Skip to main content

PUISTOJEN RIITTÄVYYSHARKINTA

Helsingin yleiskaava (2016) tähtää siihen, että kaupungin rajojen sisäpuolelle sijoitetaan vielä lähes Tampereen väestömäärä uusia asukkaita. Riistavuoren alue on yleiskaavassa merkitty pääosin tummanruskeaksi tarkoittaen rakennusoikeutta, jolla ei ole ylärajaa.

Yleiskaava ei kuitenkaan ole ainoa ratkaiseva tekijä asiassa. Laki (MRL 54 §) määrää, että uudistetunkin asemakaavan tulee täyttää tietyt vaatimukset. Yksi tärkeimmistä on se, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. 

Mitä Riistavuoren kohdalla tarkoittaa ”lähiympäristössä”? KHO:n linjauksen mukaan tällöin ei voida ottaa huomioon alueita, jotka sijaitsevat suuren liikenneväylän toisella puolella. Tällaisia ovat rautatie ja Vihdintie. Idässä lähiympäristön voitaneen katsoa ulottuvan Kauppalantiehen. Keskuspuistohan on siitä melko kaukana, kun välissä on vielä Kivihaan asuntoalue.

Etelä-Haagassa on tilastojen mukaan 12 555 asukasta. Siitä arviolta 8 000 asuu em. kolmion sisäpuolella. Näille Riistavuoren puisto on ainoa merkittävä lähivirkistysalue, kun otetaan vielä huomioon, että Haagan puisto on kaavassa ulkoilupuisto, josta suuri osa tasoitettaneen lähivuosina hiekkakentiksi. Riistavuoren puistoa käyttävät toki muutkin haagalaiset ja kauempaakin tulevat, mutta em. kolmiossa asuville Riistavuori on AINOA. Esim. Keskuspuisto ja Talin ulkoilualueet ovat liian kaukana soveltuakseen lähivirkistykseen. Kaupunkistrategiassa 2021-2025 luvataan ”huolehtia siitä, että kaikilla on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon (s.10). 

Riistavuoren metsä ja kallioalue on 9.8.1952 vahvistettu asemakaavassa puistoalueeksi. Sille on kaupungin toimesta rakennettu luontoon kauniisti sopeutettu, valaistu ja hoidettu ulkoilutie, joka on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Vieressä on vanhuksia palveleva Riistavuoren palvelukeskus sekä lukuisia puistoa käyttäviä kouluja ja päiväkoteja. Ulkoilutie on osa seudullista ulkoilureittiä (luoteinen vihersormi), joka ulottuu Vantaalle ja Keskuspuistoon saakka.

Riistavuoren puisto on ollut alun perin 15 hehtaarin suuruinen, mutta siitä on jo asemakaavan muutoksilla leikelty paloja Raide-Jokerille ja englantilaiselle koululle, niin että jäljellä on ehkä 13 ha. Näistä syistä 70 vuotta vakiintuneessa virkistyskäytössä olleen puistoalueen enempään supistamiseen on suhtauduttava äärimmäisen pidättyvästi. Se voinee tulla kysymykseen lähinnä alueen reunoilla paikoissa, joissa liikenteen melu tekee virkistysalueen vähemmän käyttökelpoiseksi, suojaviheralueen tyyppiseksi.

Lauri Nordberg, ympäristöjuristi

Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Peitteleekö Helsinki kiusallisia lausuntoja Pohjoisbaanasta?

Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen 6.2.2023 jatkaa niinsanotun Pohjoisbaanan suunnittelua; Pohjoisbaana on Käpylän juna-asemalta tai oikeastaan laiturilta pohjoiseen junarataa myötäilevä pikapyörätie.  Luonnon kannalta hankkeen kriittinen kohta on heti reitin alkupäässä, Taivaskallion kohdalla Käpylässä kohdassa, jossa nykyinen pyörätie tekee mutkan. Sen mutkan kohdalla on kaksi liito-oravien ydinaluetta, ja Käpylän toinen baanatoteutus Louhenpuistosta antaa ymmärtää, että puita kaadetaan käytännössä leveämmältä alueelta kuin mitä suunnitelmassa on määritelty.  Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy antoi tästä suunnitelmasta kriittisen lausunnon; hanke ei vaaranna ainoastaan näitä Taivaskallion pohjoispuoleisia ydinalueita vaan myös niiden yhteyden radan pohjoispuoleisiin ydinalueisiin, jos jo nykyiselläänkin kapeimmillaan 60-metrinen puuton alue vielä nykyisestään levenisi.  Uudenmaan ELY-keskus taas omassa kriittisessä huomautuksessaan totesi, että tällainen hanke tarvitsisi

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen