Torstaina 16.2. Porvoon kaupungintalolla pidettiin info- tai oikeastaan keskustelutilaisuus kaupungin metsänhoidosta ja sen suunnittelusta. Varsinaisesti tilaisuutta ei oltu suunniteltu vuorovaikutteiseksi, mutta kyllä siellä sujuvasti pääsi kysymyksiä esittämään.
Sitä en tiedä, miten suoranaisesti tämä tilaisuus oli viimesyksyisen kuntalaisaloitteeni motivoima: tein kuntalaisaloitteen siitä, että kaipaan Porvooseen tiedotus- ja infokanavaa kaupungissa suoritettavista metsänhakkuista. Tosin metsäinsinööri Tommi Laakkonen (joka on ollut yksin päävastuussa kaupungin metsänhoidon suunnittelusta vuodesta 2001) totesi, että heille on tullut palautetta, jossa kaivataan tietoa tulevista hakkuista ja perusteluja niille.
Mutta liittyi sitten kuntalaisaloitteeseen ja aktiivisuuteeni tai ei, niin ainakin metsäsuunnittelua esiteltiin tässä tilaisuudessa liittyen ajankohtaiseen osayleiskaavatyöhön, josta viime syksyllä esiteltiin vaihtoehtoisia rakennemalleja. Osayleiskaavatyöskentelyä esitteli lyhyesti yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio. Nyt keväällä on seuraavaksi tulossa metsänhoidosta yleisökysely, jota Tapio valmistelee.
Minulle jäi kyllä auki, miten nämä tässä osayleiskaavaprosessia esittelevässä kalvossa mainitut työ- ja projektiryhmät koostetaan. Voiko niin vain ilmoittautua? Sain onneksi varsin seikkaperäisen vastauksen tiedusteluun yleiskaavapäälliköltä: osayleiskaavatyöhön liittyvään ilmasto- ja ympäristöohjelman päivitykseen on tulossa maaliskuussa kysely ja huhtikuussa työpaja, mistä saa aikanaan tietoa kaupungin nettisivulta (www.porvoo.fi). Lisäksi hän lupasi, että Kaupunkiluontoliike ry:ltä pyydetään lausunto sitten kun valtuutettujen työpajan pohjalta ollaan valittu jokin Keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan ehdotetuista rakennemalleista jatkotyöstämisen pohjaksi.
Tommi Laakkonen perusteli kaipaamani tietokanavan puuttumisen kahdella asialla. Ensinnäkin, Porvoo käyttää vanhaa metsänsuunnitteluohjelmistoa, jolla ei pysty piirtämään karttoja. Sen vuosilisenssimaksu on 700 euroa kun taas esimerkiksi Helsingin käyttämä ohjelma maksaisi 30 000. Toiseksi: Laakkonen piti hyvänä sitä, että Porvoossa pystytään reagoimaan "ketterästi" esimerkiksi kirjanpainajiin, joiden ehkäisyä hän perusteli lainsäädännöllä tähdentäessäni sitä, että kirjanpainajat kuuluvat metsän normaaliin sukkessioon ja lisäävät monimuotoisuudelle tärkeää laho- ja kelopuuta.
Laakkonen esitteli myös kaupungin luonnonsuojelualueiden tilannetta. Jossain tapauksissa kaupungin on mahdollista ostaa luonnonarvoiltaan arvokasta metsää yksityisiltä maanomistajilta ja tarjota vaihtokaupassa omia maitaan. Uusien luonnonsuojelualueiden hankinnassa Laakkonen mainitsi kytkeytyneisyyden tärkeäksi kriteeriksi.
Kaupungin itse suojelemien alueiden lisäksi on vielä Natura-alueita. Ne on lueteltu tässä kalvossa.Kysyin tilaisuudessa, että eikö niinsanotun Porvoonkorven suojelua varjosta iänikuinen saaristotien suunnitelma. Laakkonen sanoi, että joka tapauksessa ei ole ajankohtaista pelkoa, että kaupunki lähtisi tätä väylää toteuttamaan ilman valtion subventaatiota. Jos joskus saaristotie tulisi, tällöin Humlan reitti vedettäisiin tunneliin sen alta, mutta ennen kuin se mahdollisesti mihinkään tulee, kytken itseni puuhun kiinni.
Tilaisuudessa sivuttiin myös tulevaa EU:n ennallistamisasetusta, ja osoittautui, että kaupunki tulee kyllä olemaan yllätetty sen kanssa aivan housut kintussa, sillä ennallistamisasetukseen ei olla varauduttu mitenkään. Se tulee ilman muuta asettamaan uuteen valoon sen, voiko metsään ylipäätään rakentaa ja kuinka paljon esimerkiksi tonteille tulee jättää puuta. Ilmastolain ja hiilinielujen suhteen pohtiminen kaavoituksessa on myös pahasti kesken. Kysyttyäni Laakkoselta, missä vaiheessa Kevätkumpu kakkosen itäinen metsä aiotaan kaataa ns. Kevätlaaksonniityn tonteiksi, Laakkonen totesi, että ei kyllä ainakaan vähään aikaan.
Ilmastolaissa mainitaan, että myös hiilinielujen poistumat on otettava huomioon. "Ilmastoviisaudenkaan" nimissä ei voi tehdä ihan mitä tahansa.Laakkonen kehotti olemaan yhteydessä, jos Porvoon metsät ja toimenpiteet niissä askarruttavat. Hyvä tämä on sinänsä tietää, mutta se ei edelleenkään muuta sitä miksikään, että siinä vaiheessa kun ulkoilijana törmää kaadettuihin puihin, maito on jo kaatunut.
Kannattaa nyt joka tapauksessa osallistua siihen Tapion kyselyyn ja olla yhteyksissä askarruttavissa tapauksissa Laakkoseen.
Comments
Post a Comment