Skip to main content

PUISTOJEN RIITTÄVYYSHARKINTA

Helsingin yleiskaava (2016) tähtää siihen, että kaupungin rajojen sisäpuolelle sijoitetaan vielä lähes Tampereen väestömäärä uusia asukkaita. Riistavuoren alue on yleiskaavassa merkitty pääosin tummanruskeaksi tarkoittaen rakennusoikeutta, jolla ei ole ylärajaa.

Yleiskaava ei kuitenkaan ole ainoa ratkaiseva tekijä asiassa. Laki (MRL 54 §) määrää, että uudistetunkin asemakaavan tulee täyttää tietyt vaatimukset. Yksi tärkeimmistä on se, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. 

Mitä Riistavuoren kohdalla tarkoittaa ”lähiympäristössä”? KHO:n linjauksen mukaan tällöin ei voida ottaa huomioon alueita, jotka sijaitsevat suuren liikenneväylän toisella puolella. Tällaisia ovat rautatie ja Vihdintie. Idässä lähiympäristön voitaneen katsoa ulottuvan Kauppalantiehen. Keskuspuistohan on siitä melko kaukana, kun välissä on vielä Kivihaan asuntoalue.

Etelä-Haagassa on tilastojen mukaan 12 555 asukasta. Siitä arviolta 8 000 asuu em. kolmion sisäpuolella. Näille Riistavuoren puisto on ainoa merkittävä lähivirkistysalue, kun otetaan vielä huomioon, että Haagan puisto on kaavassa ulkoilupuisto, josta suuri osa tasoitettaneen lähivuosina hiekkakentiksi. Riistavuoren puistoa käyttävät toki muutkin haagalaiset ja kauempaakin tulevat, mutta em. kolmiossa asuville Riistavuori on AINOA. Esim. Keskuspuisto ja Talin ulkoilualueet ovat liian kaukana soveltuakseen lähivirkistykseen. Kaupunkistrategiassa 2021-2025 luvataan ”huolehtia siitä, että kaikilla on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon (s.10). 

Riistavuoren metsä ja kallioalue on 9.8.1952 vahvistettu asemakaavassa puistoalueeksi. Sille on kaupungin toimesta rakennettu luontoon kauniisti sopeutettu, valaistu ja hoidettu ulkoilutie, joka on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Vieressä on vanhuksia palveleva Riistavuoren palvelukeskus sekä lukuisia puistoa käyttäviä kouluja ja päiväkoteja. Ulkoilutie on osa seudullista ulkoilureittiä (luoteinen vihersormi), joka ulottuu Vantaalle ja Keskuspuistoon saakka.

Riistavuoren puisto on ollut alun perin 15 hehtaarin suuruinen, mutta siitä on jo asemakaavan muutoksilla leikelty paloja Raide-Jokerille ja englantilaiselle koululle, niin että jäljellä on ehkä 13 ha. Näistä syistä 70 vuotta vakiintuneessa virkistyskäytössä olleen puistoalueen enempään supistamiseen on suhtauduttava äärimmäisen pidättyvästi. Se voinee tulla kysymykseen lähinnä alueen reunoilla paikoissa, joissa liikenteen melu tekee virkistysalueen vähemmän käyttökelpoiseksi, suojaviheralueen tyyppiseksi.

Lauri Nordberg, ympäristöjuristi

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu

Elokuussa 2020 perustettu Kaupunkiluontoliike ry on lakkautettu yhdistyksen Maunulan ulkoilumajassa pidetyn syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä keskustelun jälkeen 22.11.2025, ja Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi lakkautusilmoituksen 25.11. Kaupunkiluontoliike perustettiin elvyttämään suunnilleen 2006-2010 tienoilla aktiivisesti toiminut Kaupunkimetsäliike, ja ympäristöjuristi Lauri Nordbergin ehdotuksesta se otti nimekseen Kaupunkiluontoliike, koska tarkoitus oli kaupunkimetsien lisäksi puolustaa muitakin kaupunkiluonnon elinympäristöjä. Otimme kantaa, teimme selvityksiä (mm. Riistavuoren liito-oravista ja Malminkartanon kaavoituksesta) ja hallinto-oikeusvalituksia. Vuosikokouksessa keskustellun jälkeen tulimme yksimielisesti siihen johtopäätelmään, että jokainen tämän pienen yhdistyksen aktiiveista vaikuttaa luonnon puolesta monia muitakin kanavia pitkin, ja aikaa ei riitä kaikkeen. Itse kunkin meistä vaikuttamistyö tulee hoidetuksi tehokkaimmin, jos osaa keskittyä tehokka...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

Avajaiset Maunula-talossa to 25.9.

Torstaina 25.9.2025 Maunula-talon edestä lähdetään yhteiselle AR-kävelylle Maunulan Keskuspuiston poluille taiteilijoiden Joonas Hyvösen (FI) ja Līga Spunden (LV) teoksen Protocols for Melting parissa. Kävelyn jälkeen jatkamme taiteilijatapaamisella, jonka lopussa paikallisaktivistit Mina Laamo ja Susanna Pitkänen kertovat Keskuspuistoon suunnitellusta lumenkaatopaikasta. AVAJAISET Maunula-talo, Metsäpurontie 4 17:00 AR-kävely taiteilijoiden kanssa (EN) 18:30–19:45 Taiteilijatapaaminen (EN) & Keskuspuisto-aktivistit (FI) Vapaa pääsy – ennakkoilmoittautuminen linkistä: https://forms.gle/Svq53f8dWHEptPer7 Tapahtumakieli pääosin englanti. Pyydämme tuomaan oman älypuhelimen tai tabletin internet-yhteydellä. PROTOCOLS FOR MELTING Protocols for Melting on paikkasidonnainen lisätyn todellisuuden (AR) kävely, joka toteutuu kahdessa kaupungissa, Helsingissä ja Riiassa. Reitin varrelta löytyy geopaikannettuja AR-muotoisia väliintulemisia: opasteita, jotka heräävät eloon mustan humoristisessa...