Mielipide Espoon datakeskuksen YVA:sta

Viite: UUDELY/6277/2023

Kiitämme mahdollisuudesta lausua mielipiteen Espoon datakeskuksen YVA:sta (ympäristövaikutuksen arviointi). Siinä huomiotamme kiinnittävät seuraavat seikat:

Yleisenä huomiona toteamme, että toki on sinänsä positiivista pienentää riippuvuutta saastuttavista ja uusiutumattomista energianlähteistä, mutta tässäkin hankkeessa ilmasto ja luonto on ajettu nollasummapeliin, vastakkain, ja tällöin hankkeen negatiiviset paikalliset luontovaikutukset hyväksytään hankkeen hinnaksi. Kun ilmasto ja luonto ajetaan vastakkain, luonto häviää aina.

Lahokaviosammalen siirtämistä (mistä mainitaan YVA:n sivulla 63) pidämme huonona ideana, sillä tällaisen operaation onnistumisesta ei ole takeita. KHO:n vuosikirjapäätöksessä KHO: 2021: 68 mainittiin, että koska tällaisesta operaatiosta ei ole onnistuneita kokemuksia, onnistumista on seurattava 10 vuoden ajan. Lahokaviosammalen siirrossa sivutetaan myös se, että elinympäristöä – jonka indikaattorilaji lahokaviosammal on – ei voi siirtää.

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1621507492274.html

Datakeskuksen hanke pienentää jonkin verran Oittaan ulkoilualueen yhteydessä olevaa metsää, jossa YVA:n sivulla 64 todetaan olevan rikas linnusto. Esitämmekin, että hankealuetta pienennettäisiin metsän osalta ja siirrettäisiin hieman idemmäs.

YVA:ssa ei olla tehty hulevesiselvitystä riittävällä tarkkuudella.

Työmaasta koituu useiden vuosien meteli, joka häiritsee lintujen pesimistä, lepakoita ja myös Oittaan alueen ulkoilijoita, etenkin räjäytys ja kallionmurskaustyöt (YVA 85-86). Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että Oittaan ulkoilualue on käyttökelvoton koko rakennusvaiheen ajan, sillä Oittaalle mennään juuri nauttimaan luonnonrauhasta, johon kuuluu myös hiljaisuus.

Hankkeen yhteydessä tulee selvittää tarkemmin lepakoiden päiväpiilot ja ruokailualueet. Hankkeessa ei saa valaistuksella heikentää lepakoiden elinoloja.

Voimalinjojen aiheuttamien puiden kaatamisen yhteydessä tulee selvittää, onko puissa liito-oravanpesiä tai lepakoiden päiväpiiloja, katkaisevatko ne liito-oravien reittejä ja onko niissä linnunpesiä.

Hankkeen positiivisiksi nähdyt elinkeino- ja työllisyysvaikutukset (jotka mainitaan YVA:n sivulla 91) eivät kuulu ympäristövaikutusten arvioinnin piiriin lainkaan, ja niillä ei voi kuitata hankkeesta YVA:ssa tai muuten todettuja ympäristöhaittoja.

Vakuudeksi

Manki Perukangas

Kaupunkiluontoliike ry/Stadsnaturrörelse rf

puheenjohtaja

Comments

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin

Kannanotto Mäkelänkadun/Tuusulanväylän bulevardikaupunkiin Näkemyksemme mukaan suunnitelman kaksi olennaisinta kipupistettä ovat Käpylän Louhenpuisto ja suunnitelman myötä vaarantuvat Keskuspuiston ja Vantaanjoen ranta-alueiden (Helsinkipuiston) väliset poikittaiset itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Liito-orava liittyy molempiin edellämainittuihin kohtiin ja poikittaisyhteyksien olennainen heikentyminen tai jopa katkeaminen toimimattomaksi on suurin vaara Louhenpuistossa. Toivomme myös, että liikenteelle tarkoitettujen väylästöjen alue ei levenisi kokonaisuudessaan Mäkelänkadulla/Tuusulanväylällä, vaan uusille liikennemuodoille (ratikka/pyöräbaana) tila etsittäisiin nykyisen väylän alueelta. Toivoisimme myös Suursuon palstaviljelyalueen säilyttämistä, sillä ekologisesti tuotettu lähiravinto on jo huoltovarmuudenkin kannalta hyödyllistä. Louhenpuisto on kaupungin omissa kartoituksissa todettu C5-luokan METSO-arvometsäksi; kuitenkin arvokkain osa metsää on syystä tai toisesta jätetty e

Kaupunkiluontoliike vaatii Stansvikinkallion jättämistä rauhaan

2005-2006 paikkeilla itäisestä Helsingistä kuului kummia. Siellä alkoi syntymään paikallisista viheralueista huolestuneita ja niitä puolustavia pro-liikkeitä kuin sieniä sateella. 2002 yleiskaava, jonka karttaa oltiin alettu kutsumaan verikartaksi, kohdisti uhkia monille viheralueille, etenkin Itä-Helsingissä. Kansalaisliikkeet Myllypurossa, Vuosaaressa ja Laajasalossa julkistivat oman yhteisen metsämanifestinsa, tekivät lausunnon Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja pitivät kansalaisvaikuttamisen kurssin Itiksen työväenopistossa ja työpajan Suomen sosiaalifoorumissa. Oli syntynyt Kaupunkimetsäliike, johon liittyi toimijoita myös lännemmästä, kuten Malminkartanosta ja Laaksosta, Keskuspuiston eteläreunalta. Laajasalon Stansvikin metsä on yksi Helsingin vanhimpia metsiä; ainakin sen ikihongat lienevät vanhimpia tunnettuja pääkaupungin puita. Stansvikista löytyy yli 20 erilaista luontotyyppiä, ja nykyään jopa liito-orava, erityisessä suojeluksessa olevia pienvesiä ja niin edelleen

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa: Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40

Kaupunkiluonto

Search This Blog