Riistavuori 70 vuotta

Riistavuoren 70-vuotistapahtuma meni erinomaisesti. Banderollit saatiin ajoissa pystyyn ja ne on otettu talteen. Tiedotusmateriaalia sekä kaupungin hankkeista että vaihtoehtosuunnitelmasta oli paljon. Arkkitehti Launis esitteli vaihtoehtosuunnitelmaa. Osanottajia harjulla oli arviolta nelisenkymmentä. Monet olivat tuoneet mukanaan pahviplakaatteja, joissa oli teräviä mielipiteen ilmauksia. Poliitikkoja ei näkynyt harjulla muita kuin poliitikkotenttiin osallistunut perussuomalaisten Juhani Stranden. Myöskään lehdistön edustajia ei näkynyt.

Matti Reistamon harmonikkasäestyksellä laulettiin yhteislauluna ”Kesäpäivä Riistavuorella” kahteen kertaan. Sen sanat on luvattu julkaista seuraavassa Luonnonsuojelija -lehdessä.

 

Poliitikkotentissä oli myös noin 40 henkeä paikalla, osin eri henkilöitä kuin harjulla. Valtuustoryhmiensä edustajina tenttiin osallistuivat Risto Rautava kokoomuksesta (kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja), Juhani Stranden perussuomalaisista, Björn Månsson RKP:sta ja Mika Ebeling kristillisdemokraateista. Riistavuoriryhmästä Tuomo Kotimäki toimi puheenjohtajana.

 

Rautava piti hyvin asiantuntevan ja paljon informaatiota sisältävän puheenvuoron. Hän kertoi, että lautakuntaan tulevat kaava- ja muut ehdotukset perustuvat yleensä pitkiin, eri vaiheissa käytyihin neuvotteluihin, toisaalta lautakunnan jäsenten kesken, toisaalta jäsenten ja johtavien suunnittelijoiden kesken. Keskeisessä asemassa ovat luonnollisesti ryhmien puheenjohtajat. Hän kertoi itse keskustelleensa edellisellä viikolla toista tuntia tiimipäällikkö Suvi Tyynilän kanssa ajankohtaisista asioista. Näiden neuvottelujen tuloksena ehdotus on sitten lautakuntaan tullessaan niin hioutunut, ettei sitä kokonaisuudessaan kaadeta. Ehdotukseen pyritään usein saamaan pienehköjä muutoksia tai siihen liittämään ponsia jatkosuunnittelua varten. Viraston ehdotuksella on siten painava merkitys ja siihen taas kaavoitusta johtavalla apulaispormestari Sinnemäellä suuri vaikutusvalta.

Yleisön taholta tulleeseen kysymykseen, voisiko kokoomus liittyä niiden puolueiden joukkoon, jotka kannattavat vaihtoehtosuunnitelmaa, Rautava vastasi, ettei kokoomus tässä vaiheessa ota siihen kantaa. Kokoomus haluaa ensin nähdä, millainen on virkamiesten ehdotus Riistavuoren uudeksi asemakaavaksi. Katsotaan sitten.

Vihdintien ratikasta Rautava sanoi, että kestävään kehitykseen kuuluu, että pitää saada paljon asukkaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Hän totesi, että edellinen valtuusto on hyväksynyt Vihdintien ratikan. Tosiasia kuitenkin on, ettei sille ole annettu senttiäkään rahaa ja sen toteuttamisessa on vielä paljon mutkia. Kysymykseen, voisiko Espoon kaupunkirata ja Valimon aseman pidentyminen Vihdintien sillan alle, muuttaa kokoomuksen käsitystä ratikan tarpeellisuudesta, hän ei ottanut selvää kantaa. Hän totesi, että siihen otetaan kanta sitten, kun sellainen ehdotus tulee käsiteltäväksi.

 

Stranden kertoi olevansa jäsen kaupunkiympäristölautakunnan lupajaostossa. Hän kertoi ryhmänsä olevan kompromissina vaihtoehtosuunnitelman kannalla, vaikka hän itse olisi kannattanut vielä radikaalimpaa puiston suojelua. Hän kritisoi väestönkasvuennusteita, joille nykyinen rakentamisvillitys perustuu. Koronan seurauksena etätyö on yleistynyt. Helsingin kasvu on jo hidastunut. Ihmiset, etenkin nuoret lapsiperheet, muuttavat pois väljempään ja vehreämpään asuinympäristöön lähikunnissa. Helsingissä rakentaminen on kallista. Siitä kärsii etenkin keskituloinen väestö, joka ei voi tai ei halua maksaa asumisesta Helsingissä niin paljoa. Samalla helsinkiläiset menettävät viheralueitaan.

Stranden kritisoi myös kalliita ja usein tarpeettomia ratikkainvestointeja, mukaan lukien varikot. Erityisesti nyt, kun hinnat ovat pilvissä, niitä ei pitäisi toteuttaa. Hän totesi bussiliikenteen olevan joustavaa ja se toimii hyvin. Hän itse pääsee bussilla Kannelmäestä keskustaan 20 minuutissa. Hän vastusti myös liian tehokasta täydennysrakentamista, joka usein pilaa vanhan asumislähiön viihtyisyyden.

 

Månsson kertoi aikaisemmin asuneensa Lassilassa, nykyään Tapanilassa (Mosabacka). RKP on sitoutunut uuteen kaupunkistrategiaan. Riistavuoren osalta puolue kannatti puoluekyselyssä vaihtoehtosuunnitelmaa. Månsson halusi, että puolueet – kokoomus, Vihreät ja sdp – jotka eivät ole sanoneet siitä mitään, kertoisivat, mikä siinä on vikana.

Månsson, joka istuu seudun liikenneyhtiön HSL:n hallituksessa, kertoi, että joukkoliikenteen rahoitus on suurissa vaikeuksissa. Kustannuksia on jostain kovalla kädellä karsittava. Jollei kustannuksia suunniteltuun uuteen liikenteen infrastruktuuriin olennaisesti vähennetä, joudutaan lippujen hintoja nostamaan huomattavasti.

 

Ebeling kertoi tuntevansa alueen, kun asui ennen Vihdintien tuntumassa. Hän katsoi, että Helsingin suunnittelu lähti vikasuuntaan, kun yleiskaavan valmistelussa vuonna 2015 hyväksyttiin lähtökohdaksi kolmesta vaihtoehdosta (nopea, keskimääräinen, hidas) nopean kasvun ennuste. Se johti liialliseen rakentamisvimmaan. Hän katsoi, että kaupungin suunnittelussa määräävänä tulisi olla sen nykyisten asukkaiden etu ja heidän mielipiteensä. Tärkeintä on, että nykyiset asukkaat voivat hyvin ja viihtyvät. Sen vuoksi olemassa olevaa kaupunkiympäristöä ei tulisi muuttaa liikaa. Riistavuoren puiston osalta kristillisdemokraatit kannattavat vaihtoehtosuunnitelmaa.

 

Kokouksessa ihmeteltiin, mikseivät Vihreät ja vasemmistopuolueet olleet lähettäneet ketään puoluetenttiin. Joku arveli, että Vihreät ja sdp eivät uskaltaneet lähettää edustajaa, koska puolueet kannattavat Riistavuoren puiston rakentamista ja he olisivat joutuneet hankalaan asemaan.

 

Joka tapauksessa työ Riistavuoren puiston suojelemiseksi jatkuu!

Teksti perustuu Lauri Nordbergin kirjoitukseen.