Skip to main content

Puistokallion vanhojen puiden puolesta

Porvoon vanhassa kaupungissa olevan pienen mutta hyvin viehättävän, talojen katveessa hieman piilossakin olevan puiston, niinsanotun Puistokallion kaikki puut (4) aiotaan kaataa lukuunottamatta yhtä raitaa. Tämä tapahtuu kuulemma turvallisuussyistä; kaupunki on käsityksessä, että puut olisivat niin huonokuntoisia, että ne uhkaisivat lähelläolevia taloja. Puiden kaatoa perustellaan toisellakin syyllä; Porvoon vanhalle kaupungille on niinkin äskettäin kuin 2018 hyväksytty niinsanottu rakennustapaohje, jonka mukaan Porvoon vanhassa kaupungissa ei saisi olla taloja korkeampia puita. Olipa jostain kaivettu 1700-luvun maalauskin, jossa tuon puiston paikalla olevat puut olivat nykymittaa pienempiä, joten vielä oltiin kaivettu kulttuurihistoriallinenkin peruste. Yleensä vain silloin kun jotain asiaa yritetään perustella useammalla eri syyllä, kyse on siitä, että kaupunki ei usko yhden argumentin yksinään olevan riittävän vankka, joten tässä käytetään kolmea kyseenalaista perustetta, joiden kaupunki ilmeisesti uskoo yhdessä muodostavan yhden käyttökelpoisen perustelun kaataa puut.

Puut kuuluvat kaupunkiin. Hellepäivien määrä on huomattavasti kasvanut omana elinaikanani, saati 1700-luvulta. Isot puut, joita puistoon jäisi vain yksi, varjostavat sekä puistoa mutta myös läheisiä taloja, joista tulee muuten pätsejä. Puuton puisto on käyttökelvoton; 8-9 kuukautta vuodesta tuuli puhaltaa sen läpi ja loppuajan se on sietämättömän kuuma täysin katveettomana. Toki puut sitovat hiiltäkin, vaikka kaupungilta oltiin surkuhupaisasti perusteltu sitä, että kyllä alueen vanhat puutalotkin sitovat hiiltä. 

Vahinko, että EU:n ennallistamisasetus ei ole vielä ehtinyt astua voimaan, sillä Porvoo omilla toimillaan tekisi sen tavoitteisiin yltämisen mahdottomaksi.  

Nyt pitäisi kiireen vilkkaa päivittää vanhan kaupungin rakennustapaohjetta. Jos kerran sen ohjeen mukaan vanhat puut eivät siksi kuulu vanhaan kaupunkiin, että eihän niitä ollut siellä 1700-luvullakaan, niin samoilla perusteilla sieltä pitäisi poistaa esimerkiksi autotkin, eihän niitäkään ollut 1700-luvulla. Kaupungin viranhaltijoiden pitäisi myös esittää ne tutkimukset, joiden perusteella kaadettaviksi suunnitellut puut olisivat vaarallisen huonokuntoisia.

Puistokallio liikuttaa porvoolaisia. Päivän varoitusajalla Facebookin kautta organisoituun puistotapahtumaan osallistui kymmeniä ihmisiä. Erityiskiitos kuuluu Sari Orkomiehelle, Tuuli Hirvilammelle ja Olli Pajaselle sekä Perttu Hietaselle, joka esitti runoja ja lauloi. 


PS. Tämä ei ole vihje kaupungin viranhaltijoille, joilla ei ilmeisesti ole tähdellisempääkään tekemistä kuin tehdä kaupungista asuinkelvoton puita murhaamalla, mutta allaoleva kuva esittää puistikkoa vain satakunta metriä itään Puistokalliolta. Tässä puistossa on neljä vieläkin kookkaampaa puuta. Milloin te tulette kaatamaan nekin? Ja mitä tähän puistoon sitten jäisi? 



Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40