Helsinkiin tulee perustaa kansallinen kaupunkipuisto
Huoli lähiluonnon ja virkistysalueiden kohtalosta on noussut laajasti esille Helsingissä, myös kulttuuriympäristöt ovat jatkuvasti uhattuna. Kaupunkiluonnon monimuotoisuus on köyhtynyt ja viheralueita kaavoitetaan rakennusmaaksi, vaikka samaan aikaan asukasmäärän kasvu, pandemia-ajan kokemukset ja uusin tutkimustieto korostavat luonnon ja virkistysalueiden tarvetta ja merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille.
Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kestävän kaupunkisuunnittelun työkalu, jolla kaupunki sitoutuu arvokkaan luonnon ja kulttuuriperinnön sekä virkistysalueiden laajan yhtenäisen kokonaisuuden säilyttämiseen ja hoitamiseen. Suomessa on jo 11 kaupunkia päättänyt perustaa kansallisen kaupunkipuiston.
Kaupunginvaltuuston vuonna 2017 hyväksymän aloitteen tuloksena kaupunkiympäristölautakunta sai keväällä 2020 käsiteltäväksi Helsingin kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen. Virkamiesjohto esitti hakuprosessista luopumista, mutta lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan kansallisen kaupunkipuiston perustamista ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta. Kesällä 2021 kaupunginhallitus puolestaan hylkäsi esittelijän esityksen hankkeesta luopumisesta ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi hakuprosessin jatkamiseksi edellä mainitulta pohjalta.
Jo kolme Helsingin kaupunginvaltuustoa on hyväksynyt kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen tähtäävän hankkeen. Valmistelun edistäminen on kirjattu kaupunkistrategioihin 2017-2021 ja 2021-2025. "Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta tehdään päätös kuluvan valtuustokauden aikana, tekeillä olevan selvityksen valmistuttua." kirjattiin kaupunkistrategiaan 2017-2021. Edelleenkin odotamme hankkeen etenemistä tähän vaiheeseen.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki tekee kuluvan valtuustokauden aikana ympäristöministeriölle hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin.
Tarvittava informaatio Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta on jo kerätty useilla selvityksillä, karttakyselyllä ja työpajoissa myös asukkaita kuullen. Asiassa ei ole tapahtunut sellaista oleellista uutta, että se edellyttäisi jälleen vuosien valmistelua. Esitämme, että tavoitteeksi asetetaan valtuustoaloitteen mukainen, kansallisten kaupunkipuistojen kriteerit täyttävä ja asukaskyselyssäkin ylivoimaisesti laajimman kannatuksen saanut laaja, verkostomainen, etelästä pohjoiseen ja idästä länteen ulottuva kansallinen kaupunkipuisto.
Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen puolesta
Riitta Korhonen
Marja Leino
Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n puolesta
Matti Pyhtilä, puheenjohtaja
Pirjo Tulikukka, toiminnanjohtaja
https://kaupunginosat.fi/helka/
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n puolesta
Noora Kaunisto, puheenjohtaja
Emilia Pippola, järjestösihteeri
Helsingin seudun lintutieteellinen seura Tringa ry.n puolesta
Aleksi Mikola, puheenjohtaja
Keskuspuistoryhmän puolesta
Maija Hakanen
Susanna Pitkänen
Kaupunkiluontoliike ry:n puolesta
Manki Perukangas, puheenjohtaja
Suomen Latu ry:n puolesta
Eki Karlsson, toiminnanjohtaja
Hannu Tiusanen, yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija
Adressi luovutetaan Helsingin päättäjille sekä kaupunkiympäristötoimialan johdolle.
Lisätietoja:
KKPH!-liike
Helsingin kaupungin sivut esiselvityksestä 2017-2020
Helsingin kaupunginhallituksen päätös 24.6.2021
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-002843/khs-2021-24/
Kaupunkiympäristölautakunnan päätös 26.5.2020
Jarmo Niemisen 25.5.2016 tehty valtuustoaloite Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksestä.
https://arkisto.kaupunkipuisto.fi/valtuustoaloite/
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/27/27d975d90793c8e8bdd504c49a66e764f8f4e5fb.pdf
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena.
Kaupunki voi hakea kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä. Hakemus valmistellaan yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden, kaupunkilaisten sekä puiston alueella maata tai rakennuksia omistavien tahojen kanssa. Kaupunkipuistoon voi kuulua kunnan, valtion, muiden julkisyhteisöjen sekä yksityisten maa- tai rakennuskiinteistöjä.
Kansallinen kaupunkipuiston luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen perustuu kaavoihin tai erilaisiin suojelupäätöksiin. Kaupungin on hakemuksessaan selostettava, miten kaupunkipuistoksi rajatun alueen luonnon- ja kulttuuriperinnön elementtien säilyminen on näillä keinoin turvattu.
Kansallista kaupunkipuistoa hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaupunki laatii alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka hyväksyy ympäristöministeriö. Kaupunkilaisille ja kansallisen kaupungin omistajatahoille tulee varata mahdollisuus osallistua suunnitelman tekoon. On suositeltavaa, että luonnos hoito- käyttösuunnitelmaksi liitetään kaupungin hakemukseen.
Kansallisten kaupunkipuistojen tunnistamisessa ja arvioinnissa käytetään yhtenäisiä kriteereitä, jotka takaavat kaupungeille tasapuolisen kohtelun ja kaupunkipuistojen valtakunnallisen tason säilymisen.
Kansallista kaupunkipuistoa koskeva päätösvalta on kaupungin käsissä, koska kaikki laissa todetut toimenpiteet kansallisen kaupunkipuiston synnyttämiseksi ja kehittämiseksi ovat kunnan oman päätöksenteon varassa. Helsinki hakijana on avainasemassa alueen säilyttämisvaatimusten toteuttamisessa, valmistelu -ja hakemusprosessissa sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa.
Adressin voi allekirjoittaa menemällä allaolevaan linkkiosoitteeseen:
https://www.adressit.com/helsinkiin_tulee_perustaa_kansallinen_kaupunkipuisto?fbclid=IwAR0rH3SbegGvFEQX3G0pnKDI3g7rtosS2YbaHxkkbjv-B1dSOOcqhPZvWBE
Comments
Post a Comment