Skip to main content

Haagan puistot eivät ole rakennusmaata

Lehtenne (Helsingin Uutiset) kertoi 5.5. Etelä-Haagan rakennussuunnitelmista. Kaupunki näyttää edelleen suunnittelevan rakennustoiminnan ulottamista 70-vuotiaaseen Riistavuoren puistoon. Kun kauniisti kumpuileva pieni Haagan puisto tasoitetaan urheilukentiksi, Riistavuoren puisto jää ainoaksi lähivirkistysalueeksi noin 8 000 haagalaiselle. Helsingin kaupunkistrategiassa on päätetty, että kaupunki suojelee ja vaalii monimuotoista luontoaan. Siinä on myös luvattu, että kaikilla on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. Riistavuoren puiston rakentaminen on räikeässä ristiriidassa näiden periaatteiden kanssa. Lakikin vaatii, että puistoja on riittävästi.

Kun kaupunki ei näytä kuuntelevan asukkaiden perusteltuja vaatimuksia, he ovat joutuneet itse teettämään alueelle vaihtoehtoisen suunnitelman. Sen mukaan puiston läpi kulkeva ulkoilutie säilyisi nykyisellään eikä sen itäpuolelle rakennettaisi mitään. Länsipuolella rakennukset vedetään niin kauas tiestä, että sillä säilyy metsän tuntu. Maisemallisesti merkittävä ja virkistyskäytölle tärkeä näköalakallio harjun laella säilytetään koskemattomana eikä sen reunoja räjäytetä. Muutoin hyväksymme Vihdintien reunan rakentamisen kaupungin suunnitelman mukaisesti. Tämä on mielestämme järkevä ja kohtuullinen kompromissi.

Vihdintien ns. pikaratikan osalta ei ole syytä kiirehtiä päätöstä. Kannattamamme Raide-Jokerin lisäksi lähivuosina on toteutumassa Espoon kaupunkirata. Pidennettävältä Valimon asemalta pääsee sen jälkeen tiheästi kulkevilla junilla keskustaan 10 minuutissa. Munkkiniemen kautta kiertelevältä ratikalta matka veisi puolisen tuntia. Mannerheimintien kohteisiin matka taittuisi nopeasti Vihdintietä kulkevilla sähköbusseilla. Riittäisikö ratikalle enää matkustajia niin, että sen rakentamista voidaan pitää kannattavana?

Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että ratikkaa suunnitellaan Vihdintielle vain, jotta voitaisiin perustella Riistavuoren puiston tehokasta rakentamista. ”Kaupunkibulevardista” on tullut monelle täällä kirosana. Kun kaupunki yritti samalla perusteella kaavoittaa Hämeenlinnanväylän reunaan Keskuspuistossa rakennuskortteleita, hanke tyssäsi oikeuteen. Sama voi tapahtua Riistavuoren puiston kohdalla.

Lauri Nordberg

Riistavuoriryhmä

Kirjoittaja vastaa itse omista mielipiteistään; ne eivät ole yhdistyksen virallinen mielipide. Esimerkiksi Raide-Jokerin vaikutus kaupunkiluontoon kokonaisuutena on vähintäänkin kyseenalainen. Tämä kirjoitus julkaistiin Helsingin Uutisissa 10.5.

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä sijaitsee määritelmällisesti Vantaalla, rajautuen Espoon rajaan. Se jatkuu samana ja yhtenäisenä metsänä Espoon puolelle Lintuvaaran kautta Leppävaaraan; toisaalta Rajatorpantien ylitse metsä jatkuu Hämeenkylän puolelle.  Linnaistenmetsällä on kokoaan suurempi merkitys; se toimii vain parin valtatien pirstomana viherkäytävänä Leppävaaran urheilupuistosta Kivistön ja Keimolan metsien välillä ja toisaalta Nuuksion suuntaan. Linnaistenmetsän kautta pääsevät esimerkiksi liito-oravat siirtymään em. alueiden välillä. Ja liito-oravia alueella esiintyy. Tämän vahvistaa tuore, huhtikuussa 2024 Pro Linnaistenmetsä ry:n teettämä liito-oravakartoitus. Sen suoritti International K9 Instituten liito-oravakoirien avulla, ja kartoituksessa löytyi sekä kolopuita että papanoita.  Linnaistenmetsästä löytyy myös vesilain suojaama norostoalue. Metsän eteläosassa juuri ja juuri Vantaan puolella sijaitsee Gubbmossenin eli Äijänsuon luonnonsuojelualue, jolle rakentamisen aiheuttama no...