Skip to main content

Mielipide Espoon datakeskuksen YVA:sta

 Viite: UUDELY/6277/2023

Kiitämme mahdollisuudesta lausua mielipiteen Espoon datakeskuksen YVA:sta (ympäristövaikutuksen arviointi). Siinä huomiotamme kiinnittävät seuraavat seikat:

Yleisenä huomiona toteamme, että toki on sinänsä positiivista pienentää riippuvuutta saastuttavista ja uusiutumattomista energianlähteistä, mutta tässäkin hankkeessa ilmasto ja luonto on ajettu nollasummapeliin, vastakkain, ja tällöin hankkeen negatiiviset paikalliset luontovaikutukset hyväksytään hankkeen hinnaksi. Kun ilmasto ja luonto ajetaan vastakkain, luonto häviää aina.

Lahokaviosammalen siirtämistä (mistä mainitaan YVA:n sivulla 63) pidämme huonona ideana, sillä tällaisen operaation onnistumisesta ei ole takeita. KHO:n vuosikirjapäätöksessä KHO: 2021: 68 mainittiin, että koska tällaisesta operaatiosta ei ole onnistuneita kokemuksia, onnistumista on seurattava 10 vuoden ajan. Lahokaviosammalen siirrossa sivutetaan myös se, että elinympäristöä – jonka indikaattorilaji lahokaviosammal on – ei voi siirtää.

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1621507492274.html

Datakeskuksen hanke pienentää jonkin verran Oittaan ulkoilualueen yhteydessä olevaa metsää, jossa YVA:n sivulla 64 todetaan olevan rikas linnusto. Esitämmekin, että hankealuetta pienennettäisiin metsän osalta ja siirrettäisiin hieman idemmäs.

YVA:ssa ei olla tehty hulevesiselvitystä riittävällä tarkkuudella.

Työmaasta koituu useiden vuosien meteli, joka häiritsee lintujen pesimistä, lepakoita ja myös Oittaan alueen ulkoilijoita, etenkin räjäytys ja kallionmurskaustyöt (YVA 85-86). Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että Oittaan ulkoilualue on käyttökelvoton koko rakennusvaiheen ajan, sillä Oittaalle mennään juuri nauttimaan luonnonrauhasta, johon kuuluu myös hiljaisuus.

Hankkeen yhteydessä tulee selvittää tarkemmin lepakoiden päiväpiilot ja ruokailualueet. Hankkeessa ei saa valaistuksella heikentää lepakoiden elinoloja.

Voimalinjojen aiheuttamien puiden kaatamisen yhteydessä tulee selvittää, onko puissa liito-oravanpesiä tai lepakoiden päiväpiiloja, katkaisevatko ne liito-oravien reittejä ja onko niissä linnunpesiä.

Hankkeen positiivisiksi nähdyt elinkeino- ja työllisyysvaikutukset (jotka mainitaan YVA:n sivulla 91) eivät kuulu ympäristövaikutusten arvioinnin piiriin lainkaan, ja niillä ei voi kuitata hankkeesta YVA:ssa tai muuten todettuja ympäristöhaittoja.

Vakuudeksi

Manki Perukangas

Kaupunkiluontoliike ry/Stadsnaturrörelse rf

puheenjohtaja

Comments

Popular posts from this blog

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä.  Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Liitiäisen tuomitsemat I: kivet

Kaupungin ulkoilureittivastaava Pasi Liitiäinen kaatoi viime syksynä lähes kaikki Humlan reitin varren reunimmaiset puut. Nyt hänen vihansa kohteena ovat reitin reunakivet. Eikä pyövelöinti rajoitu Humlan reitille, vaan osansa saa myös Kevätkummun ostarilta alkavan ulkoilureitin muutama kivi, jatkuuhan kyseinen reitti Humlaan.     Nämä kivet siis ovat olleet varmaankin viime jääkaudesta nykyisillä sijoillaan. Sinisellä merkitty herättää ihmetystä, ja kyllä minäkin ihmettelen, että ihanko totta se on vaarallinen. Sitten päästään Humlan reitille. Eteläiselle osalle reittiä ja reitin alkupäähän en ainakaan vielä ehtinyt. Ehkä tämäkin todistusaineisto puhuu puolestaan. Kivet eivät osanne puhua, mutta rastit osaavat.  Pasi Liitiäiselle kyse on ainoastaan työstä, minulle elämästä. 

Kaupunki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen.  Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka.  Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi. Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista...