Skip to main content

Puiden kaataminen Haltialassa ei saanut tukea Kerro kantasi -kyselyssä

 Kuninkaantammentien nykyinen yhteiskäyttö ja latuverkosto halutaan säilyttää – Puiden kaataminen ei saanut tukea Kerro kantasi -kyselyssä


Helsingin kaupunkiympäristötoimialan suunnitelma kaataa Keskuspuiston pohjoisosassa Haltilassa Kuninkaantammentien laidalta puita hiihtoladun siirtämiseksi metsään ja kokonaan pois Kuninkaantammentieltä on saanut täystyrmäyksen kaupungin järjestämässä Kerro kantasi -kyselyssä. Alle viidesosa vastaajista (19%) kannattaa suunnitelmaa ja ylivoimainen enemmistö (69 %) ei kannata sitä.




Keskuspuistoryhmä on käynyt läpi kaikki 13. helmikuuta päättyneeseen Kerro kantasi -kyselyyn esitetyt lähes 1 250 vastausta ja tehnyt niistä yhteenvedon. Kaupunki ei ole ainakaan tähän mennessä mitään yhteenvetoa kyselystä esittänyt.

Keskuspuiston pohjoisosassa kulkeva Kuninkaantammentie on suojeltu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisema-arvojen perusteella. Lisäksi sen molemmilla puolilla on luonnonsuojelu- ja maisemansuojelualueita. Kaupunki on aikonut kaataa tien etelälaidalta puita lähes kilometrin matkalta Pitkäkosken majalta itään.

Kun suunnitelma puiden kaatamisesta tuli julki elokuussa, lupasi kaupunkiympäristötoimialan johto, että asia valmistellaan uudelleen vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa ja kaikki vaihtoehdot otetaan arvioitavaksi. Kerro kantasi -kyselyyn ei kuitenkaan valmisteltu mitään muita vaihtoehtoja.

Keskuspuistoryhmän mielestä Kerro kantasi -kyselyn tulokset osoittavat, että esitetty suunnitelma pitää hylätä ja ulkoilureittejä on syytä kehittää nykyisen Kuninkaantammentien yhteiskäytön pohjalta. Keskuspuistoryhmä vetoaa asiassa kaupunkiympäristölautakuntaan, koska virkamiesvalmistelussa ei ole suostuttu selvittämään vaihtoehtoja.

Yhteenvetoa kyselystä

Kerro kantasi -kyselyn vastauksissa suunnitelmaa pidettiin vaikeaselkoisena ja sen otsikointia ja perusteluita osin harhaanjohtavina. Latuja ei suunnitelman mukaan tule lisää, kuten suunnitelman esittelyssä annettiin ymmärtää, vaan valaistut ladut päinvastoin vähenevät alueella noin 4 kilometriä.

Vastaajat ja kommentoijat esittivät monia vaihtoehtoja metsän kaatamiselle ja eri ulkoilumuotojen tarvitsemien reittien ja niiden opastuksen uudelleen suunnitteluun. Noin joka neljännessä (24 %) vastauksessa pääosassa on metsän suojelu sen itseisarvon vuoksi ja koska se sijaitsee suojelualueen reunassa ja kulttuurihistoriallisesti suojellun tien ja maisema-alueen laidassa. Noin 43 prosentissa vastauksista pidettiin ehdotettua suunnitelmaa haitallisena hiihtäjille ja metsän kaatamista uuden latu-uran tieltä tarpeettomana.

Reittien puuttuvista ja sekavista opasteista tuli paljon palautetta.  Monet esittivät, että opasteista parantamalla voidaan vähentää ongelmia. Tällä viitattiin lähinnä hiihtäjien kävelijöihin ja muihin ulkoilijoihin kohdistamaan huomautteluun. Opasteissa pitäisi jatkossa selvästi ilmetä onko reitti yhteiskäytössä vai ei tai onko se talvi/kesäaikaan vain tietyille käyttäjille, kuten hiihtäjille ja kävelijöille.

Yli viidesosa (22 %) katsoi, että Kuninkaantammentielle ovat mahtuneet kaikki käyttäjät rinnan sen ahtaimmissakin paikoissa. Vastaavan käytännön jatkamista kannatettiin ja uudistusta pidettiin tarpeettomana näissä vastauksissa. Lisäksi esitettiin, että kävelijöille voitaisiin opastaa ja vetää kävelyura Vantaanjoen varteen. Haltialan luontopolkuverkosto on kävelijöiden käytössä talvella, mutta opasteet ja yhteydet sinnekin koettiin puutteellisiksi. Joissain vastauksissa esitettiin myös toimia jalankulun helpottamiseksi hiihtoladun rinnalla esimerkiksi muuttamalla tiellä kulkevan latuosuuden kapeimmalla, muutaman sadan metrin matkalla hiihtoladut vain perinteiselle tyylille.

Todella moni vastaaja ilmoitti hiihtävänsä talvella ja pyöräilevänsä ja liikkuvansa alueella muilla tavoin kesällä. Hiihtävät pyöräilijät eivät pääsääntöisesti kaivanneet Kuninkaantammentielle talvikunnossapitoa, sitä pidettiin tarpeettomana ja suorastaan haitallisena. Talvikunnossapito toisi alueelle sepeliä, jonka katsottiin olevan vaarallista ja aiheuttavan kaluston rikkoutumista niin hiihtäjille kuin pyöräilijöille. Vastaajissa oli erittäin vähän (3%) niitä pyöräilijöitä, jotka haluaisivat muuttaa Kuninkaantammentien käyttötarkoitusta ja tehdä siitä kokonaisuudessaan talvikunnossapidettävän reitin. Palautteessa esitettiin vaihtoehtoisia länsi-itä reittejä pyöräilylle Paloheinän eteläpuolelta ja Vantaanjoen pohjoispuolelta. Näillekin reiteille toivottiin parempaa kunnossapitoa ja opastusta. 


Lisätietoja:  

Susanna Pitkänen susanna.pitkanen@gmail.com
Yrjö Hakanen, yrjo.hakanen@kolumbus.fi

Kerro kantasi kysely https://kerrokantasi.hel.fi/keskuspuistonladut2022

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

MIELIPIDE HELSINGIN LUONNONSUOJELUOHJELMASTA

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä. Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston vi...