Skip to main content

Puistokallion vanhojen puiden puolesta

Porvoon vanhassa kaupungissa olevan pienen mutta hyvin viehättävän, talojen katveessa hieman piilossakin olevan puiston, niinsanotun Puistokallion kaikki puut (4) aiotaan kaataa lukuunottamatta yhtä raitaa. Tämä tapahtuu kuulemma turvallisuussyistä; kaupunki on käsityksessä, että puut olisivat niin huonokuntoisia, että ne uhkaisivat lähelläolevia taloja. Puiden kaatoa perustellaan toisellakin syyllä; Porvoon vanhalle kaupungille on niinkin äskettäin kuin 2018 hyväksytty niinsanottu rakennustapaohje, jonka mukaan Porvoon vanhassa kaupungissa ei saisi olla taloja korkeampia puita. Olipa jostain kaivettu 1700-luvun maalauskin, jossa tuon puiston paikalla olevat puut olivat nykymittaa pienempiä, joten vielä oltiin kaivettu kulttuurihistoriallinenkin peruste. Yleensä vain silloin kun jotain asiaa yritetään perustella useammalla eri syyllä, kyse on siitä, että kaupunki ei usko yhden argumentin yksinään olevan riittävän vankka, joten tässä käytetään kolmea kyseenalaista perustetta, joiden kaupunki ilmeisesti uskoo yhdessä muodostavan yhden käyttökelpoisen perustelun kaataa puut.

Puut kuuluvat kaupunkiin. Hellepäivien määrä on huomattavasti kasvanut omana elinaikanani, saati 1700-luvulta. Isot puut, joita puistoon jäisi vain yksi, varjostavat sekä puistoa mutta myös läheisiä taloja, joista tulee muuten pätsejä. Puuton puisto on käyttökelvoton; 8-9 kuukautta vuodesta tuuli puhaltaa sen läpi ja loppuajan se on sietämättömän kuuma täysin katveettomana. Toki puut sitovat hiiltäkin, vaikka kaupungilta oltiin surkuhupaisasti perusteltu sitä, että kyllä alueen vanhat puutalotkin sitovat hiiltä. 

Vahinko, että EU:n ennallistamisasetus ei ole vielä ehtinyt astua voimaan, sillä Porvoo omilla toimillaan tekisi sen tavoitteisiin yltämisen mahdottomaksi.  

Nyt pitäisi kiireen vilkkaa päivittää vanhan kaupungin rakennustapaohjetta. Jos kerran sen ohjeen mukaan vanhat puut eivät siksi kuulu vanhaan kaupunkiin, että eihän niitä ollut siellä 1700-luvullakaan, niin samoilla perusteilla sieltä pitäisi poistaa esimerkiksi autotkin, eihän niitäkään ollut 1700-luvulla. Kaupungin viranhaltijoiden pitäisi myös esittää ne tutkimukset, joiden perusteella kaadettaviksi suunnitellut puut olisivat vaarallisen huonokuntoisia.

Puistokallio liikuttaa porvoolaisia. Päivän varoitusajalla Facebookin kautta organisoituun puistotapahtumaan osallistui kymmeniä ihmisiä. Erityiskiitos kuuluu Sari Orkomiehelle, Tuuli Hirvilammelle ja Olli Pajaselle sekä Perttu Hietaselle, joka esitti runoja ja lauloi. 


PS. Tämä ei ole vihje kaupungin viranhaltijoille, joilla ei ilmeisesti ole tähdellisempääkään tekemistä kuin tehdä kaupungista asuinkelvoton puita murhaamalla, mutta allaoleva kuva esittää puistikkoa vain satakunta metriä itään Puistokalliolta. Tässä puistossa on neljä vieläkin kookkaampaa puuta. Milloin te tulette kaatamaan nekin? Ja mitä tähän puistoon sitten jäisi? 



Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...