Skip to main content

PUISTOJEN RIITTÄVYYSHARKINTA

Helsingin yleiskaava (2016) tähtää siihen, että kaupungin rajojen sisäpuolelle sijoitetaan vielä lähes Tampereen väestömäärä uusia asukkaita. Riistavuoren alue on yleiskaavassa merkitty pääosin tummanruskeaksi tarkoittaen rakennusoikeutta, jolla ei ole ylärajaa.

Yleiskaava ei kuitenkaan ole ainoa ratkaiseva tekijä asiassa. Laki (MRL 54 §) määrää, että uudistetunkin asemakaavan tulee täyttää tietyt vaatimukset. Yksi tärkeimmistä on se, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. 

Mitä Riistavuoren kohdalla tarkoittaa ”lähiympäristössä”? KHO:n linjauksen mukaan tällöin ei voida ottaa huomioon alueita, jotka sijaitsevat suuren liikenneväylän toisella puolella. Tällaisia ovat rautatie ja Vihdintie. Idässä lähiympäristön voitaneen katsoa ulottuvan Kauppalantiehen. Keskuspuistohan on siitä melko kaukana, kun välissä on vielä Kivihaan asuntoalue.

Etelä-Haagassa on tilastojen mukaan 12 555 asukasta. Siitä arviolta 8 000 asuu em. kolmion sisäpuolella. Näille Riistavuoren puisto on ainoa merkittävä lähivirkistysalue, kun otetaan vielä huomioon, että Haagan puisto on kaavassa ulkoilupuisto, josta suuri osa tasoitettaneen lähivuosina hiekkakentiksi. Riistavuoren puistoa käyttävät toki muutkin haagalaiset ja kauempaakin tulevat, mutta em. kolmiossa asuville Riistavuori on AINOA. Esim. Keskuspuisto ja Talin ulkoilualueet ovat liian kaukana soveltuakseen lähivirkistykseen. Kaupunkistrategiassa 2021-2025 luvataan ”huolehtia siitä, että kaikilla on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon (s.10). 

Riistavuoren metsä ja kallioalue on 9.8.1952 vahvistettu asemakaavassa puistoalueeksi. Sille on kaupungin toimesta rakennettu luontoon kauniisti sopeutettu, valaistu ja hoidettu ulkoilutie, joka on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Vieressä on vanhuksia palveleva Riistavuoren palvelukeskus sekä lukuisia puistoa käyttäviä kouluja ja päiväkoteja. Ulkoilutie on osa seudullista ulkoilureittiä (luoteinen vihersormi), joka ulottuu Vantaalle ja Keskuspuistoon saakka.

Riistavuoren puisto on ollut alun perin 15 hehtaarin suuruinen, mutta siitä on jo asemakaavan muutoksilla leikelty paloja Raide-Jokerille ja englantilaiselle koululle, niin että jäljellä on ehkä 13 ha. Näistä syistä 70 vuotta vakiintuneessa virkistyskäytössä olleen puistoalueen enempään supistamiseen on suhtauduttava äärimmäisen pidättyvästi. Se voinee tulla kysymykseen lähinnä alueen reunoilla paikoissa, joissa liikenteen melu tekee virkistysalueen vähemmän käyttökelpoiseksi, suojaviheralueen tyyppiseksi.

Lauri Nordberg, ympäristöjuristi

Comments

Popular posts from this blog

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

MIELIPIDE HELSINGIN LUONNONSUOJELUOHJELMASTA

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä. Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston vi...