Skip to main content

Puistokallion puut saivat nimet

Tänä aamuna Puistokallion piknikillä puut saivat nimet. Puut nimettiin tunnettujen porvoolaisten kulttuurihenkilöiden mukaan; kyseessä eivät siis ole mitkä tahansa puut.


Louis
on saanut nimensä kreivi Louis Sparrelta (1863-1964), joka oli ruotsalainen taidemaalari, kirjailija, huonekalusuunnittelija ja graafikko, joka perusti Porvooseen huonekalu- ja keramiikkatehtaan ja osallistui myös Vanhan Porvoon rauhoittamiseen ja entisöimiseen.


Fredrika sai nimensä Fredrika Runebergin (1807-1879), kirjailijan mukaan, joka tunnetaan myös runebergintortun äitinä.


Natalia
Linsen (1844-1919) oli porvoolainen valokuvaaja, yksi ensimmäisiä tunnettuja naisvalokuvaajia Suomessa. 


Johan Ludwig
Runeberg (1804-1877) ei esittelyjä kaivanne. Tämä Suomen kansallisrunoilija tunnetaan parhaiten Vänrikki Stoolin tarinoista ja myös siitä, että hän oli Fredrikan mies.


Fredrikan takana lymyilee Albert (Edelfelt; 1854-1905), kuuluisa taidemaalari, joka on ikuistanut mm. vieläkin Porvoossa nähtävän Linnamäen maiseman. Siinä maisemassa esitetty puu lähes ilmassa leijuvine juurineen on vieläkin olemassa. Kuka väittää, että luonto ei ole kulttuuria ja että kulttuuri ei loisi paikoille identiteettiä?






Comments

Popular posts from this blog

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...

Kevätkumpu II itäinen metsä (Kevätlaaksonrinne) ennen ja jälkeen

Kevätkummun lähiön itäpuolella, Porvoon keskustasta noin 3 kilometriä kaakkoon oli tämä kaunis vanha kuusimetsä syyskuuhun 2024 asti, kunnes jo 2012 tai 2013 asti voimassaollut nk. Kevätlaaksonrinteen kaava lanasi sen omakotitonteiksi (metsän eteläreunaan tulee kaksi kerrostaloa, jotka eivät mitenkään sovi ympäristöönsä, ainoina näköpiirissä olevina kerrostaloina). Näiden Kevätkummun liitosalueiden nk. "tiivistyskaavoitusalueet" (jotka levitetään ympäristönsä viheralueille), Toukovuori Humlaan ja Kevätlaakso Skaftkärriin on perusteltu energiatehokkuudella, ilmasto- ja herra ties millä viisaudella.  Kaavoitus on niin hidasta, että jos nyky-ymmärryksellä lähiviheralueiden merkityksestä lähdettäisiin kaavoittamaan, nämä ehkä ilmastoviisaat mutta luontotyhmät alueet olisivat varmaankin jääneet piirtämättä. Tässä metsässä liikkui koiranulkoiluttajia, alueen päiväkotiryhmät leikkivät siellä, metsässä oli lasten majoja ja erittäin vanhoja kuusia, jotka kaikki lanattiin siksi, että s...

MIELIPIDE HELSINGIN LUONNONSUOJELUOHJELMASTA

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä. Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston vi...