Skip to main content

ADRESSI PUISTOKALLION PUIDEN SÄÄSTÄMISEKSI JA PORVOON VANHANKAUPUNGIN RAKENNUSTAPAOHJEEN PÄIVITTÄMISEKSI

Me allekirjoittaneet toivomme Porvoon Puistokallion (Pirunportaiden puiston) kaadettaviksi suunniteltujen puiden, kolmen vaahteran ja yhden tammen, säästämistä sekä Vanhankaupungin rakennustapaohjeen päivittämistä puustoystävällisemmäksi.

Porvoon kaupunki itse esittelee Puistokallion puiston näin: ”Puistokallio on viehättävä, suojaisa ja hieman salaperäinen puistoalue”. Tässä lähialueen asukkaille rakkaassa puistossa em. puiden kaataminen merkitsisi puustosta peräti 80% kaatamista. Suojaisuus ja puistomaisuus häviäisivät, samoin puiston vetovoimaisuus myös idyllisenä matkailunähtävyytenä. Puiden kaataminen olisi paitsi Porvoon kaupungin oman ympäristöohjelman vastaista, niin myös maankäyttö- ja rakennuslain hengen vastaista, sillä asukkaat eivät ole tässä tapauksessa päässeet vaikuttamaan siihen, miten he haluavat lähiympäristöään hoidettavan. Jos jotkut puut on kuitenkin turvallisuussyistä välttämätöntä kaataa, vaadimme kuntotutkimusten esittämistä. Edellytämme myös uusien puiden istuttamista kaadettavien tilalle.

Pyrkimys kaataa Puistokallion kauniit vanhat puut pohjautuu osaltaan Vanhan Porvoon rakennustapaohjeeseen, jonka mukaan vanhat, suuret puut eivät kuulu kaupunginosan kaupunkikuvaan. Mielestämme isot vanhat puut juuri kuuluvat vanhojen kaupunkien kaupunkikuvaan kertoen osaltaan niiden pitkästä historiasta. Myös mm. Louis Sparren ja Albert Edelfeltin teoksista on nähtävissä, että ainakin 1800 –luvulla kaupungissa kasvoi myös suuria puita. Rakennustapaohjetta on päivitettävä myös perustuen ajantasaiseen tietoon ilmaston lämpenemisestä, luontokadosta sekä puiden korjaavista vaikutuksista näihin. Ohjeen on otettava huomioon myös paremmin asukkaiden viihtyvyys ja terveys ja ymmärrettävä puiden merkitys näille (mm. maankäyttö- ja rakennuslaki). On huomioitava puut kaupungin viilentäjinä, hiilinieluina, hulevesien luonnollisina käsittelijöinä ja asukkaiden sekä psyykkisen että fyysisen hyvinvoinnin tukijoina. Vanhan Porvoon rakennustapaohjetta on päivitettävä siten, että alueelle hyväksytään myös rakennuksia korkeammat puut.   

EU:ssa on tulossa voimaan ennallistamisasetus, jonka pääperiaate on, että puustoisuus ei saa missään vähentyä kokonaisuutena vuoteen 2021 verrattuna. Porvoo tekee tämän tavoitteen saavuttamisen vaikeaksi, jos se kaataa lähimetsiä kaavoituksen tieltä ja poistaa puita puistoista.    

HALUAMME, ETTÄ PUISTOKALLION KAADETTAVIKSI SUUNNITELLUT PUUT SÄÄSTETÄÄN. HALUAMME MYÖS, ETTÄ VANHAN KAUPUNGIN RAKENNUSTAPAOHJE PÄIVITETÄÄN NIIN, ETTÄ MYÖS ASUINTALOJA KORKEAMMAT PUUT VOIVAT KUULUA VANHANKAUPUNGIN KAUPUNKIKUVAAN.  

Adressin voi allekirjoittaa osoitteessa:

https://www.adressit.com/adressi_puistokallion_puiden_saastamiseksi_ja_porvoon_vanhankaupungin_rakennustapaohjeen_paivittamiseksi?u=95418&s=101622102

Adressin teksti: Manki Perukangas ja Ulla Teeriaho

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...