Skip to main content

Puistokallion vanhojen puiden puolesta

Porvoon vanhassa kaupungissa olevan pienen mutta hyvin viehättävän, talojen katveessa hieman piilossakin olevan puiston, niinsanotun Puistokallion kaikki puut (4) aiotaan kaataa lukuunottamatta yhtä raitaa. Tämä tapahtuu kuulemma turvallisuussyistä; kaupunki on käsityksessä, että puut olisivat niin huonokuntoisia, että ne uhkaisivat lähelläolevia taloja. Puiden kaatoa perustellaan toisellakin syyllä; Porvoon vanhalle kaupungille on niinkin äskettäin kuin 2018 hyväksytty niinsanottu rakennustapaohje, jonka mukaan Porvoon vanhassa kaupungissa ei saisi olla taloja korkeampia puita. Olipa jostain kaivettu 1700-luvun maalauskin, jossa tuon puiston paikalla olevat puut olivat nykymittaa pienempiä, joten vielä oltiin kaivettu kulttuurihistoriallinenkin peruste. Yleensä vain silloin kun jotain asiaa yritetään perustella useammalla eri syyllä, kyse on siitä, että kaupunki ei usko yhden argumentin yksinään olevan riittävän vankka, joten tässä käytetään kolmea kyseenalaista perustetta, joiden kaupunki ilmeisesti uskoo yhdessä muodostavan yhden käyttökelpoisen perustelun kaataa puut.

Puut kuuluvat kaupunkiin. Hellepäivien määrä on huomattavasti kasvanut omana elinaikanani, saati 1700-luvulta. Isot puut, joita puistoon jäisi vain yksi, varjostavat sekä puistoa mutta myös läheisiä taloja, joista tulee muuten pätsejä. Puuton puisto on käyttökelvoton; 8-9 kuukautta vuodesta tuuli puhaltaa sen läpi ja loppuajan se on sietämättömän kuuma täysin katveettomana. Toki puut sitovat hiiltäkin, vaikka kaupungilta oltiin surkuhupaisasti perusteltu sitä, että kyllä alueen vanhat puutalotkin sitovat hiiltä. 

Vahinko, että EU:n ennallistamisasetus ei ole vielä ehtinyt astua voimaan, sillä Porvoo omilla toimillaan tekisi sen tavoitteisiin yltämisen mahdottomaksi.  

Nyt pitäisi kiireen vilkkaa päivittää vanhan kaupungin rakennustapaohjetta. Jos kerran sen ohjeen mukaan vanhat puut eivät siksi kuulu vanhaan kaupunkiin, että eihän niitä ollut siellä 1700-luvullakaan, niin samoilla perusteilla sieltä pitäisi poistaa esimerkiksi autotkin, eihän niitäkään ollut 1700-luvulla. Kaupungin viranhaltijoiden pitäisi myös esittää ne tutkimukset, joiden perusteella kaadettaviksi suunnitellut puut olisivat vaarallisen huonokuntoisia.

Puistokallio liikuttaa porvoolaisia. Päivän varoitusajalla Facebookin kautta organisoituun puistotapahtumaan osallistui kymmeniä ihmisiä. Erityiskiitos kuuluu Sari Orkomiehelle, Tuuli Hirvilammelle ja Olli Pajaselle sekä Perttu Hietaselle, joka esitti runoja ja lauloi. 


PS. Tämä ei ole vihje kaupungin viranhaltijoille, joilla ei ilmeisesti ole tähdellisempääkään tekemistä kuin tehdä kaupungista asuinkelvoton puita murhaamalla, mutta allaoleva kuva esittää puistikkoa vain satakunta metriä itään Puistokalliolta. Tässä puistossa on neljä vieläkin kookkaampaa puuta. Milloin te tulette kaatamaan nekin? Ja mitä tähän puistoon sitten jäisi? 



Comments

Popular posts from this blog

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...

Kannanotto ns. Länsi-Haagan kaavaan

Nk. Länsi-Haagan eli Riistavuoren kaava käväisi taas kaupunkiympäristölautakunnassa. Ohessa kannanotto kaavasta. Se meni lautakuntalaisille, niin varsinaisille kuin varajäsenillekin. Kannanotto ns. Länsi-Haagan kaavaan Suosittelen kaavan hylkäämistä seuraavista syistä: 1.      Otso Kivekkään aloite laatia Vihdintien toisella puolella olevalle Valimon/Pitäjänmäen teollisuusalueelle oma osayleiskaava menee eteenpäin, ja ainakin suurin osa alueelle kaavaillusta asuinrakentamisesta mahtuu Vihdintien toiselle puolelle. Vihdintien toiselle puolelle tulevan rakentamisen tulee olla Riistavuoreen rakentamiseen sijasta, ei sen lisäksi. 2.      Kaikkein pahin kipupiste kaavasuunnitelmassa ovat nykyisen ulkoiluväylän itäpuolelle sijoitetut pistetalot Riistavuoren kaikkein kapeimpaan kohtaan, jotka kutistavat puiston kapeimmillaan 30-40 metriä kapeaksi soiroksi. Muun muassa dosentti Kati Vierikon tutkimuksien mukaan metsän on oltava vähintään 200 metriä ...

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä.