Skip to main content

Haagan puistot eivät ole rakennusmaata

Lehtenne (Helsingin Uutiset) kertoi 5.5. Etelä-Haagan rakennussuunnitelmista. Kaupunki näyttää edelleen suunnittelevan rakennustoiminnan ulottamista 70-vuotiaaseen Riistavuoren puistoon. Kun kauniisti kumpuileva pieni Haagan puisto tasoitetaan urheilukentiksi, Riistavuoren puisto jää ainoaksi lähivirkistysalueeksi noin 8 000 haagalaiselle. Helsingin kaupunkistrategiassa on päätetty, että kaupunki suojelee ja vaalii monimuotoista luontoaan. Siinä on myös luvattu, että kaikilla on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. Riistavuoren puiston rakentaminen on räikeässä ristiriidassa näiden periaatteiden kanssa. Lakikin vaatii, että puistoja on riittävästi.

Kun kaupunki ei näytä kuuntelevan asukkaiden perusteltuja vaatimuksia, he ovat joutuneet itse teettämään alueelle vaihtoehtoisen suunnitelman. Sen mukaan puiston läpi kulkeva ulkoilutie säilyisi nykyisellään eikä sen itäpuolelle rakennettaisi mitään. Länsipuolella rakennukset vedetään niin kauas tiestä, että sillä säilyy metsän tuntu. Maisemallisesti merkittävä ja virkistyskäytölle tärkeä näköalakallio harjun laella säilytetään koskemattomana eikä sen reunoja räjäytetä. Muutoin hyväksymme Vihdintien reunan rakentamisen kaupungin suunnitelman mukaisesti. Tämä on mielestämme järkevä ja kohtuullinen kompromissi.

Vihdintien ns. pikaratikan osalta ei ole syytä kiirehtiä päätöstä. Kannattamamme Raide-Jokerin lisäksi lähivuosina on toteutumassa Espoon kaupunkirata. Pidennettävältä Valimon asemalta pääsee sen jälkeen tiheästi kulkevilla junilla keskustaan 10 minuutissa. Munkkiniemen kautta kiertelevältä ratikalta matka veisi puolisen tuntia. Mannerheimintien kohteisiin matka taittuisi nopeasti Vihdintietä kulkevilla sähköbusseilla. Riittäisikö ratikalle enää matkustajia niin, että sen rakentamista voidaan pitää kannattavana?

Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että ratikkaa suunnitellaan Vihdintielle vain, jotta voitaisiin perustella Riistavuoren puiston tehokasta rakentamista. ”Kaupunkibulevardista” on tullut monelle täällä kirosana. Kun kaupunki yritti samalla perusteella kaavoittaa Hämeenlinnanväylän reunaan Keskuspuistossa rakennuskortteleita, hanke tyssäsi oikeuteen. Sama voi tapahtua Riistavuoren puiston kohdalla.

Lauri Nordberg

Riistavuoriryhmä

Kirjoittaja vastaa itse omista mielipiteistään; ne eivät ole yhdistyksen virallinen mielipide. Esimerkiksi Raide-Jokerin vaikutus kaupunkiluontoon kokonaisuutena on vähintäänkin kyseenalainen. Tämä kirjoitus julkaistiin Helsingin Uutisissa 10.5.

Comments

Popular posts from this blog

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta  hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta.  Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40