Skip to main content

PUISTOJEN RIITTÄVYYSHARKINTA

Helsingin yleiskaava (2016) tähtää siihen, että kaupungin rajojen sisäpuolelle sijoitetaan vielä lähes Tampereen väestömäärä uusia asukkaita. Riistavuoren alue on yleiskaavassa merkitty pääosin tummanruskeaksi tarkoittaen rakennusoikeutta, jolla ei ole ylärajaa.

Yleiskaava ei kuitenkaan ole ainoa ratkaiseva tekijä asiassa. Laki (MRL 54 §) määrää, että uudistetunkin asemakaavan tulee täyttää tietyt vaatimukset. Yksi tärkeimmistä on se, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. 

Mitä Riistavuoren kohdalla tarkoittaa ”lähiympäristössä”? KHO:n linjauksen mukaan tällöin ei voida ottaa huomioon alueita, jotka sijaitsevat suuren liikenneväylän toisella puolella. Tällaisia ovat rautatie ja Vihdintie. Idässä lähiympäristön voitaneen katsoa ulottuvan Kauppalantiehen. Keskuspuistohan on siitä melko kaukana, kun välissä on vielä Kivihaan asuntoalue.

Etelä-Haagassa on tilastojen mukaan 12 555 asukasta. Siitä arviolta 8 000 asuu em. kolmion sisäpuolella. Näille Riistavuoren puisto on ainoa merkittävä lähivirkistysalue, kun otetaan vielä huomioon, että Haagan puisto on kaavassa ulkoilupuisto, josta suuri osa tasoitettaneen lähivuosina hiekkakentiksi. Riistavuoren puistoa käyttävät toki muutkin haagalaiset ja kauempaakin tulevat, mutta em. kolmiossa asuville Riistavuori on AINOA. Esim. Keskuspuisto ja Talin ulkoilualueet ovat liian kaukana soveltuakseen lähivirkistykseen. Kaupunkistrategiassa 2021-2025 luvataan ”huolehtia siitä, että kaikilla on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon (s.10). 

Riistavuoren metsä ja kallioalue on 9.8.1952 vahvistettu asemakaavassa puistoalueeksi. Sille on kaupungin toimesta rakennettu luontoon kauniisti sopeutettu, valaistu ja hoidettu ulkoilutie, joka on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Vieressä on vanhuksia palveleva Riistavuoren palvelukeskus sekä lukuisia puistoa käyttäviä kouluja ja päiväkoteja. Ulkoilutie on osa seudullista ulkoilureittiä (luoteinen vihersormi), joka ulottuu Vantaalle ja Keskuspuistoon saakka.

Riistavuoren puisto on ollut alun perin 15 hehtaarin suuruinen, mutta siitä on jo asemakaavan muutoksilla leikelty paloja Raide-Jokerille ja englantilaiselle koululle, niin että jäljellä on ehkä 13 ha. Näistä syistä 70 vuotta vakiintuneessa virkistyskäytössä olleen puistoalueen enempään supistamiseen on suhtauduttava äärimmäisen pidättyvästi. Se voinee tulla kysymykseen lähinnä alueen reunoilla paikoissa, joissa liikenteen melu tekee virkistysalueen vähemmän käyttökelpoiseksi, suojaviheralueen tyyppiseksi.

Lauri Nordberg, ympäristöjuristi

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...