-alueen laidassa. Noin 43 prosentissa vastauksista pidettiin ehdotettua suunnitelmaa haitallisena hiihtäjille ja metsän kaatamista uuden latu-uran tieltä tarpeettomana.

Reittien puuttuvista ja sekavista opasteista tuli paljon palautetta.  Monet esittivät, että opasteista parantamalla voidaan vähentää ongelmia. Tällä viitattiin lähinnä hiihtäjien kävelijöihin ja muihin ulkoilijoihin kohdistamaan huomautteluun. Opasteissa pitäisi jatkossa selvästi ilmetä onko reitti yhteiskäytössä vai ei tai onko se talvi/kesäaikaan vain tietyille käyttäjille, kuten hiihtäjille ja kävelijöille.

Yli viidesosa (22 %) katsoi, että Kuninkaantammentielle ovat mahtuneet kaikki käyttäjät rinnan sen ahtaimmissakin paikoissa. Vastaavan käytännön jatkamista kannatettiin ja uudistusta pidettiin tarpeettomana näissä vastauksissa. Lisäksi esitettiin, että kävelijöille voitaisiin opastaa ja vetää kävelyura Vantaanjoen varteen. Haltialan luontopolkuverkosto on kävelijöiden käytössä talvella, mutta opasteet ja yhteydet sinnekin koettiin puutteellisiksi. Joissain vastauksissa esitettiin myös toimia jalankulun helpottamiseksi hiihtoladun rinnalla esimerkiksi muuttamalla tiellä kulkevan latuosuuden kapeimmalla, muutaman sadan metrin matkalla hiihtoladut vain perinteiselle tyylille.

Todella moni vastaaja ilmoitti hiihtävänsä talvella ja pyöräilevänsä ja liikkuvansa alueella muilla tavoin kesällä. Hiihtävät pyöräilijät eivät pääsääntöisesti kaivanneet Kuninkaantammentielle talvikunnossapitoa, sitä pidettiin tarpeettomana ja suorastaan haitallisena. Talvikunnossapito toisi alueelle sepeliä, jonka katsottiin olevan vaarallista ja aiheuttavan kaluston rikkoutumista niin hiihtäjille kuin pyöräilijöille. Vastaajissa oli erittäin vähän (3%) niitä pyöräilijöitä, jotka haluaisivat muuttaa Kuninkaantammentien käyttötarkoitusta ja tehdä siitä kokonaisuudessaan talvikunnossapidettävän reitin. Palautteessa esitettiin vaihtoehtoisia länsi-itä reittejä pyöräilylle Paloheinän eteläpuolelta ja Vantaanjoen pohjoispuolelta. Näillekin reiteille toivottiin parempaa kunnossapitoa ja opastusta. 


Lisätietoja:  

Susanna Pitkänen susanna.pitkanen@gmail.com
Yrjö Hakanen, yrjo.hakanen@kolumbus.fi

Kerro kantasi kysely https://kerrokantasi.hel.fi/keskuspuistonladut2022

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...